Parinkymmenen vuoden aikana Suomen ja Ruotsin yhteistyö yritysrintamalla on kasvanut etenkin suomenruotsalaisten perustaessa näitä yhteisyrityksiä.
Ruotsalaiset taas vievät toimivien tehtaiden koneet Ruotsiin ja tuovat sitten vanhentuneita koneita Suomeen, jonka jälkeen tehtaat Suomessa lopetetaan.
Muutenkin sijoitukset Suomeen ovat pienentyneet, koska ruotsalaiset ajattelevat isänmaallisesti. Samaa ei voi sanoa suomenruotsalaisista, koska he ihannoivat Ruotsia.
Esimerkiksi erään yrityksen vielä kaupaksi meneviä talous- ja vessapapereita tehdään Ruotsissa 80 % ja Suomessa 20 % jossakin itärajalla. Varmaankin sen takia kun Venäjältä saa vielä halpaa puuta.
Toinen tapa on yhteisyritysten pääkonttorin siirto Ruotsiin, jolloin verot maksetaan pääosin sinne. Suomen puoli kuivatetaan työpaikoista ja jätetään vain suomen kieltä tarvitsevat työt tänne Suomeen. Muut työt tehdään etänä joko Ruotsista tai Eestistä.
Hyvinä esimerkkeinä toimii Nordea ja Sonera.
Ruotsalaiset taas vievät toimivien tehtaiden koneet Ruotsiin ja tuovat sitten vanhentuneita koneita Suomeen, jonka jälkeen tehtaat Suomessa lopetetaan.
Muutenkin sijoitukset Suomeen ovat pienentyneet, koska ruotsalaiset ajattelevat isänmaallisesti. Samaa ei voi sanoa suomenruotsalaisista, koska he ihannoivat Ruotsia.
Esimerkiksi erään yrityksen vielä kaupaksi meneviä talous- ja vessapapereita tehdään Ruotsissa 80 % ja Suomessa 20 % jossakin itärajalla. Varmaankin sen takia kun Venäjältä saa vielä halpaa puuta.
Toinen tapa on yhteisyritysten pääkonttorin siirto Ruotsiin, jolloin verot maksetaan pääosin sinne. Suomen puoli kuivatetaan työpaikoista ja jätetään vain suomen kieltä tarvitsevat työt tänne Suomeen. Muut työt tehdään etänä joko Ruotsista tai Eestistä.
Hyvinä esimerkkeinä toimii Nordea ja Sonera.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se on nähtävissä millä kielellä on hyvinvointia tuotu Suomeen. Ruotsin kielellä on myyty teollisuus Ruotsiin mutta saksan kielellä on tuotu työtä Suomeen.
Uudenkaupungin mersutehdas ja Mayer laivatelakka tuovat saksan kielellä työtä ja investointeja Suomeen.
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhuudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsi on turhaa ja hyödytöntä eikä sitä monikaan valitsisi vapaaehtoisesti, siksi se on pakollista.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan se on rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Suomessa+20+%+ihmisistä+ovat+huonoja+oppimaan+kieliä.+Heille+pakkoruotsi+on+este+päästä+korkeakouluun.+He+voivat+olla+lahjakkaita+matematiikassa,+mutta+heistä+ei+tule+koskaan+insinöörejä,+koska+he+eivät+saa+suoritettua+pakkoruotsia.
Pakkoruotsi on kallis yksilölle ja koko Suomen taloudelle. Eikä sen haittaa saa vähätellä.
Ruotsi on ollut Suomen riistäjä satoja vuosia joka on hyötynyt siitä että Suomi on säilynyt alikehittyneenä. Nyt kun Suomi on saavuttanut Ruotsin ja ohittanutkin monilla mittareilla mitattuna kilpailemme samoilla markkinoilla. Siksi Ruotsi pyrkii saamaan Suomen teollisuuden hallintaansa ja estämään kilpailun. Ja hyvinhän Ruotsi on onnistunut kaappaaman Suomen teollisuuden Nallen kaltaisten pankkiirien avustuksella.