Onko kukaan pohtinut oman kateuden tunteen ja muiden mielipiteiden vaikutusta omaan itseensä?.. ;P
Jos olet niin miten olet sen huomannut vaikuttavan sinun omaan käytökseesi yleisesti ja miten olet sen huomannut vaikuttavan sinun suhde elämääsi koskevissa asioissa ollessasi sinkkuna, sekä sitten ollessasi suhteessa?
Esim. Kuinka paljon ja miten nämä asiat vaikuttavat valintoihisi ja tekoihisi?..Miten nämä asiat vaikuttavat sinun suhde asioihin ja suhteisiin (tuttavuus-, ystävyys-, seksuaaliviritteisetsuhteet jne)?.. Entä parisuhde asioihin, eli suhteen muodostumisen eri vaiheisiin, sekä itse suhteeseen?.. jne..jne.. ;P
Miten olette havainnoineet näiden asioiden vaikutuksen muissa?
Ovatko nämä asiat mielestänne riippuvaisia pelkästään persoonasta/luonteesta, arvoista ja ajatusmaailmasta vai onko sukupuolella myös jotain tekemistä asian kanssa? Jos eroavaisuuksia sukupuolten välillä on, niin miten ne mielestänne ilmenee?
Ihmiset ovat toki yksilöitä, mutta jotkut asiat voivat olla sellaisia, että keskimäärin joku asia voi olla jossain ryhmässä yleisempää, kuin toisessa tai ainakin asian ilmenemismuoto voi poiketa ryhmien välillä enemmän tai vähemmän..
Kilpailuviettikin on asia, joka ainakin osittain kumpuaa kateudesta ja muiden mielipiteistä ja saa voimaa niistä.. mutta se voi ilmetä keskimäärin naisten ja miesten välillä eri tavalla ainakin joissakin asioissa.. Eli vaikka esim. nainen sanoisi ettei hänellä ole kilpailuviettiä, niin oikeasti hänellä sitä onkin, mutta se ilmenee vaan eri tavalla jne..
Tuli muuten nyt mieleen, että onkohan kilpailuvietillä paljonkin tekemistä siihen kuinka kateellinen ihminen on muita kohtaan ja kuinka paljon muiden ihmisten mielipiteet itseensä vaikuttaa?.. ;P
Tämänkin pähkinän pähkäilemiseen ja avaamiseen taidetaan tarvita kriittistä ajattelutaitoa, sekä itsekkyyden ja itsepetoksen tunnistamista.. ;P
Ketjun tarkoitus ei sitten ole mikään yhden yhden sukupuolen haukkuminen, eikä vastakkainasettelu ainakaan siinä mielessä, että toinen sukupuoli olisi parempi toistaan.. ainakaan keskimäärin.. ;P
Voi vastata vapaasti omalla tyylillä mitä otsikko "Kateus ja Muiden Mielipiteet" tuo itselleen mieleen ja mielipiteensä siitä miten se näkyy omassa itsessään ja muissa..
Ja jos haluaa niin voi vastailla mielipiteitä kysymyksiin ja ajatuksiin joita tekstissä on..
Tai sitten vain pohdiskelee asiaa itsekseen tai jättää pohdiskelematta, jos aihe ja/tai kirjoitukseni on Persiistä.. ;D
Kateus & muiden mielipiteet (sinkkuna/suhteessa)?
32
142
Vastaukset
- Nnnainennnnnnn
En kyllä ymmärrä yhtään mistä puhut. En ole kateellinen kellekään (mistä pitäisi olla?) ja minulle on se ja sama mitä joku minusta ajattelee.
- miksipitäisimiettiä
Samaa mieltä.
Minänkin vähän ihmettelen aloitusta ja samat sanat.
Toisaalta jaan kateuden negatiiviseen ja positiiviseen. Positiivinen kateus on hyvää ja kantava voima. Se on toisen ihailua, esimerkistä oppimista, itsensä haastamista ja motivoivaa. Siis pelkkää hyvää kaikille.
Kaikkia ei tarvitse eikä voi miellyttää. Joidenkin kanssa tulee toimeen ja toisten ei. Jos joku ei pidä minusta, se on ihan ok mulle. En minäkään pidä kaikista. En näe asiassa mitään ongelmaa.- whattahell
Minäkään en ymmärtänyt aloitusta. En vaikka luin sen kahteen kertaan.
