Nykyfennomaanit ovat kaikkea muuta kuin ylpeyden aihe. Historiassa on ollut hienoja fennomaaneja, joista Suomi on ollut ylpeä ja heidät on nostettu suomalaisuuden esi-isiksi. Mutta hehän ovat olleet suomenruotsalaisia.
Ovatko fennomaanit ylpeyden aihe Suomelle
Ylpeyttä
3879
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Totta on, että nuo menneisyyden fennomaanit olivat fiksuja, korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia. He olivat esikuvina koko kansalle, niin suomenkielisille kuin ruotsinkielisillekin - ja ovat yhä. Heitä kunnioitettiin laajasti ja he saivat paljon aikaan.
Totta sekin, että Suomi häpeää tämän päivän fennomaaneja. He eivät vie Suomea eteenpäin vaan polkevat suomalaisia toistensa kustannuksella.
Nykyfennomaanit ovat kummallisia ryssän ihailijoita.
Nykyfennot ovat populisteja, mitä menneisyyden fennot eivät missään tapauksessa olleet; menneisyydessä ongelmat olivat niin merkittävät, että niihin eivät populistiset "ratkaisut" olisi kelvanneet. Ja siksi ratkaisut löydettiinkin ongelmiin, kun niitä olivat ratkaisemassa erittäin asiantuntevat henkilöt.
"Nykyfennomaanit ovat kaikkea muuta kuin ylpeyden aihe."
Entä RKP:n nykysvekomaanit, joiden kielipolitiikasta kolme neljäsosaa suomalaisista ei välitä, lievästi sanoen. http://www.kielipolitiikka.net/tutkimukset.php
Välittävät tai eivät, mutta vain 21000 haluaa ruotsin pois. Se ei riitä mihinkään.
Tuo vain 21000 osoittaa, miten Suomen kansa suorastaan halveksii nykyfennomaaneja.
Kolme neljäsosaa kansasta ei ole muuttanut käsityksiään pakkoruotsista. Kuinka voit luullakaan, että monen miljoonan mielipide olisi muka yhtäkkiä muuttunut 21 000 mielipiteeksi. Aivan hupsuja kuvittelet. Se on vain toiveunesi.
Kommenttisi osoittaa miten halpamaisilla argumenteilla nykyfennomaanit ovat liikkeellä. Yksikään puolue ei aja asiaa, yksikään kansanedustaja ei aja asiaa. Huudella voivat fennomaanit mitä tahansa ja näinhän he tekevät. Huuhaalla ei kuitenkaan Suomea rakenneta.
Eikö persujen pitänyt poistaa pakkoruotsi?
"Yksikään puolue ei aja asiaa, yksikään kansanedustaja ei aja asiaa."
Siitä huolimatta suomalaisten enemmistön mielipide pysyy penseänä, kylmänä pakkoruotsille. Tutkimustieto ei ole halpamainen argumentti. Tutkimustieto on yleensäkin erittäin arvokas argumentti kaikessa todistelussa. Siitä et pääse mihinkään. http://www.kielipolitiikka.net/tutkimukset.php
Huuhaat kirjoitti: "Huudella voivat fennomaanit mitä tahansa ja näinhän he tekevät. Huuhaalla ei kuitenkaan Suomea rakenneta."
Kuinkahan paljon pakkoruotsi ja virkamiesruotsi ovat rakentaneet Suomea? Väitän, etteivät juuri lainkaan. Kielipolitiikassa kannattaisi ottaa realiteetit huomioon, eikä rakentaa utopioille.
Kuinka paljon pakkoruotsi on loppujen lopuksi vahingoittanut Suomea?
Eli realiteetit kannattaa ottaa huomioon etenkin kun ajaa pakkoruotsia pois.
Kuinka paljon suomen kielellä on myyty vientimarkkinoille.? Väitän, ei yhtään. Fennomaaninkin olisi otettava realiteetit huomioon. Ruotsin kielellä on myyty satojen miljardien suuruusluokassa.
