kävin lääkärissä hakemassa propranolia jännitykseen sun muuhun sellaiseen(se on toiminu hyvin, pidin ekan ryhmätyön 5 vuoteen luokan eessä ja se meni ihan ok ja siitä jäi hyvä mieli ja eka positiivinen kokemus), no verenpaine piti mitata ennenku kirjotti reseptin, no se näki pari kuukautta vanhat viiltelyjälet(4 viiltoa) ja sano et: "mee varaamaan aika tohon psykiatrille joka on lähellä, sano et mie sanoin että mene pyytämään aika." en sitten mennyt. pelottaa niin vitusti noi valtaa omistavat psykiatrit jotka luulee että haistavittu lääkkeillä/pakkohoidolla korjataan asioita.
pari kuukautta sitten hakeuduin koulupsykologille(juuri noihin aikoihin kun tein noi viillot) ja oon jutellu sen kanssa säännöllisesti. nyt on loppunu holtiton alkoholin käyttö, alkoholin lääkkeiden sekakäyttö ja viiltely kokonaan. en käytä niitä lääkkeitä enää päihteenä. alkoholia en juo enää sillätavalla(sillontällöin, ihan vaan koska voin, en sentakia että masentaa tai jtn) ja viiltely loppui jo niihin ekoihin kunnon viiltoihin kun pääsin juttelemaan jollekulle. koulupsykologi ei tiedä että olen viillellyt.
nyt en saa lisää tuota propranolia koska se oli vain yks resepti, mun pitäs mennä sinne psykiatrille jotta saisin lisää, ja pelottaa et se ei ymmärrä vaikka selitän mitä tohon yläpuolelle just selitin: en tarvitse pakkohoitoa/laitoshoitoa. en tarvitse masennuslääkkeitä/muuta vastaavanlaista paskaa. tarvitsen propranolia koska senavulla saan hyviä kokemuksia ja ajan kanssa se korjaan kaikki pelot(ettei tarvitse paeta tilanteita jotka aiheuttaa pelkoa sun muuta, ja sitten siitä johtuvaa katumusta ja jne..) ja pääsen elämässä eteenpäin. luotan koulupsykologiin ja hänen kanssa juttelu on auttanut jo noin paljon.
mutta silti pelottaa että se psykiatri on joku ihan aivokuollut likinäköinen paska joka ei usko ja kuuntele ja määrää(pakottaa) jotain lääkkeitä joista menee enemmän sekasin/ne ei vaan auta, ja jos ei syö niitä nii sitten pakkohoitoon. tiedän et tää on epärealistista mut se pelko että sun vapaus voidaan edes tosi pienellä potentiaalilla viedä sulta on vitun pelottava, ja lääkärien pelkääminen on myös aika normaalia joten en ole mikään hullu kun tämä jännittää näinkin paljon.
mitä mieltä te olette? jotain rauhottavaa ajatusta/mielipiteitä kehiin kokemuksianne.
--18 vuotias poika.
pari kuukautta sitten hakeuduin koulupsykologille(juuri noihin aikoihin kun tein noi viillot) ja oon jutellu sen kanssa säännöllisesti. nyt on loppunu holtiton alkoholin käyttö, alkoholin lääkkeiden sekakäyttö ja viiltely kokonaan. en käytä niitä lääkkeitä enää päihteenä. alkoholia en juo enää sillätavalla(sillontällöin, ihan vaan koska voin, en sentakia että masentaa tai jtn) ja viiltely loppui jo niihin ekoihin kunnon viiltoihin kun pääsin juttelemaan jollekulle. koulupsykologi ei tiedä että olen viillellyt.