- kadehtija
No minä voin antaa esimerkin ihmisen (oman itseni) raadollisuudesta ja säälittävyydestä. Kadehtia voi hyvinkin kummallisia asioita, eikä kateuden tunteen syntymiseen edes tarvitse mitään todella konkreettista ja tärkeää mitä jollakulla toisella on ja itseltä puuttuu. Kateus voi syntyä aivan mitättömistäkin asioista.
Olen jo sen ikäinen, että en kuvittele itsestäni liikoja, mutta on silti tylsä huomata olevansa niin pikkusieluinen, että kadehtii toista ihmistä. Ilman tätäkin luonteen heikkoutta, niitä heikkouksia olisi kyllä ihan riittävästi. Kaikista kurjinta kateudessa on se, että voi kadehtia myös ihmistä, jota rakastaa. Ei kateus synny aina vain jonkun itselle vastenmielisen ihmisen hyvästä onnesta.
Minulla on puoliso, josta saan useinkin kuulla kuinka ihana tämä on ja kuinka hyvin minulla on asiat kun minulla on niin ihana puoliso. Olen itse tietysti samaa mieltä, ei siinä mitään, enkä tarvitse muiden vakuutteluja tietääkseni hänen olevan ihmeellinen, minähän hänen kanssaan elän. Toisinaan huomaan kuitenkin toivovani, että edes joskus joku sanoisi, että puolisollanikin on käynyt hyvä tuuri kun on saanut minut. Eihän se ole iso kateuden aihe, eikä merkittävä asia elämässä, mutta sen kuitenkin aina välillä tuntee pistona mielessä. Parisuhteessakin ihminen siis voi olla rakkaudesta hyuolimatta lapsellinen. Rakastaminen ei tee meistä automaattisesti täydellisiä ihmisiä, ikävä kyllä.- Nnnainennnnn
Mua huolestuttas jos joku muu (nainen) sanois mun miestä ihanaksi. Suomessa kun ei muutenkaan viljellä kovin helposti tuollaisia kohteliaisuuksia.
Omasta puolisostani aina kommentoi vieraat kuinka komea hän on. Se nyt on ok, koska komeus ei kerro mitään ihmisen luonteesta. - kadehtija
Nnnainennnnn kirjoitti:
Mua huolestuttas jos joku muu (nainen) sanois mun miestä ihanaksi. Suomessa kun ei muutenkaan viljellä kovin helposti tuollaisia kohteliaisuuksia.
Omasta puolisostani aina kommentoi vieraat kuinka komea hän on. Se nyt on ok, koska komeus ei kerro mitään ihmisen luonteesta.Mieheni on todella miellyttävä ihminen. Hänen kanssaan tulee hyvä olo ja hän ottaa toiset ihmiset hyvin kauniisti huomioon. Lisäksi hän on hauska ja aidosti ystävällinen. Hän on sellainen, että herättää ihastusta. On minulle suoraan sanottukin, että jos miehesi olisi vapaa niin...
Tämän jatkuvan ihastelun vuoksi minulla välillä herääkin sellainen pieni toive, että sanoisipa joku joskus miestänikin onnekkaaksi, eikä aina vain minua. Tämä siis vaikka itse olen ensimmäisenä valmis myöntämään sen, että mieheni on aidosti aivan ihana ihminen. Vähän outoa on kadehtia omaa puolisoa. - naisen-mielestä
kadehtija kirjoitti:
Mieheni on todella miellyttävä ihminen. Hänen kanssaan tulee hyvä olo ja hän ottaa toiset ihmiset hyvin kauniisti huomioon. Lisäksi hän on hauska ja aidosti ystävällinen. Hän on sellainen, että herättää ihastusta. On minulle suoraan sanottukin, että jos miehesi olisi vapaa niin...
Tämän jatkuvan ihastelun vuoksi minulla välillä herääkin sellainen pieni toive, että sanoisipa joku joskus miestänikin onnekkaaksi, eikä aina vain minua. Tämä siis vaikka itse olen ensimmäisenä valmis myöntämään sen, että mieheni on aidosti aivan ihana ihminen. Vähän outoa on kadehtia omaa puolisoa.Ei puolison kadehtiminen käsittääkseni ole harvinaista. Jos kateuden tunnistaa eikä sen vallassa pyri mitätöimään toista, niin minusta se kertoo vain persoonallisuuden kypsyydestä, että pystyy ymmärtämään kateutta itsessään. Jos minulla olisi tuollainen tunne, niin koettaisin todennäköisesti laimentaa sitä vitsailemalla, että eikö muka mieheni ole onnekas, kun on saanut tällaisen ihanan naisen itselleen.
