ja tuntuu, että pitäisi erota, mutta en ole valmis sellaiseen muutokseen, osittain itseni ja osittain lasten takia. Miten jaksaa vuodesta toiseen suhteessa, jossa tuntuu, ettei ole mitään fyysistä halua toista kohtaan?
Olen masentunut, en halua miestäni
mitenmuutantilanteen
12117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä olet tehny asian eteen? Siis kumpikin?
Minä taas en halua suhteeseen, koska ei ole fyysisiä haluja enää ollenkaan.
Mieti mihin aikoinaan mieheesi rakastuit.
Onpa ikävä tilanne sulla. Sinun on uhrauduttava perheesi vuoksi tai erottava.
Ihmettelen usein, että miten muilla pitkässä suhteessa olevilla naisilla halu omaa miestä kohtaan säilyy? Ymmärrän toki, jos mies on fyysisellä ja henkisellä tasolla haluttava, mutta on tutuillakin ei niin kovin upeita miehiä ja silti heillä seksihaluja löytyy. Miksi minulla ei? Tätä haluttomuutta on jatkunut pari vuotta. Haaveita seksiin liittyen kuitenkin on. En ole siis täydellisen haluton. Olen jumissa näiden ajatusten kanssa ja tuntuu, että tästä ei ole ulospääsyä.
Oletko ihastunut tai rakastunut johonkin toiseen? Se selittäis tuota haluttomuutta omaan puolisoon.
En tiedä, kun haluttomuutta on ollut niin pitkään.
Halu varmasti säilyy, jos liitto toimii muutenkin. Seksuaalisuus on monisyinen juttu ja sitten voi tietysti olla, että seksissä voi olla jotain ongelmia ja se ei onnistu ym. Täällä tuntuu seksi nousevan taas tärkeimmäksi jututksi suhteen säilyttämisen puolesta. Jos suhde on muuten lempeä, hempeä ja toimiva niin ei seksin takia kannata erota ainiin mutta monestihan seksikin silloin toimii.
Jos kumpikaan ei halua erota ja seksi on ainoa ongelma niin sitten kantsii hakea seksiä mualta. Sitten voi tosin ainakin naisille käydä niin, että rakastuukin siihen toiseen.
Mulla sama tilanne avovaimon kanssa, seksiä ja läheisyyttä ei ole eikä kyllä enää haluakaan toista kohtaan mutta erokaan ei tunnu nykyisellään hyvältä vaihtoehdolta. Tulisi liikaa muuttamaan arkea lapsenkin osalta.
Mikä siellä haluamattomuuden takana on?
Valitettavan monella tuttavapiirissäni haluttomuuden takana on se, että arki ja elämä on liian kiireistä ja työ ja työmatkat vie liikaa aikaa, lasten harrastuksiin kuskaaminen ynnämuu, samoin yllätys yllätys some, nukutaan liian vähän, on jatkuvasti pieni univaje. Jos "muu elämä" on se syy ja siihen pystyy tekemään muutoksia, halutkin alkaa palautua.
Itse olin aikoinaan aivan ylityöllistetty, olin käytännössä työuupumuksen puolella, ei siinä haluttanut silloin mitään muuta kuin vajota unen maailmaan, mikä ei sekään enää virkistänyt. Kun kaikki muuttui hokkus pokkus kertarysäyksellä, alkoi ne halutkin palata.
Lisäys vielä: oma otsikkosihan sen jo kertoo - olet masentunut. Ei silloin haluta eikä mikään tunnu miltään.
Kannattaisko mennä asiantuntijan juttusille pohtimaan, mikä on vikana. Masentuneisuuteen ja haluttomuuden selvittämiseen saa apua ja sitä pitää vaan itse osata hakeutua avun äärelle, ei kukaan tule kotoa hakemaan.