Myös Ruotsin vuotuinen vienti Suomeen on kymmenen miljardin suuruusluokkaa, satojen miljardien edestä on siis viety tännekin. Pakkoruotsin kannattajien logiikan mukaan suomenruotsalaiset eivät voi olla peruste ruotsinruotsalaisten suomen kielen täydelliselle osaamattomuudelle, sillä eläähän ruotsissakin vähintään muutama sata tuhatta sekä suomea että ruotsia osaavaa tuonti- ja vientituotteiden potentiaalista "markkinoijaa". On älyllisesti epärehellistä väittää että kaikkien miljoonien suomenkielisten pitäisi lukea ruotsia työvoiman vähemmistön työllistävän vientiteollisuuden takia. Viennillä on paikkansa nyky-yhteiskunnassa, mutta yhteiskunta ei pyöri yksin sen varassa.
Nimimerkki aaaooooo kirjoitti: "Kuinka paljon pakkoruotsi on loppujen lopuksi vahingoittanut Suomea?"
Kun laskemme pakkoruotsista ja virkamieasruotsista aiheutuneet tappiot, niin omissa laskelmissani olen päätynyt noin kolmestasadasta viiteensataan miljoonaan euroon kohoaviin vuotuisiin tappioihin. Varsin suuri luku, eikö totta. Tästä luvusta merkittävä osa johtuu niistä 15000:sta, joiden opiskelu on tyssännyt ilman tutkintoa pakollisen ruotsin vuoksi. Varovaisenkin arvion mukaan näin suuren joukon jääminen paljon heikompiin työsuhteisiin elämässään kuin mihin heillä olisi ollut normaalissa maassa mahdollisuudet, on maksanut Suomelle ehkä siinä 600000 euroa per nenä (koko työuran aikana). Sitten on tietenkin otettava huomioon se, että jos koululaisilla olisi ollut aito mahdollisuus valita ruotsin ja vaikkapa venäjän tai saksan välillä, niin kielivarantomme olisi nykyistä monipuolisempi. Niitä, jotka osaavat ruotsia juuri ja juuri, meillä olisi aina vientiin asti, mutta tuon aidon valinnanvapauden puutteen vuoksi meiltä jää vuosittain useita kauppoja tekemättä niin Saksaan kuin Venäjällekin. Noista maista voi tietenkin ostaa tavaroita ja palveluita millä kielellä tahansa, mutta myyntiin tarvitaan maan omaa valtakieltä. Arvioin, että vuotuinen tappiomme liian vähäisen kieltenosaajajoukon vuoksi voisi olla noin 150 miljoonaa euroa. Kokonaissumma olisi tässä skenaariossa hieman alle 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä ei ole mikään tiukat tieteelliset kriteerit täyttävä laskelma, mutta uskon, että olen ainakin suuruusluokan tasolla hyvin todellisuutta kuvaavalla kartalla. Nyt ehkä ymmärrätte aiempaa paremmin, miksi EK on jo vuosia vaatinut luopumista pakollisesta ruotsista. Sen jäsenten joukossa saattaa olla useitakin sellaisia, jotka tuntevat lukkarinrakkautta ruotsin kieltä kohtaan, mutta bisnes on bisnestä.
Suomenmielisyys on ollut ja on AINA hyvä Suomelle!
Niin on, ilman suomimielisyyttä emme ole toimiva kansakunta. Mutta suomimielisyys ei ole äidinkielestä kiinni. Sellainen on hyvin aataminaikaista ajattelua.
Mitähän tuo suomenmielisyys sitten tarkoittaa? Fennomaanin mielestä se tarkoittaa ruotsinkielisyyden kitkemistä pois kokonaan.
suomenmielisyys on täysin tuntematon käsite nykysuomalaiselle.
On tai ei, niin suomenmielisyydestä käy se, että pakkoruotsi torjutaan: http://www.kielipolitiikka.net/tutkimukset.php
pakkoruotsin "torjunta" ei liity millään lailla suomenmielisyyteen
Liittyy tai ei, pakkoruotsi torjutaan, kuten tutkimustieto vakuuttavasti osoittaa: http://www.kielipolitiikka.net/tutkimukset.php
Itse pidän pakkoruotsin torjumista suomenmielisyytenä. Suomenkieliset pakkoruotsin kannattajat ovat svekomielisiä. RKP:n kellokkaat pakkoruotsin vaatijoina ovat svekomaaneja.