Kateuteen kuuluu olennaisesti idealisointi. Kukaan ei ole aina ihana ja miellyttävä, sinä tunnet miehesi huonot puolet myös, jos suhteenne ei ole kovin tuore. Rakastumisvaiheeseen kuuluu idealisointi, mutta jos hyviä puolia tuosta kateudestasi etsii, niin ilmeisesti se auttaa sinua rakastamaan puolisoasi entistä enemmän, koska edelleen idealisoit häntä :)
Sellainen tulee tästä vielä mieleen, että jos toinen on ihana ja toinen on vähemmän ihana (siis omasta mielestä), niin se oikeastaan tarkoittaa, että sijoittaa oman ihanuutensa toiseen. Roolit/ominaisuudet voivat jakautua, ja sitä pidetään parisuhteessa riskinä. Kun mieheni on vähän sellainen hiljaisempi, joskus hän on suorastaan yrmy (ei kotiväelle), jotkut pitävät hänen suoraviivaisuuttaan pelottavana (on hän sitä työssään oppinut hyödyntämäänkin), niin silloinhan sosiaalisissa tilanteissa tulee puolisosta helposti entistä "miellyttävämpi", mitä mielestäni kannattaa varoa. Voi mennä teidän osaltanne ihan pieleen, mutta tuollaista olen huomannut omassa suhteessani tapahtuvan. En siis tietoisesti koskaan paikkaile sitä, miten mieheni menettelee, hän saa hoitaa kanssakäymisensä itse. (En tiedä osasinko selittää tuon ymmärrettävästi, toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin. Kaikissa on kaikkea eikä pidä sijoittaa toiseen kaikkea hyvää tai huonoa, taitoa tai tyhmyyttä jne.)
Mielenkiintoinen aihe tämä. - Nnnainennnnnn
Tottapuhuen mun parisuhteissa sekä itse että mies ovat olleet "suosittuja"eli molemmille ihailijoita runsaasti niin se ei oo aiheuttanu mitään erilaisuutta kun molemmat tietää olevansa huippusuosittuja niin miesten kuin naisten keskuudessa.
- flowersreally
kadehtija kirjoitti:
Mieheni on todella miellyttävä ihminen. Hänen kanssaan tulee hyvä olo ja hän ottaa toiset ihmiset hyvin kauniisti huomioon. Lisäksi hän on hauska ja aidosti ystävällinen. Hän on sellainen, että herättää ihastusta. On minulle suoraan sanottukin, että jos miehesi olisi vapaa niin...
Tämän jatkuvan ihastelun vuoksi minulla välillä herääkin sellainen pieni toive, että sanoisipa joku joskus miestänikin onnekkaaksi, eikä aina vain minua. Tämä siis vaikka itse olen ensimmäisenä valmis myöntämään sen, että mieheni on aidosti aivan ihana ihminen. Vähän outoa on kadehtia omaa puolisoa.Tuntematta teistä kumpaakaan ensimmäinen ajatukseni on, että onhan sinunkin oltava jollakin perustavanlaatuisella tavalla ihana. Ei aidosti ihana ja ystävällinen ihminen olisi muuten sinua puolisokseen valinnut.
En ole oikeastaan kateellinen kenellekään, tosin mulla on myös aika mitätön kilpailuvietti.
