Agraaripuolue Maalaisliitto-Keskusta.

Oletteko aikaisemmin nähneet näin huonosti valmisteltuja leikkauksia, joita sitten suraavassa käänteesssä hallitus joutuu perumaan? Mistä tällainen vatulointi ja päättömyys johtuu? Hallitus on täynnä kokemattomia ministereitä, joilla on " putkinäkö". Sipilän meriittilistaa ja muiden hallituspuolueiden pitää lukea myös ikärasismi. Sipilähän ilmoitt ministerivalinnoissa, että hallitukseen ei oteta yhtään häntä vanhempaa ministeriä. Tämäkin on suora ohje yritysjohtajille, vanhempi väki vaan pihalle. Tämäkö on se kepun linja nykyään?

Työvänpuolue SDP taistelee työväen puolesta työnantajia (porvareita) vastaan LOPPUUN ASTI.

Ja se on loppu sen tyyppiselle uholle ja vastakkain asettelulle mitä demarien kymppi Antti Rinnekin vielä edustaa.

Miten sellaisella politiikalla voisi olla mitään tulevaisuutta nykyaikana?

Paljonko sitä agraariväestöä on ja miksi te demarit vihaatte sitä porukkaa? Eikö kapitalistit olekaan päävihollisianne?

Hoitajamitoitus:
Hallitus on sopinut, että mitoitus on myös vastedes vähintään 0,5 hoitotyöntekijää asukasta kohden ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan henkilöstön vähimmäismäärä olisi pudotettu alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden ensi vuonna.

Pääomavero
Hallitusohjelmassa ei mainittu mitään korotuksesta, ja yleinen käsitys oli, että vero jäisi ennalleen. Kuitenkin jo kolmen kuukauden iässä hallitus korotti pääomaveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin yli 30  000 euron pääomatuloista.

Ansiosidonnainen työttömyysturva
Turvan pituutta piti leikata sadalla päivällä 2016 alusta, mutta hallitus lykkäsi muutoksia vuodella rauhoittaakseen ay-väkeä, kun hallitus yritti saada aikaan yhteiskuntasopimusta.

Eläkkeensaajien asumistuki
Ensin hallitus pienensi eläkkeensaajien asumistuen 90 miljoonan euron leikkausta. Marraskuussa 2016 leikkaus peruttiin kokonaan eläkeläisten vastustuksen takia. Hallituksen oli tarkoitus yhdistää yleinen asumistuki ja eläkeläisten asumistuki. Se olisi pienentänyt kymmenientuhansien eläkeläisten tukea.

Päivähoitomaksut
Elokuussa 2016 hallitus ilmoitti peruvansa aiemmin tekemänsä päätöksen päivähoitomaksujen korotuksista. Jopa yleensä leikkauksia kannattava Elinkeinoelämän keskusliitto vastusti korotusta. Lopulta hallitus myöntyi painostuksen alla ja sanoi, ettei korotus olisi edistänyt työllisyyttä ja tasa-arvoa.

Harmaa talous
Marraskuun alussa 2015 hallitus perui harmaan talouden torjuntaan ja talousrikostutkintaan aiotut leikkaukset. Oppositio piti kovaa ääntä leikkauksesta.

Rakentamisavustukset
Marraskuussa 2015 hallitus perui myös opiskelija- ja nuorisoasuntojen investointiavustuksiin aikomansa leikkaukset. Opiskelija-asuntoyhteisöt sanoivat, että avustuksen poistaminen olisi tyrehdyttänyt tuotantoa, nostanut vuokria ja yleisesti vaikeuttanut entisestään vuokra-asuntomarkkinoita.

Verovälttelijöiden armahdus
Hallitus aikoi ottaa käyttöön niin sanotun aktiivisen katumisen ja kannustaa ihmisiä kertomaan verottajalle tulot, joita he eivät olleet aiemmin ilmoittaneet. Hallitus käänsi takkinsa paljon julkisuudessa olleessa asiassa marraskuussa 2015.

Hallintarekisteri
Samoin loppuvuodesta 2015 hallitus luopui kiistellystä hallintarekisterihankkeestaan. Se olisi mahdollistanut osakesijoitusten piilottamisen ulkomaisiin rekistereihin. Silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) väitti, että 90 prosenttia lakia koskevista lausunnoista on myönteisiä, vaikka suurin osa oli kielteisiä.

VR:n ostoliikenne
Syksyllä 2015 hallitus ilmoitti lopettavansa monien yhteysvälien ostoliikenteen alkuvuodesta 2016. Se nostatti oppositiossa huutoa. Helmikuussa 2016 hallitus ilmoitti, että VR:n liikenne jatkuu leikkausuhan alla olleilla yhteysväleillä ainakin vuoden loppuun.

Haastattelujen yksityistäminen
Tämän viikon torstaina hallitus perui ideansa, että työttömiä haastattelisivat myös yksityiset yritykset eivätkä vain virkamiehet. Hallitus huomasi, ettei virkamiehen työtä niin vain voi ulkoistaa. Nyt hallitus palkkaa lisää virkamiehiä työvoimatoimistoihin.

Yhteiskuntasopimus
Alun perin yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkeneen kilpailukykysopimuksen synty oli yhtä soutamista ja huopaamista – ja myös perumista. Kun sopimusta ei tahtonut syntyä, hallitus päätti korvata sopimuksen työehtoja heikentävillä pakkolaeilla.

Kansalaisraivon takia hallitus perui pian aikeensa leikata sunnuntai- ja ylityökorvauksia ja korvasi ne lomarahojen 30 prosentin leikkauksella. Lopulta työmarkkinajärjestöt saivat sopimuksen aikaiseksi. Se oli vesitetty versio hallituksen alkuperäisestä aikeista, mutta hallitus perui lupaamansa 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.

Ongelmana on, että juridiikka ei ole ollut kohdillaan.