nyt en saa lisää tuota propranolia koska se oli vain yks resepti, mun pitäs mennä sinne psykiatrille jotta saisin lisää, ja pelottaa et se ei ymmärrä vaikka selitän mitä tohon yläpuolelle just selitin: en tarvitse pakkohoitoa/laitoshoitoa. en tarvitse masennuslääkkeitä/muuta vastaavanlaista paskaa. tarvitsen propranolia koska senavulla saan hyviä kokemuksia ja ajan kanssa se korjaan kaikki pelot(ettei tarvitse paeta tilanteita jotka aiheuttaa pelkoa sun muuta, ja sitten siitä johtuvaa katumusta ja jne..) ja pääsen elämässä eteenpäin. luotan koulupsykologiin ja hänen kanssa juttelu on auttanut jo noin paljon.
mutta silti pelottaa että se psykiatri on joku ihan aivokuollut likinäköinen paska joka ei usko ja kuuntele ja määrää(pakottaa) jotain lääkkeitä joista menee enemmän sekasin/ne ei vaan auta, ja jos ei syö niitä nii sitten pakkohoitoon. tiedän et tää on epärealistista mut se pelko että sun vapaus voidaan edes tosi pienellä potentiaalilla viedä sulta on vitun pelottava, ja lääkärien pelkääminen on myös aika normaalia joten en ole mikään hullu kun tämä jännittää näinkin paljon.
mitä mieltä te olette? jotain rauhottavaa ajatusta/mielipiteitä kehiin kokemuksianne.
--18 vuotias poika.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pelkosi psykiatriaa kohtaan ovat ihan perustellut. Kannattaa välttää alaa kaikin mahdollisin tavoin. Jos koet, että keskustelusta koulupsykologin kanssa on ollut apua, pyri jatkamaan sitä. Kerro, että olet kokenut sen auttavaksi ja toivoisit sitä vielä jatkettavan, kun suunta on niin hyvä.
Mitä tulee aineisiin niin, jos et saa uusittua reseptiä tämän hetkiseltä lekurilta niin hakeudu toiselle. Psykiatrit jakavat käytännössä kaikkeen hyvin myrkyllisiä SSRI- ja naapuriluokan aineita sekä ehkä sitäkin myrkyllisempiä neurolepteja, varsinkin univaivoihin. Sieltä et apuja saa. Lisäksi saa elinikäisen stigman, joka vaikuttaa tulevaisuuteesi saada töitä, vakuutuksia, vie sinulta sosiaalista pääomaa ja ihmisoikeutesi voidaan jatkossa evätä sormia napsauttamalla. Kerran psykiatrian "potilas", aina uhri. Ei kannata siis suostua tapaamiseen, edes yhteen, jos terveys merkkaa jotain. Jo yhdestä kerrasta sinut saadaan leimattua virallisesti ja em. esteet tulevat voimaan.
Mukava kuulla, jos et enää viiltele. Itseäänhän siinä vaan pahoinpitelee.
ei vittu ei voi olla että siitä jää joku elinikäinen merkintä johonkin vitun rekisteriin. murrosiän vaivoista? ei vittu voi olla totta onko tää suomi näin paska paikka? onneks se ei laittanu lähetettä. eli jos en vaan ikinä mene nii ei pitäs jäädä mitään? hyvinvointivaltio my fucking ass kohan oon koulutuksen saanu nii muutan vittuun täältä.
-ap
Joo. Niin sanottu mielenterveysrekisteri on elinikäinen. Merkinnät eivät poistu koskaan. Jos et mene etkä puhu ääneen lääkärille etkä varsinkaan psykiatrille, suurta vaaraa ei pitäisi olla. Älä siis anna aihetta "diagnoosiin".
Niin kauan kuin pysyt näissä henkisen voinnin asioissa lääkäreiden ja erityisesti psykiatrien ulottumattomissa, sinua ei voida leimata. Psykologeilla tai psykoterapeuteilla, ei ainakaan vielä, ole oikeuksia "diagnosoida" asiakkaita, joten siten olet automaattisesti suojassa (kunhan huolehdit, ettei samassa huoneessa ole lääkäriä tai varsinkaan sitä psykiatria).