Kilpailuviettini on olemattoman olematon. Mitä kateudella saavuttais, kun kehnon olotilan. Kaikilla on ilonsa ja surunsa. :)
Joku asia hyvin ja joku huonosti.- päivystäväkyynikko
Luulen, että olen parisuhdeasioissa enemmänkin katkera kuin kateellinen. Kateellisuus on enemmän niiden menestyvien juttu, joilla menee hyvin. Se vaatii itsetuntoa ja käsityksen, että minulle kuuluisi jotain hyvää. Se vaatii myös uskon siihen, että muilla oikeasti on jotain hyvää, esim. että hyviä parisuhteita oikeasti olisi olemassa. Myös koska olen omanlaiseni ihminen, niin en varsinaisesti haluaisi kenenkään muun suhdetta itselleni. Joissain muissa asioissa voin olla enemmän kateellinen, jos katson että teoriassa minulla olisi mahdollisuus tai oikeus samaan ja että pitäisin siitä. Luulen, että kateellisuus on hyödyllistä mutta katkeruus tuhoavaa. En ole monestikaan kilpailullinen, en varsinkaan niissä asioissa joissa olen huono. :) Tykkään kyllä väitellä kaikesta ja olen besserwisser, onhan sekin kilpailua.
Muiden mielipiteisiin suhtaudun yleensä niin, että ne ovat väärässä, tai vaikka eivät olisikaan, niin periaatteesta olen silti eri mieltä. Taas jos jollain on omakohtaisia ikäviä kokemuksia jostain asiasta, niin itsesuojeluna otan ne kyllä huomioon myös omalla kohdalla. Esim. jos joku nainen on jättänyt jonkun miehen, niin yleensä siihen on syy. On mahdollista, että se syy ei haittaa minua, vaikka exää haittasi, mutta se mahdollisuus on pienehkö. - 121212121212
Nainen joka on rehellinen itselleen, erityisesti kun puhutaan ikäluokasta 25-35v, myöntää että hänelle on äärimmäisen tärkeää se mitä muut ajattelevat ja miten muut pariskunnan näkevät.
Lyhyet mies ei käy koska sehän näyttäisi _muiden silmissä_ hassulta.
Eikö muka tunnu miltään kun sukujuhlissa pääsee sanomaan _muille ihmisille_ että no minun mieheni on lääkäri/juristi/menestyvä yrittäjä?
Sosiaaliset taidot vaaditaan aina, ja nimen omaan sosiaaliset taidot joilla tehdään vaikutus _muihin ihmisiin_.
Jne.
On ihan tutkittuakin että jopa surin vetovoimatekijä miehessä on hänen asemansa verrattuna muihin _ihmisiin_.
...ja vastaavasti on tyypillisin romanttisen ätmin virhe kuvitella että suhteessa olisi kysymys hänestä ja naisesta. Ei ole, kyse on nimen omaan statuksesta. Sinun ei välttämättä tarvitse edes juurikaan huomioida naista, jos briljeeraat _muiden ihmisten_ kanssa riittävän vakuuttavasti, nainen kulkee mukana kuin koira talutushihnassa.- päivystäväkyynikko
Nainen on monelle miehelle asuste. Hyvännäköistä naista on kiva talutella, muut sitten näkevät että noin kauniin on onnistunut hankkimaan. Tämä pahenee mitä vanhemmaksi mies tulee, nuorelle miehelle voi riittää että saa pillua edes joltakin. Vanhana kun sille ei oikein enää keksi käyttöä niin naisella enemmän koristearvo. Mikä ei sulje pois sitä että ruoatkin olis hyvä laittaa ja pyykit pestä siinä hyvältä näyttämisen ohessa. Vanhempi mies haluaa nuoremman naisen lähinnä siksi että sillä statusarvoa muiden miesten silmissä sekä jonkinverran seksin takia. Sama koskee myös kauniita vanhempia naisia. Ruman ottaa sellainen, joka ei saa kaunista.
- Miesmanneikirj
Vähän kyllä, että päin vastoin. Vanhempana oppii arvostamaan hyvää luonnetta
- Samakuined
Miesmanneikirj kirjoitti:
Vähän kyllä, että päin vastoin. Vanhempana oppii arvostamaan hyvää luonnetta
Siis väitän ei vähän
- Vihreämpi
Tjaah. Taidan sitten olla huonompi ihminen, kun mulle ruoho on usein vihreämpää aidan toisella puolella.
Sinkkuna tunnen kateutta, kun joku ystävistäni rakastuu palavasti, menee kihloihin / naimisiin tai ilmoittaa vauvauutisia. Haluaisin iloita aidosti ystävän onnesta, mutta jostain se kateuden tunne silti hiipii paikalle. Vaikuttaahan se ystävyyteenkin jollain tasolla.
