Mutta en nosta ketjua koska se sisältää kalja tai siideri päissä kirjoitettuja juttuja.
Tänään mä kävin hampurilaisella. Sinne mua ajoi limun tarve. Limun himo. Raikkaan limsan syvä kaipuu. Se yllättää joskus. Hassu juttu että hampurilainen on mulle aina toissijainen asia. Limua täytyy saada.
Menin hampurilaiselle messuilta. Sielu ja ruumis tarvitsevat molemmat ravintoa. Saatat ehkä tietää mikä messu oli kyseessä.
Sain päänsäryn tunti sitten, mitä levitän kahvilla. Asut siis etelä Helsingissä. Hienoa. Niin. Nukuttaa varmaan heikosti ensi yönä kun otin kahvia. Tiedätkö että Italiassa cappucinoa ja lattea juodaan vain aamuisin ja se on sääntö josta ei ole poikkeusta? Suomessa me juomme sitä milloin sattuu.
Tänään mä kävin hampurilaisella. Sinne mua ajoi limun tarve. Limun himo. Raikkaan limsan syvä kaipuu. Se yllättää joskus. Hassu juttu että hampurilainen on mulle aina toissijainen asia. Limua täytyy saada.
Menin hampurilaiselle messuilta. Sielu ja ruumis tarvitsevat molemmat ravintoa. Saatat ehkä tietää mikä messu oli kyseessä.
Sain päänsäryn tunti sitten, mitä levitän kahvilla. Asut siis etelä Helsingissä. Hienoa. Niin. Nukuttaa varmaan heikosti ensi yönä kun otin kahvia. Tiedätkö että Italiassa cappucinoa ja lattea juodaan vain aamuisin ja se on sääntö josta ei ole poikkeusta? Suomessa me juomme sitä milloin sattuu.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Moikka!
Kiitos viestistä. Ilahduin kovasti, kun sä olit kirj. mulle. Ja kiva tietty, että olet niin kun lukenut mun viestin. Fiksu ja ajattelevainen olet myös, mä tark. sitä yhtä ketjua.
Sun ruokavalio on muuten pikkusen huolestuttava! Oikeesti! Hampurilainen ja limppari. Sä et niin kun puhu mitään vihanneksista, kasviksista, kuidusta ja hedelmistä. Ota nyt, pliis, vaikka mandariini, että saat vähän C- vitamiinia. Mä luulen, että sulla on kohta joku kamala keripukki tms. vakava puutostila.
Mulla oli ranskalainen ip. ja ilta. Mä olin siis leffassa mun ystävättärieni kanssa: Tämän jälkeen (L'avenir). Ranskal. tapaan siinä puhutaan, puhutaan, puhutaan ja vielä ihan vaan puhutaan. No, Pariisi oli kaunis. Ja Isabelle Huppert oli sielukas ja ihana. Sitten syötiin juustoja ja patonkia ja maisteltiin Beaujolais Nouveauta.
Syvällinen mies! Mä en asu Etelä-Hkissä. Olen siis asunut. Eikä olis ikinä ja koskaan pitänyt muuttaa pois. Tuli sitten se kaukana täältä oleva eurooppal. maa...Nyt asun siis pöpelikössä, korpikuusen kannon alla, vähän noin niin kun en missään. Täällä on noin jotain kymmenen ihmistä, ja kaikilla meillä on täällä ihan vaan kurahaalarit päällä.
Mä tiedän jotain Italiasta, sillä ennen kun muhun iski tää Pariisi-rakkaus mulla oli niin kun Italia-kausi. Mä olin enemmän kuin itse italial. Huusin ja huidoin: Pronto, Pronto tms. Sitten mä vähän rauhotuin. Onko Italian kahvi muuten auttanut sua, siis onko sun päänsärky helpottanut? Oisko Burana hyvä? Mua toi B.N. piristi, joten täällä vielä valvon. Toivottavasti sä olet kuitenkin saanut unenpäästä kiinni. Mä silitän ihan vaan hiljaa sun poskee? Parransänkeä? Sopiiko näin? En herätä sua... Hy.
Ei kun italialaiset on aina allora, allora, va bene. Tutta la verita amore mio.
Siis kurahaalarit päällä olet jossain korvessa? Ohhoh. No mikäpä siinä jos tarkemmin ajattelee. Saa olla rauhassa.
Tämä on outoa herkkä blondi. Tiedän että pidät elokuvista. En edes muista mistä sain sen käsityksen, mutta tiedän että menet säännöllisesti elokuviin ystäviesi kanssa. Kerran etelä Helsingissä kävelin ystäväni kanssa elokuvateatterin läpi ja joku aivan sinun näköinen oli siellä juuri ostamassa popcornia. Tämä on totta, eikä mikään keksitty juttu. Taisi olla lauantai päivä. Jos joku siis esiintyy sinuna, niin hän on tehnyt kotiläksynsä hyvin.