Nyt se paljastui Nettisuoman tokaisusta, miten luotettavia suomalaisia fennomaanit ovat. Suomenmielisyys ratkaistaa suhtautumisessa kouluaineen pakollisuuteen; toteaa fennomaani.
"Suomenmielisyys ratkaistaa suhtautumisessa kouluaineen pakollisuuteen; toteaa fennomaani."
Suhtautuminen pakkoruotsiin on vain osa suomenmielisyydestä. RKP:n svekomaani vaatii pakkoruotsia, vaikka se ei edes koske heitä.
Nyt meni selittelyn puolelle. Maine meni jo.
Valtaosa pakkoruotsia vastustavista eivät ole mitään "suomenmielisiä".
Kaikki pakkoruotsin hyväksyvät ovat hyvin suomimielisiä. He ajattelevat Suomen parasta.
Suomi ja suomalaiset ovat olleet kaikkein suomimielisimmillään viimeisen 45 vuoden aikana, jolloin pakkoruotsi on ollut voimassa.
totta, musta tämän palstan fennot ovat enemmän ryssämielisiä
Huuhaat kirjoitti: "Kommenttisi osoittaa miten halpamaisilla argumenteilla nykyfennomaanit ovat liikkeellä. Yksikään puolue ei aja asiaa, yksikään kansanedustaja ei aja asiaa."
Olet väärässä. Eduskunta tulee hyvin pian saamaan käsittelyynsä hallituksen esityksen, joka koskee kielikokeilujen sallimista. Tämähän pohjaa kahden kokoomuslaisen kansanedustajan: Lauslahden ja Kiurun viime vaalikaudella läpi saamaan samansisältöiseen ponteen. Näyttää hyvin ilmeiseltä, etä Perussuomalaiset ovat olleet primus morotorina tuon esityksen suhteen, ja tästä tuolle puolueelle kiitokset. Ihmettelinkin tässä jokin aika sitten, miksi PS oli puolueena niin nihkeä Vapaan Kielivalinnan uudelle kansalaisaloitteelle pakkruotsin poistamiseksi. PS halusi näköjään hoitaa asian hallituksen ja eduskunnan kautta, eikä kansalaisaloitteen kautta. Nyt lisää tietoa saaneena ymmärrän asian paremmin kuin vielä viime viikolla.
Minäkin ihmettelin nimenoman Sampo Terhon passiivisuutta kieliasioissa, koska hän on korkealla PS-hierarkiassa ja Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
No nyt on tullut ilmi, että Terho on tehnyt kulissien takana tiiviisti työtä kielikokeilun puolesta.
Nyt herrat taaskin höpöttelevät jalat ilmasssa. Eduskunta hyväksyi Pauli Kiurun (kok) tekemän ja Mirja Vehkaperän (kesk) kannattaman ehdotuksen ja hylkäsi fennomaanien kansalaisaloitteen selvin luvuin.
Hallituksen on vietävä edususkunnan päättämää Kiurun aloitetta eteenpäin. Jos ei löydy lakipohjaisia esteitä aloite etenee käytäntöön niinkuin hyvinkin varmasti käykin. Vastaavasti aloitteen olisi voinut tehdä kuka kansanedustaja tahansa mutta ei tehny muut kuin Kiuru. Fennomaanit ovat valinneet oman järjettömän räyhälinjansa ja sillä linjalla ei ole menestystä saavutettu. Päinvastoin.
Ovatko fennomaanit ylpeyden aihe Suomelle? Täytyy kyllä rehellisesti tunnustaa etteivät ole ylpeyden aihe vähimmässäkään määrin. Täysin päinvastoin eli fennomaanit hävettää koko Suomea. Hullua riehuntaa ja pelkästään negatiivisia seuraamuksia. Kansanedustaja Kiuru osoitti miten pienellä herrasmiesmäisellä aloitteella ohitetaan fennomaanien piehtarointi mennen tullen..