En katso ansaitsevani haluamani asioita yhtään enempää kuin ystävänikään, mutta olen kateellinen siitä, että heitä on kohdannut sellainen onni ja että heillä on sellaisia ominaisuuksia, että he ovat onnistuneet. Ehkä näissä tilanteissa koen olevani häviäjä, vaikken erityisen voitonhaluinen olekaan.
Kateutta on vähän loiventanut tieto siitä, että huippuhetkiä ne heillekin ovat ja useimmiten arjessa on sitten uudenlaiset haasteet ja huolet, joista en kaikkea ehkä tiedäkään. Ja toisaalta, näillä valinnoilla sulkee pois jotain muuta, mikä on hyvää sinkkuelämässä (aikaa harrastaa, vapaus tulla ja mennä muista välittämättä, hiljaisuus ja aikaa ajatella ym).
Hyvässä parisuhteessa ollessa kateus muuttuu usein ihailuksi. Ihailen muiden taitavaa kommunikointia, ajankäyttöä, yhdessä tekemistä jne... Niin sanotusti positiivista kateutta, josta voi ottaa oppia ilman itsesääliä.
Kai kateus on sitten jonkinlainen perustava tunne, joka kertoo, että tuota minäkin haluaisin, jos osaisin ja uskaltaisin.
Koen tämän ihan oman pään sisäiseksi asiaksi, en oikeastaan usko, että muiden mielipiteet asiassa kovin paljoa vaikuttaisivat. Joskus olin suhteessa, jossa ei mennyt kovin hyvin, ja jonka jotkin ystäväni tuomitsivat. Tällöin olin kyllä kateellinen, kun näin ympärillä suhteita, joissa mielestäni toteutui parisuhteen ihanne.- päivystäväkyynikko
Mutta en haluaisi kenenkään mun ystävän miestä itselleni. Vaikka ne sopivat hyvin niille mun ystäville ja mielestäni ovat valinneet oikein.
- Vihreämpi
päivystäväkyynikko kirjoitti:
Mutta en haluaisi kenenkään mun ystävän miestä itselleni. Vaikka ne sopivat hyvin niille mun ystäville ja mielestäni ovat valinneet oikein.
Joo en mäkään niiden miehiä halua vaan sen itselleni sopivan. En ole kateellinen siis ystävieni miehistä, vaan siitä, että he ovat kohdanneet oman puolikkaansa.
- Nnnainennnnnn
Älä ole kateellinen. Mitä enemmän parisuhde on ihanteellinen sitä varmemmin se todellisuudessa on suuret kulissit. Olen nähnyt näitä hyviä parisuhteita perheineen ja totuus on ihan toista kuin minkä kuvan ystävät saa.
- päivystäväkyynikko
Vihreämpi kirjoitti:
Joo en mäkään niiden miehiä halua vaan sen itselleni sopivan. En ole kateellinen siis ystävieni miehistä, vaan siitä, että he ovat kohdanneet oman puolikkaansa.
Tavallaan ajattelen, että kaverieni miehet edustavat sitä, mitä parhaimmillaan on saatavilla. Joten kun en vaihtaisi osia kaverieni kanssa, niin ilmeisesti en ole normisuhteeseen soveltuva henkilö. Ja tosi vaikea kadehtia mitä ei haluaisi itselleen. En kadehdi dippainssejäkään, vaikka níillä on korkea palkka, koska en pitäisi siitä työstä enkä haluaisi itselleni sellaisia aivoja.
Aloitus on pitkä ja sekava.
Vastaukset, jotka väittävät ettei vastaaja ole kateellinen kenellekään, ovat naiiveja.
Totta kai kadehdin ihmisten siistiä ihoa, sosiaalista varmuutta, kämppää, työpaikkaa, kirjoitustaitoa, polittisia kontakteja, vapaa-aikaa, siisteyttä, kansainvälisyyttä, nuoruutta ...
En ole psykologi enkä väitä kykeneväni analysoimaan kateuteni vaikutuksia.
Keskimäärin olen varsin tyytyväinen elämääni, enkä haluaisi kokonaisuudessaan vaihtaa kenenkään kanssa.En ole kateellinen kenellekään. On tietysti taitoja ja ominaisuuksia joita toisilla on ja itsellä ei. Mutta vastapainona sitten asioita myös toisinpäin.
