Moikka! Olen 15-vuotias tyttö ja luulen, että minulla on masennus. Elämäni on toisin sanoen mennyt päin puuta. Minua vilkuillaan koulussa ja minua haukutaan selkäni takana vanhempani riitelevät ja antavat minun kuunnella jatkuvaa huutoa. Nykyään olen kaiken aikani väsynyt, en saa yöllä unta. Minulla on keskittymisvaikeuksia, pieniä muistikatkoksia, itken joka päivä, olen ahdistunut ja ajattelen kuolemista. Kun tulen koulusta kotiin yleensä olen omissa oloissani ja mietin asioita. Stressaan nykyään kaikesta ja pelkään, että minulla on joku muu psyykkinen sairaus, kuten psykoosi tai skitsofrenia.
Olin ennen perus positiivinen tyttö, pärjäsin koulussa hyvin ja meni hyvin, mutta nyt tunnen itseni arvottomaksi paskaksi, joka jos vain kuolisi tekisi kerrankin jotain oikein. En jaksa tätä piinaa enää. Mitä mä teen enää.
Olin ennen perus positiivinen tyttö, pärjäsin koulussa hyvin ja meni hyvin, mutta nyt tunnen itseni arvottomaksi paskaksi, joka jos vain kuolisi tekisi kerrankin jotain oikein. En jaksa tätä piinaa enää. Mitä mä teen enää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei, hyppää parvekkeelta. Halvaannut tai kuolet ja saat sitä huomioo.
Moi, luulen että kaikkein eniten sua auttaisi se, kun näyttäisit tämän sun kirjoituksesi vanhemmillesi. Olet kuitenkin jo sen ikäinen, että hyvin voisit ottaa vanhempiesi kanssa puheeksi sen, miten heidän riitelynsä sinuun vaikuttaa.
Saattaa kuulostaa vähän kliseiseltä, mutta rutiinit: urheilu, harrastukset yms auttavat ihmistä pysymään kiinni arjessa. Joku kirjeenvaihtokaverikin voisi sulle olla aika mukava juttu, osaat kirjoittaa ja saisit ystävän samalla.
Kuulostaa siltä, että olet ainoa lapsi. Jos on sisaruksia, voisit heidänkin kanssaan puhua, sikäli kun ovat sinua vanhempia.
Mutta....ihan ensin näin sivusta katsojan roolista suosittelisin ihan suoraan puhumista vanhemmillesi. Heillä on vastuu sinusta ja hyvinvoinnistasi, riitely ei edesauta sinun hyvinvointiasi.
Sillon, kun ihmisellä on paljon luppoaikaa miettiä asioita, mieleen tulee kaikenlaista, mitä on jostain lukenut, niinkuin nämä epäilyt mielen sekoamisesta. Voipi olla, että turhaan pelkäät mitään sellaista. Kuitenkin voit aina varata itsellesi ajan, vaikka terveyskeskukseen, niin saat itsellesi varmuuden asioista ja apua ahdistukseen. Koulun terveydenhoitajakin on hyvä vaihtoehto.
Masentuneisuus ei ole mikään sairaus. Jos sinua masentaa, sinua masentaa, jos ei masenna niin ei masenna.
Eihän ap ole puhunut mitään siitä, onko masennus sairaus vai ei. Halusitko ihan oikeesti tulla väittelemään ja lässyttämään 15 vuotiaalle tytölle?