Oma käsitykseni on kylläkin se, että Kiuru ja Lauslahti, jotka tosin ovat koko ajan ollet pakkoruotsin vastustajia, eivät välttämättä olisi ryhtyneet aktiivisesti ajamaan kielikokeilupontta, jollei heillä olisi ollut hyvä sormenpäätuntuma siitä, että aika oli tuolle ponnelle kypsä. Ja siinä tilanteessa, kun fennomaanien ajama kansalaisaloite pakkoruotsia vastaan oli kaadettu, aika oli kypsä tälle aloitteelle. Monet kansanedustajat hyvin useasta puolueesta sisäistivät, että täysin pakollinen ruotsi homogeenisesti koko maassa toteutettuna ei ollut kovin suosittu eikä edes toimiva. Siksi heidän kannatti tukea pakkoruotsin poistoa, mutta hidastettuna sivujuonteena eikä äkkirysäyksellä.
Varmaan käydään kovaa kamppailua siitä, mitkä kunnat pääsevät tuohon kielikokeiluun mukaan. Me fennomaanit epäilemättä yritämme soluttaa mukaan jonkin suuren eurooppalaisen kielen sekä ruotsin että venäjän lisäksi, koska pelkkä venäjä ruotsin vastapainona ei ehkä herätä aivan valtavan positiivisia tunteita. Venäjän kielellä on todennäköisesti vielä ruotsiakin suurempi historiallinen taakka niskassaan. Epäilemättä pakkoruotsin tukijat pyrkivät rajaamaan kokeilun vain ruotsin ja venäjän väliseksi.
Sitten kun kokeiluja on käyty muutamia vuosia, alkaa raju kiistely kokeilujen tuloksista. Ja jos niistä ehkä päästäänkin jonkinlaiseen konsensukseen, niin pakkoruotsin poistamisesta koko maasta riidellään varmaan vuosia.
Oma lukunsa on sitten kysymys pakollisen ruotsin poistamisesta tutkintovaatimuksista. On nimittäin todennäköistä, että usea sellainen koululainen, joak valitsi kokeilun aikana toisen kielen eli todennäköisesti venäjän ruotsin asemasta, on vaikeuksissa myöhemmissä opinnoissa, koska ruotsi on kaikissa tutkinnoissa ainakin vielä pakollisena osana. Tutkintojen ja ruotsin välisen yhteyden katkaisemisesta saadaan vielä lihava riita aikaiseksi. Uskokaa pois.
fi/ Kokeilut/ Strategiset kokeilut/
Kokeilutoiminnan kolme tasoa
Strategiset kokeilut
Kokeilukulttuurin edelläkävijöitä
Kokeilutarinoita
Strategiset kokeilut
Strategisilla kokeiluilla uudistetaan yhteiskuntaa tekemällä jotakin uutta rajatussa mittakaavassa. Jotta kokeilut olisivat strategisia, niiden taustalla tulee olla hypoteesi ja oletus siitä, miten kokeilu vaikuttaa johonkin laajempaan kokonaisuuteen, esimerkiksi toiminnan monistamisen tai vaikutusten levittämisen avulla.
Hallituksen strategiset kokeilut
Perustulo
Vastuuministeri: sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila
Toteutus: 2017-2018, valmistelu käynnissä
Tavoite: Kokeillaan, voidaanko perustulon avulla vähentää tuloköyhyyttä, väliinputoamista, sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Lisätietoa: http://www.kela.fi/perustulokokeilu
Digikuntakokeilu
Vastuuministeri: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
Toteutus: 12/2018 mennessä
Tavoite: Edistää kuntien toimintatapojen sekä palveluiden tuotantotapojen ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa ja tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Kokeilujen kautta on myös tarkoitus aikaansaada näyttöön perustuvaa säästöä ja/tai hillitä kuntien kustannusten kasvua digitalisaatiota hyödyntämällä. Lisätietoa: http://vm.fi/digikuntakokeilu
Kuntakokeilut
Vastuuministeri: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
Toteutus: 12/2016 mennessä
Tavoite: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntakokeilujen kokonaisuuteen kuuluvat hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu, koulutuspalveluja koskeva kokeilu, kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu, asumispalveluja koskeva kokeilu, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu ja nuorisotakuuta koskeva kokeilu. Lisätietoa: http://vm.fi/kuntakokeilut
KIELTEN OPISKELU-------------------//::::;:;;///////:::;;
Vastuuministeri: opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
Toteutus: 2016
Tavoite: Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta.