Huomaa siis, että oikeatkin lääkärit voivat tehdä niin sanottuja mielenterveys-"diagnooseja" eli virallistaa mielisairas-statuksen. Täten em. rajoitteet tulesivat voimaan. Lääkärinkään tekemistä mielenterveys-"diagnooseista" ei pääse koskaan eroon. Moni tajuaa asian vasta, kun on liian myöhäistä. Sinun etusi on ymmärtää asia ennalta.
Siten on todella tärkeää olla puhumatta asiasta lääkärinkään vastaanotolla ja olla näin tietämättään hakematta mielisairaus-leimaa oikealtakaan lääkäriltä. Viiltojesi näyttäminen ei siis välttämättä ole järkevää, koska se voi johtaa yhteen sun toiseen jatkotoimeen, mikä voi tehdä em. kiusaa tulevaisuudellesi. Hyvä siis, jos sinua ei jo leimattu. Lääkäri ehkä on ajatellut, että asia niin "vakava", että ei tee mitään vaan antaa "ammattilaisen" hoitaa. Ken tietää.
Psykiatreilta "diagnoosi" tulee lähes poikkeuksetta. Huomaa, että "diagnoosi" tarvitaan, jotta psykiatri voi lain mukaan kirjoittaa mitään aineita! Jos haluat psykiatrilta yhtään mitään, sitä edeltää aina leiman ("diagnoosin") antaminen. Oikeidenkin lääkäreiden tarvitsee antaa ensin diagnoosi, mutta flunssa-diagnoosi ei ole lakiasia, kuten mielenterveys-diagnoosi, ja flunssa-diagnoosi poistuu, kun sairaus on ohi. Flunssaa sairastaminen ja sen diagnosoittaminen ei vaaranna ihmisoikeuksia, työmahdollisuuksiasi, vakuutuksia eikä tietenkään syö sosiaalistapääomaasi, koska kaikki ymmärtävät mitä flunssa on ja suhtautuvat flunssaa sairastaviin ihan neutraalisti.
Huomaa vielä, että, jos henkilö tuomitaan niin sanottuun pakkohoitoon ("hoitoon"), "diagnoosi" tulee automaattisesti eikä asianomainen voi estää sitä mitenkään. Suomen lain mukaan kenenkään ihmisen vapauksia ei saa riistää ilman, että henkilö on tuomittu rikoksesta, josta seuraa lain mukaan vankeusrangaistus TAI henkilö on "diagnosoitu" psykiatrisesti (henkilölle on asetettu mielisairaus-status). Näin ollen psykiatrit tarvitsevat asettaa henkilölle vastentahtoisestikin "diagnoosin", jotta voivat vangita kohteen psykiatriseen laitokseen! Ymmärrä siis "diagnoosin" merkitys yhtälössä myös vastapuolen näkökulmasta. "Pakkohoidon" oikeuttamista varten tarvittava mielisairas-statusmerkintä on niin ikään elinikäinen rekisterimerkintä.
"Joo. Niin sanottu mielenterveysrekisteri on elinikäinen. Merkinnät eivät poistu koskaan."
Tuo ei pitäne paikkaansa, ainakaan kaikissa tapuksissa. Omia 1980-luvulla tapahtuneiden käyntieni tietoja ei löytynyt mistään, näin ainakin sanottiin. Olisin itse ottanut puheeksi nuo käynnit, mutta tietoja ei löytynyt. Jonkun väittämän mukaan tietoja pitää säilyttää 6 vuotta, pitäneekö paikkansa.
Psykiatristen potilaiden tietoja säilytetään kunnes kymmenen vuotta on kulunut kohteen kuolemasta.
Aika vaarallisia vastauksia olet saanut.
Psykiatrilla voi käydä. Lääkärit kirjoittavat reseptejä - potilaan parhaaksi, mutta ei kukaan määrää/pakota niitä ottamaan. Psykiatrilta voi saada myös terapiaa, keskusteluapua. Luota myös omaan arvostelu- ja arviointikykyysi !
Pakkohoitoon on ihmistä Suomessa vaikea saada. Se vaatii kolmen lääkärin lausunnon.