Enkä mä paljon välitä muiden mielipiteistäkään , varsinkaaan enää, ja jos ennustaa pitää, niin vielä vähemmän mitä vanhemmaksi tulee.- Luolassa
En tunnista kateutta itsessäni. Koskahan viimeksi...en muista. Pitäisi huomioida toiset ja heidän saavutukset, jotta tuntisin kateutta mutta koen, tai olen kokenut itseni mmm...pitkään ulkopuoliseksi "perus"asioista, mitä ihmiset haluavat/pitävät selvyytenä=> suosio, mammona, ihailu jne. Ja tämä ei tarkoita, että olisin ylimielinen.
Kilpailuvietti. Siinä toinen piirre, mitä ei ole. Tilanteissa kohdatut ihmiset, noh, omasta näkökulmasta tulevat ja menevät jättäen jälkeensä paperinmaun. En vain kertakaikkiaan motivoidu kilpailemaan. Minulla on tässä elämässä muutama mielenkiinnon kohde, enkä piittaa muusta enkä muista. Muu ei sytytä. Tämän ketjun tärkein tavoite taisi olla se, että yritin saada ihmisiä ainakin tutustumaan itsetutkiskelun maailmaan, kun aika moni yksilö ainakin tuntuu olevan sellainen joka ei ole sitä kauheasti harrastanut.. eli pyrin herättämään ainakin pienen pienen kipinän itsetutkiskeluun.. ;P
Samalla halusin hieman nähdä miten erillaiset persoonat/luonteet asioita käsittelevät ja kuinka paljon on nähtävissä eroavaisuuksia sukupuolten välillä, sekä millä tasolla itse kullakin itsetutkiskelu on (=itsetuntemus).. ;P
Samalla pystyy näkemään monia muitakin asioita.. esim. miten itsekkyys ja itsepetos kenelläkin näkyy ja miten itse kukin sen kanssa toimii.. jne..jne.. ;P
Tässä ketjussa ei yksikään vastaus ole siis väärin, vaan kaikki vastaukset ovat oikeita.
Riippumatta siis siitä mitä ja miten itse kukin asiaa, sekä aihepiiriä käsittelee.. ;P- Rose_91
Riippuu varmaan mitä kateudella tarkoitetaan. Joskus voisin sanoa olevani "kateellinen", kun joku muu onnistuu joissain tekemisissään todella hyvin ja itse en. Mutta en siis tunne sellaista tunnetta, että toivoisin toisen epäonnistuneen. Enneminkin tunteena on ihailu ja haikeus siitä, että toivoisi joskus itse osaavansa asioita yhtä hyvin.
Parisuhdeasioissa en tunne kateutta. Sinkkuna olin ehkä vähän kateellinen ystävälleni, joka on hyvin ekstrovertti ja puhelias. Hän osasi helposti ottaa kontaktia tuntemattomiin ihmisiin ja sai aina paljon huomiota. Minä taas ujona ja varautuneena en ollut niin taitava sosiaalisesti. Kyllä sitä toivoi, että olisi ollut yhtä hyvä tutustumaan uusiin ihmisiin.Kaipasitko silloin ja kaipaatko myös nykyään monen ihmisen huomiota?..Millaista huomiota kaipasit silloin tai kaipaat nykyään?.. Minkälaisilta yksilöiltä kaipasit tai kaipaat nykyään huomiota?.. ;P
Kuinka paljon muiden mielipiteet vaikuttavat sinun käyttäytymiseen, tekoihin ja valintoihin yms..?.. ;P
Kuinka paljon muut ulkopuoliset vaikutteet (media, some yms.) ja ihanteet vaikuttavat sinun käyttäytymiseen, tekoihin ja valintoihin yms..?.. ;P
Eli kuinka paljon sinussa on ulkopuolista "ohjelmointia" ja kuinka paljon täysin omaa geneettistä.. oma persoona/luonne mukaanlukien?.. ;P
Kukaan ei varmaan ole ihan täysin oman laivan Ruorissa, mutta osa on enemmän kuin toiset.. ;P
Jotkut tuntuvat jopa olevan täysin ulkopuolisen "automaattiohjauksen" ohjattavina.. ;D
Tähän ei tarvitse vastata, jos ei halua itse käsitellä asiaa kirjoittamalla omia ajatuksiaan ja pohdintojaan asiasta.. Voi pohdiskella, mietiskellä ja tutkia ihan vain itsekseenkin jos innostuu.. ja jos ei innostu, niin sitten jättää väliin.. ;P- Rose_91
En tiedä kaipasinko niinkään monen ihmisen huomiota. Oikeastaan kaipasin vai sitä, että joku huomaisi. Pelkäsin olevani ulkoisesti epäviehätävä, koska en saanut huomiota. Pelkoon sisältyi myös se, etten kelpaisi kenellekään tyttöystäväksi/vaimoksi. Että minussa olisi jotain vikaa. Ehkä koulukiusaamistaustalla on tämän kanssa jotain tekemistä.
