Kävin lukemassa joitakin blogeja ja instassakin vähän pyörin ja tuli mieleen näistä suomalaisista julkkiksista, jotka myös ulkomailla hengaa (varmasti myös muissa maissa on sama tatzi tai meininki). Kuka juoksee minkäkin perässä, osa mahdollisen diilin perässä, jossa saisi "räväyttää koko maailman polvilleen". Onhan näitä näyttelijöitä tai ehkä näyttelijän urasta haaveilijoita tai kuka nyt minkäkin perässä juoksee. Olkoot sitten mallisopimukset tms. Mikäs siinä jos rahkeet riittää ja jos minulla olisi valtaa, niin aika moni suomalainen olisi Hollywoodissa tai kuka missäkin. Mutta miksi suomalaiset eivät sitten oikein pääse "ytimeen"? Onko se liiallinen yrittäminen, ehkä jopa päähän noussut "julkkis-status" Suomessa (en tosin tiedä, mitä siinä oikein olisi "päähän nousemista:)", mutta kunhan ajattelin, että niinkin kehnosti voi joillekin käydä :D
Varmasti suomalaisia naisia huomataan maailmalla. Olen siitä ihan varma, mutta mikä on se juttu, kun sitten kuitenkaan "ei nappaa"? En tiedä. Sara La Fountain taitaapi olla poikkeus näissä julkkis-naisista. Hänellähän on vissiin hyvin "maailma hallussa".
Tuli siksi mieleen, kun olen itse reissannut jokseenkin paljon ympäri maailmaa ja olen törmännyt sangen mielenkiintoisiin ihmisiin. On ollut hyviä keskusteluja (niin paljon kuin kielitaitoa on riittänyt), en tosin puhu hyvää englantia, mutta joka kerta on minulle sanottu: "It`s not a problem". Ja heti kärkeen täytyy selventää, että ei ole ollut mitään seksuaalista yritystä tai ahdistelua, olen tehnyt sen heti selväksi, että turha yrittää. En ole mitenkään huikean kaunis, tavallisen näköinen, en ruma, mutta en kaunistaan, joten sekään ei selitä "ilmiötä". Minulle on tarjottu monenlaisia mahdollisuuksia, jos suuntaan jos toiseenkin. On otettu myöhemminkin vielä yhteyttä jne. Tosin en ole kiinnostunut mistään sen kummoisemmasta. Haluan vain jutella ihmisten kanssa, oppia uutta, oppia heistä jotain sellaista ainutkertaista, mitä eripuolella maailmaa ihmiset voivat vain antaa toisilleen. Olen myös tämän tehnyt selväksi.
Mutta asiaan, ihmettelen, että kuitenkin suomalaisia ammattilaisia käy ulkomailla, eikö heille tarjota oikeinta mahdollisuuksia (nyt en tarkoita näitä feikki-tarjoajia). Vai eikö kukaan ole vaan tarttunut asiaan? Koska jos minä olisin halunnut, niin olisin päässyt suhteilla ihan minne vaan. En todellakaan ole halunnut, kun edes kielitaito saatika ammattitaito ei siihen riitä alkuunkaan. Yrittääkö suomalaiset liikaa miellyttää? Näkyykö se yli-yritys jo päälle päin? Koska minä olen viimeinen, joka mitään yrittää, niin silti on moninaisia tilanteita ollut. Ja tiedän myös toisen ihmisen, jolle on käynyt ihan uskomattomia juttuja. Hän on mun sisko. Eikä hänkään koskaan edes yritä mitään, koska ei häntäkään kiinnosta ns. nämä jutut vaan ihmiset.
Miksi suomalaiset eivät läpäise sitä maailman valloitus muuria? Liika yrittäminen? Mikä, kertokaa minulle.
Varmasti suomalaisia naisia huomataan maailmalla. Olen siitä ihan varma, mutta mikä on se juttu, kun sitten kuitenkaan "ei nappaa"? En tiedä. Sara La Fountain taitaapi olla poikkeus näissä julkkis-naisista. Hänellähän on vissiin hyvin "maailma hallussa".
Tuli siksi mieleen, kun olen itse reissannut jokseenkin paljon ympäri maailmaa ja olen törmännyt sangen mielenkiintoisiin ihmisiin. On ollut hyviä keskusteluja (niin paljon kuin kielitaitoa on riittänyt), en tosin puhu hyvää englantia, mutta joka kerta on minulle sanottu: "It`s not a problem". Ja heti kärkeen täytyy selventää, että ei ole ollut mitään seksuaalista yritystä tai ahdistelua, olen tehnyt sen heti selväksi, että turha yrittää. En ole mitenkään huikean kaunis, tavallisen näköinen, en ruma, mutta en kaunistaan, joten sekään ei selitä "ilmiötä". Minulle on tarjottu monenlaisia mahdollisuuksia, jos suuntaan jos toiseenkin. On otettu myöhemminkin vielä yhteyttä jne. Tosin en ole kiinnostunut mistään sen kummoisemmasta. Haluan vain jutella ihmisten kanssa, oppia uutta, oppia heistä jotain sellaista ainutkertaista, mitä eripuolella maailmaa ihmiset voivat vain antaa toisilleen. Olen myös tämän tehnyt selväksi.
Mutta asiaan, ihmettelen, että kuitenkin suomalaisia ammattilaisia käy ulkomailla, eikö heille tarjota oikeinta mahdollisuuksia (nyt en tarkoita näitä feikki-tarjoajia). Vai eikö kukaan ole vaan tarttunut asiaan? Koska jos minä olisin halunnut, niin olisin päässyt suhteilla ihan minne vaan. En todellakaan ole halunnut, kun edes kielitaito saatika ammattitaito ei siihen riitä alkuunkaan. Yrittääkö suomalaiset liikaa miellyttää? Näkyykö se yli-yritys jo päälle päin? Koska minä olen viimeinen, joka mitään yrittää, niin silti on moninaisia tilanteita ollut. Ja tiedän myös toisen ihmisen, jolle on käynyt ihan uskomattomia juttuja. Hän on mun sisko. Eikä hänkään koskaan edes yritä mitään, koska ei häntäkään kiinnosta ns. nämä jutut vaan ihmiset.
Miksi suomalaiset eivät läpäise sitä maailman valloitus muuria? Liika yrittäminen? Mikä, kertokaa minulle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja tulipa vielä mieleen, että jos haluaa päästä lähelle ihmistä, oli sitten maassa kuin maassa, maanosassa kuin maanosassa, niin on tärkeää tietää heidän maansa ja kansakunnan historiasta, se on asia, joka on korostunut keskusteluissani. Monet ovat ihmetelleet, että miten tiedän niin paljon heidän historiastaan. No koska olen lukenut, ei sen kummempaa. En tosin lue siksi, että "haluaisin rehostella" tietämykselläni. luen, koska minua kiinnostaa maailman historia ja aina ennen kuin lähden matkalle, haluan tietää sen kyseisen maan historiasta, koska tällöin saan enemmän irti matkasta. Se on ikään kuin yksi osa matkan tekoa.
ihan järkevältä tuo sinun tapasi. Minuun tekee aina vaikutuksen henkilö, joka tietää jotain Suomesta. Siis sellainen jonka tapaan jollain ulkomaan reissullani. Monikaan ei välttämättä ole edes tietoinen tästä pienestä maastamme.