Rauhoitu, relaa ! Ota asiallisesti asiat. Voisitko päästä sinne koulupsykologille taas, jos kerran siitä olet saanut apua ?
juu käyn siellä säännöllisesti. tämä on se tapa jolla haluan hoitaa itseäni. pelkään että psykiatri ei ymmärtäisi, joten en sitten mene sinne.
Yksi manipuloiva psykiatri riittää pakkohoitopäätökseen.Kertoo satuja kahdelle muulle psykelle jotka allekirjoittavat lausunnon edes näkemättä potilasta.
Moi,
olen samaa mieltä Iisistivaan kanssa!
Toiset pelkää, että joutuu osastolle, toiset, että ei pääse osastolle:).
Ei sinne pakolla ihan noin vaan joudu, kuulostat ihan täysjärkiseltä, joten mitään pelkoa sulla ei ole jos sen viiltelynkin olet lopettanut, ja hyvä, että olet!
T.Amanda
On kokemuksia, Lääke jonka avulla nukuin ja paniikki pysyi aisoissa, eli reviiri ei pienentynyt , ne otettiin pois kerralla!
Nyt en juuri käy missään. Nukun miten kuten, Ne on suuria pamppuja jotka tekevät sairaiden ihmisten elämän helvetiksi, ihan piruuttaan. Eivät edes kuuntele vaan sanelevat, kun ei mene heidän kokouksiinsa jossa tärkein lienee asiakasmäärä ja siitä saatu palkka. Kukas hullujen puolta pitää EI KUKAAN!!!!
Joo ja jos hullut nostaa metelin että lääkkeet pilas mun elämän ni ne sanoo ehei se johtuu sun sairaudest. Jaahas. Aika polttaa kukkajointti ja käyä nukkuun. Öitä! ;>
Psykiatrille lääkkeiden syyttely on toivotonta. Kaikki oireilu , paha olo johtuu psykiatrien mielestä henkilöistä itsestään, ei vaikka 15 vuoden ylipitkästä lääkehoidosta, vieroituksesta tai epäonnistuneista lääkekokeiluista.
Eikä lääkkeistä kannata paljon mielipiteitä heitellä, ettei lääkäri totea harhaiseksi sillä perustein. Tätäkin tapahtuu. Loukkaus omaa ammattitaitoa kohtaan ja väärät mielipiteet psykiatriasta "kostetaan" ja "tuomitaan" lausunnossa leimaamalla mielipiteet lääkkeistä harhoiksi.
lääkärin toive potilasdynamiikassa on että lääkäri tietää parhaiten ja potilas hyödyntää tietämättömänä lääkärin loputonta asiantuntemusta, hivelee hänen ammattitaitoon perustuvaa egoaan tällä asetelmalla, ja nöyränä syö lääkkeet. Lääkäri ei halua, että potilas on lukenut lääkkeiden riskeistä tai kritisoi psykiatriaa. Haittojen tullessa potilas on valmis aina uusiin lääkkeisiin ja "autettavaksi". Hankala ja kyseenalaistava potilas on epämieluisa tapaus.
Moni on valmis syömään mitä tahansa lääkettä kun suuri mahtava ja erehtymätön lääkäri tätä suositteli. Mahdollisten haittojen kohdalla lääkäri pesee kätensä vastuusta. Vastuun lääkkeiden haitoista kantaa aina viimekädessä potilas kehossaan ja mielessään, yksin, joskus vailla kenenkään kyseisen ammattikunnan edustajan ymmärrystä.
Hyvin tiivistetty.