Kaikista mielipiteistäni en uskalla puhua kuin miehelleni ja parhaalle ystävälleni, koska ajatukseni eivät ole ehkä "poliittisesti korrekteja" ja ne saatettaisiin ymmärtää tahallaan väärin. Enkä tykkää riidellä mistään.
Tekojen suhteen en kuuntele muita. Teen ja elän kuten itse näen sopivaksi ja niin kuin omatuntoni käskee. Mutta tykkään pysyä suht hiljaa tekemisistäni enkä tahdo julistaa niitä ympäriinsä. Minulla on omat tavoitteeni, mutta en tykkää niistä jutella kuin tarkoin valituille ihmisille, koska olen jo kauan sitten oppinut, etteivät kaikki ihmiset ole hyväntahtoisia. Rose_91 kirjoitti:
En tiedä kaipasinko niinkään monen ihmisen huomiota. Oikeastaan kaipasin vai sitä, että joku huomaisi. Pelkäsin olevani ulkoisesti epäviehätävä, koska en saanut huomiota. Pelkoon sisältyi myös se, etten kelpaisi kenellekään tyttöystäväksi/vaimoksi. Että minussa olisi jotain vikaa. Ehkä koulukiusaamistaustalla on tämän kanssa jotain tekemistä.
Kaikista mielipiteistäni en uskalla puhua kuin miehelleni ja parhaalle ystävälleni, koska ajatukseni eivät ole ehkä "poliittisesti korrekteja" ja ne saatettaisiin ymmärtää tahallaan väärin. Enkä tykkää riidellä mistään.
Tekojen suhteen en kuuntele muita. Teen ja elän kuten itse näen sopivaksi ja niin kuin omatuntoni käskee. Mutta tykkään pysyä suht hiljaa tekemisistäni enkä tahdo julistaa niitä ympäriinsä. Minulla on omat tavoitteeni, mutta en tykkää niistä jutella kuin tarkoin valituille ihmisille, koska olen jo kauan sitten oppinut, etteivät kaikki ihmiset ole hyväntahtoisia.Olin jo unohtanut joitakin juttuja sinusta, mutta sen ainakin muistin, että sinulla oli minun mielestä monesti fiksuja ja hyviä kommentteja, niin kuin nytkin.. vaikka olikin pieni pinta raapaisu asiasta jota hain takaa.. ;P
Pääasia kuitenkin on, että olet niin hyvin ohjaksissa, kuin tässä maailmassa vaan voi olla ja sinulla on hyvä olla itsesi kanssa.. ;P
Jeps, täälläkin on paljon kommentteja johon tekisi mieli vastata ja kommentoida, mutta yritän pitää itseni kurissa.. ainakin paremmin kuin ennen.. ;D
Eipä se mitään auta väitellä varsinkaan liikaa itsestä poikkeavien kanssa, se on loputon suo ja "ikiliikkuja", joka ei pysähdy koskaan ja joka imee kaiken voiman mitä vain itse sille tarjoat.. ;P
Kaikkea hyvää teille.. =)- Rose_91
NuuskaMuikkune kirjoitti:
Olin jo unohtanut joitakin juttuja sinusta, mutta sen ainakin muistin, että sinulla oli minun mielestä monesti fiksuja ja hyviä kommentteja, niin kuin nytkin.. vaikka olikin pieni pinta raapaisu asiasta jota hain takaa.. ;P
Pääasia kuitenkin on, että olet niin hyvin ohjaksissa, kuin tässä maailmassa vaan voi olla ja sinulla on hyvä olla itsesi kanssa.. ;P
Jeps, täälläkin on paljon kommentteja johon tekisi mieli vastata ja kommentoida, mutta yritän pitää itseni kurissa.. ainakin paremmin kuin ennen.. ;D
Eipä se mitään auta väitellä varsinkaan liikaa itsestä poikkeavien kanssa, se on loputon suo ja "ikiliikkuja", joka ei pysähdy koskaan ja joka imee kaiken voiman mitä vain itse sille tarjoat.. ;P
Kaikkea hyvää teille.. =)Kiitos.
