Yhteiskunnan menestys ei riipu vain taloudellisista fundamenteista vaan myös sosiaalisesta pääomasta – yhteistyöstä ja luottamuksesta. Sosiaalisen pääoman säilyminen ei ole mitenkään itsestään selvää nykyisessä yksilöllistyvässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Suomalainen yhteiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta yhteiskunnalliset ongelmat kasvavat eivätkä ihmiset voi kovin hyvin.
Kansalaiset myös pelkäävät yhteiskunnan jakautuvan. Mitä tapahtuu sosiaaliselle pääomalle? Kuinka paljon se romahtaa, työttömyyden ja lisääntyvän luokkajaon myötä, ja mitkä ovat ne kustannukset, ja mistä löytyy ongelmien maksajat ? Kysymyksen painoarvoa lisää hyvinvointivaltion ja sosiaalisen pääoman keskinäinen riippuvuus, ja sillä on merkitystä miten paljon me saamme työllisyyden ja yrittäjyyden kautta pidettyä, sitä pääomaa mitä suomalainen hyvä koulutusjärjestelmä tuottaa.
Hyvinvointivaltio voi vahvistaa sosiaalista pääomaa mutta myös heikentää sitä. Heikko sosiaalinen pääoma ja työttömyys puolestaan rapauttaa hyvinvointivaltion kannatusta, ja nämä merkit ovat ja näkyvät sosiaalisissa ja terveyden tilastoissa sekä kustannuksissa, tämän päivän Suomessa.
Viime vuosien palkkapolitiikalla julkisella sektorilla, joka on perustunut velanottoon, ja velkaannuttanut valtiota ja kuntia, ja lisännyt työttömyyttä, sekä pakottanut kuntia yksityistämään palvelujaan, kun valtion osuuden ovat laskeneet, samalla on kuntien velvotteita lisätty, yhtälö ei ole toiminut, tuhoavat vaikutukset näkyvät. Suomi on pieni maa ja markkinat väkiluvultaan pieniä, yksityinen sektori ei ole tätä hyvinvointia pystynyt lisääntyvien kustannuksien myötä maksamaan, varsinkin kun vienti ei vedä.
Kansalaiset myös pelkäävät yhteiskunnan jakautuvan. Mitä tapahtuu sosiaaliselle pääomalle? Kuinka paljon se romahtaa, työttömyyden ja lisääntyvän luokkajaon myötä, ja mitkä ovat ne kustannukset, ja mistä löytyy ongelmien maksajat ? Kysymyksen painoarvoa lisää hyvinvointivaltion ja sosiaalisen pääoman keskinäinen riippuvuus, ja sillä on merkitystä miten paljon me saamme työllisyyden ja yrittäjyyden kautta pidettyä, sitä pääomaa mitä suomalainen hyvä koulutusjärjestelmä tuottaa.
Hyvinvointivaltio voi vahvistaa sosiaalista pääomaa mutta myös heikentää sitä. Heikko sosiaalinen pääoma ja työttömyys puolestaan rapauttaa hyvinvointivaltion kannatusta, ja nämä merkit ovat ja näkyvät sosiaalisissa ja terveyden tilastoissa sekä kustannuksissa, tämän päivän Suomessa.
Viime vuosien palkkapolitiikalla julkisella sektorilla, joka on perustunut velanottoon, ja velkaannuttanut valtiota ja kuntia, ja lisännyt työttömyyttä, sekä pakottanut kuntia yksityistämään palvelujaan, kun valtion osuuden ovat laskeneet, samalla on kuntien velvotteita lisätty, yhtälö ei ole toiminut, tuhoavat vaikutukset näkyvät. Suomi on pieni maa ja markkinat väkiluvultaan pieniä, yksityinen sektori ei ole tätä hyvinvointia pystynyt lisääntyvien kustannuksien myötä maksamaan, varsinkin kun vienti ei vedä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.