Niin ja kun lähtee psyykenlääkkeisiin, saattaa joutua kierteeseen, jossa edellisen lääkkeen aiheuttamia haittoja tai vieroitusoireita psykiatri lääkitsee toisella/lääkekoktaileilla. Pian on hankala sanoa mikä johtuu mistäkin. Jos lääkkeestä saa huonon rajumman reaktion mikä on esim. ahdistus, mania, sekavuus, itsemurha-ajatukset, levottomuus, kiihtymys, unettomuus niin voi löytää itsensä kohta jopa loputtomalta tuntuvasta lääkekierteestä usein osastolla. Nämä lääkekoktailit on erittäin riskialttiita, sillä niiden vaikutukset ihmiseen on hankalasti pääteltävissä. Yksi voi aiheuttaa jotain, toinen toista ja yhdessä vähän jotain muuta. Jos ihmiset tajuaisi kuinka huonosti noita on yhdessä tutkittu, moni ei niin naiivisti söisi kaikkea mitä lääkäri määrää. Jos ihmisen lääkitys on korkealla, kokoajan lisätään lisää lääkkeitä tai on lähiaikoina lisätty paljon ja tila vaan heikkenee, niin pitäisi hälytyskellot soida. Lääkintä on holtittominta osasto-olosuhteissa.
Ja voin kokemuksesta sanoa, että tällaisessa ihminen saadaan menemään hetkessä huonoon kuntoon fyysisesti ja henkisesti, kun lukuisia lääkkeitä syötetään yhdessä. Tie on vaarallinen. Joskus vaihtoehtona on vaan huono olla lääkkeellä tai huono olo vieroittautumalla siitä. Psyykenlääkkeet on vaarallisempia kuin moni luuleekaan.
Nauraisin jos voisin: psykiatria pelätään mutta psyykenlääkkeitä kuten rauhoittavia napsitaan kuin karkkia!
Rauhoittava ei paranna, se turruttaa pelon. Pelko ja ahdistus on siellä, koko ajan. Tulee esiin kun et ota lääkettä. Eikö se ole pelottavaa!! Pilleririippuvuus!
Kaikki psyykenlääkkeet turruttaa. Ssri,neurolepti,mielialantasaaja, bentso...Ne on mind altering-lääkkeitä, laastareita epämiellyttäviin tunteisiin joiden toimintamekanismi yleensä lamaa henkilön tietoisuuden tasoa ja tunnemaailmaa vaikkei henkilö sitä käyttäessään edes tajuaisi. Lääkkeet monesti lamaa keskushermostoa. Vaikutukset voi ilmetä esim välinpitämättömyytenä asioita kohtaan jotka ennen merkitsi jotain, kykenemättömyytenä itkeä, luovuuden puutteena, kykenemättömyytenä ihastua tai saada seksuaalista mielihyvää jne... nämä voi hiipiä vuosien käytössä hiljalleen, ja ihminen huomaakin että ei ole enää sama ihminen kuin ennen.
Psyykenlääkkeet ei paranna kenenkään aivoja tai kemiallista epätasapainoa. Tätä näkökulmaa että ne parantaa psykiatria on propagandallaan yrittänyt tuoda esille. Mutta. Lääkkeeiden toimintamekanismi ei ole tämä.
Nistä tulee vieroitusoireita kuten laittomistakin huumeista yleensä tulee. Unettomuutta, lisääntynyttä ahdistusta jne...
Yksi yhteys SSRI-lääkkeillä ja laittomilla huumeilla:
https://www.psychologytoday.com/blog/dream-catcher/201112/psychopharmacology-rem-sleep-and-dreams
Et joudu osastolle. Pakkohoitoon on todella kovat kriteerit ja olisit jo joutunut joten ota ihan rauhallisesti.
Ei mitään hätiä vielä, nimi merk. bandakarhu kertoo täyttä faktaa. Hän on kertonut totuuden, näin asiat menevät. Diagnoosi= lopun elämää epäuskottava henkilö. Hyvin pitkälti. Psyk. järjestelmä, on järjetön. Jopa nuoruudessa saatu dg. vaikuttaa, tarvittaessa " aseena "lapsen huostaanottoon, adoptioon ja etenkin, aivan kaikenlaisissa perusterveyden hoidossa, saattaa joutua epäuskoiseen valoon. Asennoituminen, uskottavuus ikävä kyllä ei samaa kuin aiemmin ennen, dg. saatua.