Ehkä vähän pintaraapaisu, mutta koen hieman vaikeaksi vastata kysymyksiisi. En nimittäin oikein tiedä mitä vastaisin. Kyllähän jokainen meistä tahtoo olla uniikki lumihiutale, mutta meille syötetään asioita ja mielipiteitä niin monesta suunnasta, että miten voimme olla lopulta varmoja siitä ovatko kaikki mielipiteemme ja tekemisemme oikeasti täysin omia valintojamme.
Itse pyrin tekemään niin kuin itse tahdon. Ja nimenomaan niin kuin oikeasti tahtoisin. Rose_91 kirjoitti:
Kiitos.
Ehkä vähän pintaraapaisu, mutta koen hieman vaikeaksi vastata kysymyksiisi. En nimittäin oikein tiedä mitä vastaisin. Kyllähän jokainen meistä tahtoo olla uniikki lumihiutale, mutta meille syötetään asioita ja mielipiteitä niin monesta suunnasta, että miten voimme olla lopulta varmoja siitä ovatko kaikki mielipiteemme ja tekemisemme oikeasti täysin omia valintojamme.
Itse pyrin tekemään niin kuin itse tahdon. Ja nimenomaan niin kuin oikeasti tahtoisin.Tämä onkin laaja aihe ja käsittää niin paljon asioita, että luultavammin suuremmallakin kapasiteetillä olevalta pohtijalta menee helposti aivot ja ajatukset solmuun monta kertaa, eikä välttämättä pohdintaa saa loppuun ikinä.. ;P
Mutta kyllä sinun vastauksestasi loistaa hyvin, että olet hyvin tietoinen asioista ja osasit sen vielä erinomaisen hienosti tiivistää.. ;P
Ihan niinkin yksinkertainen asia, kuin KotiLuolan siivoaminen/siistiminen ennen vieraita taitaa johtua suurimmalla osalla ihan juurikin muiden mielipiteistä ja muista ulkopuolisista lähteistä esim. että kaikkialla mediassa yms. annetaan vaikutelma, että kodista näkee SitäTätäTota ihmisistä, jotka siellä asuvat.. Vaikka se ei pitäisi edes välttämättä paikkansa.. ;D
Eli miksi siivota/siistiä KotiLuolaa muusta syystä ennen vieraita, jos siellä on asukit viihtyneet ihan hyvin ennen vieraita ennen siistimistä, jos muiden mielipiteet ja ulkoa tuleva "manipulointi" yms. eivät vaikuta.. ;D
Eipä sulla hätää ole näidenkään asioiden suhteen ja tämän olen tainnut sulle aika monta kertaa sanoa.. tuli vaan meinaa Just mieleen.. =)
"Kyllähän jokainen meistä tahtoo olla uniikki lumihiutale"
En nyt tiedä haluanko ainakaan itse olla, ehkä ennemminkin vain oma itseni.. ;P
En tiedä onko tuokin lausahdus istutettu enemmän tai vähemmän ihmisten päähän markkinavoimien suunnasta.. ;P
Ensin pyritään ihmisten haluavan kaikenlaista uutta ja "tarpeellista/tarpeetonta" vähintäänkin ihan siitä syystä, kun jollakin toisellakin on ja jos sinulla ei ole, niin olet poikkeava tai ainakin huonompi kuin ne muut.. ;P
Ja sitten samalla markkinoidaan "lumihiutale" kortilla samasta asiasta hieman erillaisia versioita.. jolloin ihminen tuntee, että hän on persoonallinen ja tehnyt itse valintansa oman makunsa mukaan.. ;P
Mut niin kuin sanoin aihe on hirveän laaja ja pohtimista riittää paljonkin, jos oikein innostuu.. Siivoamisista parinvalintaan ja siitä vaikka mihin.. ;P
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 813504
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html2002012Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2261968Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp271588Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1661425Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei881415- 521119
- 991075
- 55864
- 59850