Olen kuullut että laestadiolaisuus (kirjoitetaanko noin?)on jakautunut moneen eri joukkoon. Mikä niistä on oikea? Ja haluan perusteluita myös. Kaikkihan varmasti ovat sitä mieltä, että itse on oikeassa, mutta löytyykö jotain hyvää "selitystä".?
Ja kun niin on, että niin monta joukkoa löytyy, eikö olisi syytä ottaa selville mikä on se oikea?
Ja kun niin on, että niin monta joukkoa löytyy, eikö olisi syytä ottaa selville mikä on se oikea?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei nimi ketään pelasta, vaan se että nimet ovat taivaassa kirjoitetut. Mutta kuitenkin Lestadiolais- kristillisyyden nimen alta löytyy elävää ja autuaaksi tekevää uskoa. Kyllä näitä väittelyitä on täällä ollut ja nyt haluat tätä samaa provosoida uudelleen.
En todellakaan halua provosoida... Olen aidosti kiinnostunut, ja lähes ekaa kertaa palstalla. Voinhan minä tietysti noita vanhojakin alkaa lukemaan läpi, jos siellä löytyy vastaus.?
Se kristillisyys mitä sanotaan Lestadiolaisuudeksi, on viimeinen kristillisyys
maan päällä. Kun Jumalan aika tuli, hän sytytti
tulensa Ruotsin lapinmaalle, jossa se on palava
niin kauan kuin maailma seisoo. Alkuperäisestä
opista on eronnut monta joukkoa ,joille puhdas oppi ei ole kelvannut ja he ovat perustaneet omia
joukkoja, mutta alkuperäinen oppi ja kristillisyys
löytyy kyllä loppuun saakka sieltä, vakka se ön
myös Jumalan aivoituksen mukaan levinnyt, voi sanoa, ympäri maapallon.
Se riippuu ensinnäkin siitä, keneltä kysytään. Yksikään lestadiolaisuuden suunta tuskin myöntää olevansa "väärä", eli kaikki pitävät omaa suuntaansa "oikeana", jotkut vieläpä "ainoana oikeana".
Mutta jos asiaa katsoo objektiivisesti, niin silloinkin vastaus riippuu kriteereistä, joilla asia määritellään. Kriteerinä voisi olla vaikkapa Laestadiuksen oppi, organisatorinen jatkuvuus, väkimäärä, lestadiolaisuuden alkuaikojen kaltaisuus. Joku voisi haluta kriteeriksi ehkä raamatunmukaisuuden, luterilaisuuden tai jonkun muun kriteerin. Ja objektiivisestikin ajatellen vastaus on siis hyvin erilainen.
Sille "oikean" lestadiolaisuuden nimelle siis löytyy ottajia... :) Kai se jollekin on tärkeäkin juttu.
Kaikki kriteerit käyttöön, kerro kerro!
No, jos otetaan mainitsemani kriteerit (vaikka muitakin tietysti voi olla), ja teen niistä omat arvioni, niin päästään seuraavaan:
-Laestadiuksen oppi
Arvioni mukaan tarkimmin Laestadiuksen oppia seurataan niissä suunnissa, joissa hänen saarnojaan luetaan vieläkin seuroissa, eli esikoislestadiolaisuus ja leeviläisyys, mutta asian määrittelyä vaikeuttaa se, että Laestadius itsekin esittää joistain opillisista asioista keskenään ristiriitaisia lausuntoja.
-Organisatorinen jatkuvuus
Globaalisti katsoen voittajaksi selviytyy esikoislestadiolaisuus (ottaen huomioon Raattamaan esikoisseurakuntaopin ja Amerikan tapahtumat jne.), mutta paikallistasolla taas monilla seuduilla organisatorinen jatkuvuus on käsissään muilla suunnilla.
-Väkimäärä
Väkimääräkriteerillä voittajaksi selviytyy ylivoimaisesti vanhoillislestadiolaisuus, koska vanhoillislestadiolaisia on maailman kaikista lestadiolaisista noin 60%.
-Lestadiolaisuuden alkuaikojen kaltaisuus
No, tämä kriteeri ei ollut ehkä ihan loppuun asti mietitty. Jos sillä tarkoitetaan tapakulttuuria, niin silloin voittaja on varmastikin leeviläisyys. Mutta jos katsotaan lestadiolaisuuden olemusta herätysliikkeenä, niin sitten mielestäni rauhansanalestadiolaisuus on lähimpänä, ainakin sitä linjaa, joka vallitsi Suomessa.
-Raamatunmukaisuus
Tähän jätän vastaamatta, koska ensinnäkin raamatunmukaisuudesta on niin paljon erilaisia käsityksiä ja tulkintoja. Ja sitä paitsi mielestäni kaikki lestadiolaisuuden suunnat poikkeavat raamatunmukaisuudesta.
-Luterilaisuus
Luterilaisuuden mukaisuudella voittajaksi selviytyy ehdottomasti Norjan lyngenlestadiolaisuus, mutta myös esikoislestadiolaisuudessa ja rauhansanalestadiolaisuudessa esiintyy varsin luterilaista linjaa. Tosin minusta tuntuu, että viimeksi mainituissa ei välttämättä aina ole ymmärretty ihan luterilaisuutta siten kuin se alunperin oli tarkoitettu.
Kukin valitsee sitten näistä mieleisensä kriteerin tai keksii omat kriteerinsä ja päättää mikä on hänen mielestään "oikea", tai sitten ei päätä... :) Ja voi ottaa koko asian ihan huumorillakin...