Eläkeläisen asumistuki.

Olen katsellut näitä palstoja pitkään. Olen köyhä ja sukuni on köyhää. Täällä olen pistänyt merkille miten ihmisiä itkettää usein se, miten eläkeläinen saa isompaa sumistukea. 20 euroa. Olkoon vaikka 20 euroa. Sanotaan, että eläkeläinen voi ennä sosiaalitoimistoon työttmien ja muiden väliinputoajien seuraan-jonottamaan ja odottamaan.

Eläkeläinen on sen jo tehnyt, eläkeläinen on vanhempi ihminen, sellainen joka on on työpanoksensa yhteiskunnalle antanut. Nyt olisi hänen aika se valokuvakansio saada järjestykseen ja käydä uimahallissa ja mattoa kutomassa kansalaisopiston kurssilla.

Eläkeläinen on elämässään toisessa ajankohdassa, kuin työtön. Eläkeläinen on elämän ehtoopuolella. Siinä ajassa, jolloin jo viimeistään luulisi rauhan koittavan.

Puhutaan miten eläkeläiset voivat lääkelaskunsa maksataa yhteikunnalla sen lääkekaton jälkeen. Nuori ihminen ei ymmärrä, miten terveyteen kuuluu paljon muutakin.

Isäni sai aivokuumeen viisi vuotta sitten. Hänellä on 15 erilaista lääkettä siihen. Vanhuuseläkkeelle hän olisi päässyt kaksi vuotta sitten, mutta työnteko jäi aivokuumeeseen. Tämän jälkeen hänen piti saada kotipalvelu seitsemälle päivälle viikossa, se maksaa 270€, he ovat paikalla viisi minuttia, katsotaan että lääkekuppi laitetaan suuhun ja vettä päälle, että varmasti nielee. Vuokra asunnosta on 500€ kuussa ja siihen päälle ne 15 lääkettä. Isäni eläke on juuri toimeentulotukirajan yläpuolella. Voin kuvitella minkälaista olisi, jos hänet olisi vielä sinne siirretty.

Hän ei saa eläkeläisen asumistukea, mutta miettikää joskus mistä puhutte, kun ette tiedä miten elämä kohtelee. Hän on juuri ja juuri sillä rajalla, että mietitään mitä voidaan pyytää. Nyt meni hampaat, puolet hampista poistettiin, ei puhettakaan että voi itse maksaa. Nuorempi sukupolvi ei ymmärrä että vanhemmalla sukupolevella ei jostain syystä makseta hammashuoltoa. Kaikki pitää itse maksaa.

Ei ole helppoa vanheta ja jokaisen tulisi muistaa, että siitä hetkestä, kun olemme sýntyneet-me vanhmenemme.

Älkää kadehtiko eläkeläisiä.