Palvelusetelikokeilu
Vastuuministerit: sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula
Toteutus: 12/2018 mennessä, kokeiluhankkeet valitaan syys- , lokakuussa 2016
Tavoite: Toteutetaan palvelusetelikokeilu siten, että se tuottaa tietoa tulevan valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun tueksi. Tarkoituksena on palvelusetelilain (569/2009) puitteissa toteuttaa erityyppisissä kunnissa, kuntayhtymissä ja niiden yhteenliittymissä hallituksen linjauksiin perustuvia kokeiluja palvelusetelin käytöstä isompien palvelukokonaisuuksien tuottajien valinnassa. Monikanavarahoitukseen ei kokeilujen puitteissa puututa. Kokeilun pohjalta arvioidaan parhaita toimintamalleja ja kokemuksia käytetään hyväksi valinnanvapauslainsäädännön kehittämisessä. Kokeiluhankkeissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat asetetaan samalle viivalle ja mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen palvelujen tuottamiseen. Tuottajat eivät kilpaile hinnalla, vaan heille maksetaan peruspalvelusta samansuuruinen maksu. Kokeilun tavoitteena on lisäksi kehittää kansallisia palvelutuottajien hakemisen ja vertailun mahdollistavia sähköisiä palveluja ja valinnanvapautta tukevia tietojärjestelmäratkaisuja.
Alueelliset työvoima- ja yrityspalvelukokeilut
Vastuuministeri: Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Totetutus: 2017-2018
Tavoite: Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavilla alueellisilla kokeiluilla luodaan asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Lisätietoa kokeiluista löytyy täältä.
Kiurun esitys etenee hallituksessa ja kokeilut tehdään ja kaikki ovat kiinnostuneita kehittämään Suomea kokeilun tulosten perusteella. Fennomaanit ovat riehumisinee, teeseineen, riidanviljelimisineen , törkeyksineen jne. jääneet täysin unholaan. Sampo Terhokin on pistetty kuriin ja hän on nyt hiljainen mallioppilas.
Minä kyllä hieman epäilen tuota väitettä siitä, että kaikki olisivat kiinnostuneita kehittämään Suomea kielikokeilujen tulosten perusteella. Tuota Kiurun ja Lauslahden eduskunnan äänestyksessä viime kaudella voittanutta pontta kannattivat nimittäin PS yksimielisesti ja selvä enemmistö sekä Kokoomuksesta että Keskustasta, mutta vasemmistopuolueista ja Vihreistä tuota pontta tuki vain kourallinen edustajia. Nyt kun kaikki ponnen puolesta äänestäneet puolueet ovat hallituksessa ja sitä vastustaneet oppositiossa, niin kokeilut etenevät, mutta siinä vaiheessa, kun tuloksia ruvetaan puntaroimaan, maassa on sangen todennäköisesti toiselta hallituspohjalta lähtevä hallitus. Siinä muuten voi hyvin olla mukana jälleen RKP, kuinkas muuten.
Mitä tulee meihin fennomaaneihin, niin aiomme jatkaa "riehumistamme". Huomaatte sen varmasti lähivuosina tälläkin saitilla, ja aivan erityisen selvästi havaitsette sen seuraavan eduskuntavaalikamppailun aikana. Meillä on nyt aktiiviemme pienestä lukumäärstä huolimatta kielipoliittinen aloite, ja aiomme pitää sen käsissämme jatkossakin.