Kohtalo on tehnyt jo osuutensa, mehän tapasimme.
Loput on tahdosta kiinni, miten otat vastaan sen mitä kohtalo antaa.
Toisaalta asiat ei aina etene kuten "näin seurustelet ja tapailet oikein"
Asiat ovat joskus hieman poikkeavia tavanomaisuudesta, näillä mennään.
Miten teillä?
Elämä on hyvä ja ihminen osaa olla onnellinen, sydän oppii asettumaan tiettyyn tilaan ja oppimaan onnellisuutta.
Miten muuten ihmiset jotka oikeasti elävät kurjissa oloissa voivat olla niin onnellisia, aidosti.
Kauneutta on jokapuolella, avataan silmät jookos?
Oikeasti mua ei edes kiinnosta mitä tapahtuu, elän hetkessä tunteella.
Loput on tahdosta kiinni, miten otat vastaan sen mitä kohtalo antaa.
Toisaalta asiat ei aina etene kuten "näin seurustelet ja tapailet oikein"
Asiat ovat joskus hieman poikkeavia tavanomaisuudesta, näillä mennään.
Miten teillä?
Elämä on hyvä ja ihminen osaa olla onnellinen, sydän oppii asettumaan tiettyyn tilaan ja oppimaan onnellisuutta.
Miten muuten ihmiset jotka oikeasti elävät kurjissa oloissa voivat olla niin onnellisia, aidosti.
Kauneutta on jokapuolella, avataan silmät jookos?
Oikeasti mua ei edes kiinnosta mitä tapahtuu, elän hetkessä tunteella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Asiat eivät etene mitenkään ilman kommunikaatiota.
Hmm, voikohan kuuromykkäsokea kommunikoida? Varmasti löytyy vastaavasti vammautuneita joilla parisuhde kukoistaa ja ovat onnellisia.
Hiljaisuus on parasta kun siltä tuntuu.
Kuin myös uskon.
Toi on totta. Niin käy, kuinka käy. Ei se o sen kummempaa. Jotain piti tapahtua, mutta ei tapahtunu. Se vaan on sillai. Eräreilua tai ei, niin elämä vaan menee. Toisille elämä antaa paljon, toisille ei. Ja jotkut ottaa vaikka väkisin kaikkea, joku ei vaikka tarjottimella tuotais. Kummaa on, mutta niin vaan on.
Kuin minun näppikseltä. Lisään tuohon että elää elämäänsä omanlaisesti ja -näköisesti. Olla ahnehtimatta liikoja ja kyetä vastaanottamaan se mitä toinen voi antaa, kiitollisuudella. Elää hetkessä mutta katsoa myös rohkeasti tulevaan.
Tapasimme kahdesti keväällä , molemmat kerrat jäi tutustumatta. Nyt jäin kaipamaan naista kovasti. Saanko kohtalolta viellä viimeisen kerran ? Haluan samallaisen tilanteen mikä oli.
Jos lapseni ei sotisi kanssani ja pitäisi minua pahana hänen elämälleen olisi hänellä paremmat oltavat. Ongelma on siinä miten kohtelee läheisiä. Huutaa äitiä apuun dramaattisesti ja kun avaan oven pistää vastaa kun en saa auttaa. Jotenkin uhmakkaassa iässä.
Miten ihmeessä hän ei oikein pysty tunteita yrittää hillitä kun pienenee ja vähenee hänen rajansa kun ei ole valmis ymmärtämään huolehtimaan turvallisuudestaan.
Olen aina sen kanssa pulassa ollut,hänen kanssaan.tyttöt on isin ja olen sen vuoksi tyttöni silmissä alempi arvoinen.
Aina sen kunnian sai isi vaikka minä tein. ongelma ilmeinen kun joudun rankaiseen,niin tehdään minusta syntipukki.