Ennen kuin ees tavattiin. Nyt tiedän ketä ikävöin silloin ja nyt aina kun et ole mun vieressä.
Minulla oli ikävä sua jo...
suunnatonikäväsua
11127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minunkin on vaikea ajatella aikaa jolloin ei tunnettu. Ihan kuin siitä puuttuisi jotain, kuin hän olisi aina ollut siinä. En muista että kenestäkään olisin ajatellut samoin.
Niin. Kauhea tyhjyys jäisi, jos hän tuosta vaan häviäisi. Mutta jännintä on, että minulla oli ikävä jo pitkään häntä, vaikka en edes tuntenut häntä. Nyt vasta tajusin mistä se kaipuu johtui...minulta puuttui hän elämästä. Mutta nyt vasta tiedän mitä ikävä oikeen on. Se koskee, mutta toisaalta tiedän, että mitä enemmän koskee, sitä enemmän häntä rakastan. :)
Hyvin sanottu kuin läheltä liippaa
No tuskin läheltä mua. Mun murunen nukkuu. :)
Ikävöi paras ystävä
Tiedättekö mistä tuo johtuu?
Äidistä.
Ihmisellä on muistoja jopa kohdusta asti sekä myös niistä hetkistä vauvana kun hänestä on pidetty huolta, mutta ihmisellä ei ole käsitystä mistä tuo "kaipuu jonkun luo" on peräisin.
Sen takia on fiilis että "aivan kuin elämästä puuttuisi jotain".
Se toinen puoli sitten taas liittyy lisääntymiseen eli tekee mieli että olisi joku partneri jonka kanssa lisääntyä.
Höpö höpö ;D päivän paras!
Kyllä tuossa äititeoriassa piilee kaiken ydin. Alku ja juuri: ÄITI.
Rakkaus on osaltaan lähtöisin äidin rakkaudesta lapseen ja siitä hyvästä olosta joka ihmisellä on ollut lapsena.
Äiti teoria on jopa kääntäen todistettu. Jos lapsi ei saa rakkautta ensimmäisinä
vuosinaan hänestä tulee narsisti. Niitäkin valitettavasti on.
Tosin hekään eivät ole itse syyllisiä persoonallisuus häiriöönsä.
Edellä olevat kirjoittajat ovat siis ongelman ytimessä.;)
ps. vielä tapaamaton
Rakkautta oppii miellyttämällä saamaan hyväksyntää, josta
kehittyy narsistin hovin miellyttäminen.
Negatiiviset tunteensa hän oppii jo varhain siirtämään (projisoimaan)
toisiin.( "En minä ollut se oli tuo") uhreihinsa.