Söin tänään myös mandariineja. Siis eilen. Mitähän muuta söin? No sitä jäätelöä, jota oli vielä. No enpä oikeastaan mitään muuta sen hampurilaisaterian lisäksi. Kun heräsin, ei ollut nälkä, koska yöllä olin syönyt pullaa. Ei olisi pitänyt syödä sitä, koska siitä tulee jono jos sitä syö ennen nukkumaanmenoa. Minulle ainakin. Äsken söin paahtoleipiä, joiden päällä oli kinkkua ja juustoa.
Mulla on ollut mandariini kausi. Mandariini on oikeasti mun lemppari hedelmä. On aina ollut. Siis satsuma. Tarkemmin sanottuna. Olen maksanut varmasti jonkun mandariinin poimijan kuukausipalkan elämäni aikana. Yhdessä vaiheessa söin paljon salaatteja. Tässä pari kolme vuotta sitten. Ajattelin että nyt syödään oikeaoppisesti. Kyllästyin siihen ja nyt syön taas mandariineja ja omenoita niin kuin aina ennenkin. Yritän syödä kurkkua ja tomaatteja muutaman kerran viikossa, ja melkein onnistun. Kesällä otin aina tomaatin ennen nukkumaanmenoa. Sen muisti, kun otti tavaksi. Appelsiineja olen myös paljon syönyt, mutta jostain syystä en nyt ole niitä mättänyt. Israelilaiset appelsiinit ovat parhaita. Israel on tehnyt hyvin kun se on myynyt jalostamiaan lajikkeita Egyptiin ja Afrikkaan. Melkein Israelissa kasvatettujen appelsiinien tasoisia appelsiineja tulee siksi monista maista nykyään.
Ciao bello, caro mio!
No niin on, oikeassa olet, aina allora, va bene, bella bellissima ...
Sulla on siis toi Italia hyvin hallussa.
Tosta Italaista mun tuli mieleen yksi asia, nimittäin museossa on Modigliani. Just se italialainen, jolla on niitä syvällisiä ja herkkiä naisia. Sielukkaita ja kauniita. Voisinko mä siis ehdottaa sulle ihan vaan tapaamista nyt lauantaina Stokkan kellon alla sanotaanko klo 15.00?
Mä jättäisin noi mun kurahousut kotiin, ottaisin jonkin kivan takin ja eräänlaiseksi tuntomerkiksi vaikka mun ruskeen LV-laukun, siis sen, jossa on monogrammikuosi ja jota kaikki syvälliset ihmiset ihan vaan viileästi ylenkatsoo. Mutta mä uskon, että sä kestäisit sen laukun kyllä?! Tietty kurahousut olis hyvä tuntomerkki... Jätän tukan ihan vaan suoraksi ja auki. Sä tunnistat mut heti ihan helposti. Mä luulen, että mäkin tunnistan sut, sillä jostakin syystä Stokkan kellon alla ei vaan notku miehiä, ne on kaiketi jossain muualla. Eikä sulla ole partaa, joka on nyt siis ihan must ihan kaikilla miehillä. Ehkä sänkeä on vähän? Katsottais se näyttely. Sä voisit katsoa syvällisesti ja tarkasti niitä kauniita naisia ja mä voisin katsoa niiden naisien herkkää kaulan kaarta? Mä maksaisin siis itseni, niin kun aina olen tehnyt ja sä itsesi, me eletään sentään hyvässä pohjoismaisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.
Entäpä jos miettisit asiaa ja vastaisit mulle hu tiistaina ennen puolta yötä?
Arrivederci!
Mä ajattelin että sä et enää vastaa mulle, mutta vielä mitä, tapaaminen Stockan kellon alla! Näen itseni harhailemassa siellä ja utelias silmäpari tai useampi seuraa katseellaan minua jostain turvallisen välimatka päästä. :D Saatan olla niillä kulmilla lauantaina, sitä ei tiedä...
Olet pettynyt kun mulla ei ole partaa? En oikein näe itseäni partaisena. Se on luonnekysymys jollain tapaa myös. Uskon että miehen intuitio kertoo hänelle itselleen, onko hän partamiehiä.
Kiinnostaako oikeasti näkeminen tai yhteydenpito?
Buona notte!
Buona sera!
Toki mä sulle kirjoitan, naturalmente. Työ pitää kyllä aika kiireisenä, mä olen niin kun työläisnainen: Mulla on siis työ, jota mun pitäis tehdä niin kun ihan yötä päivää, koska se ei lopu koskaan. Sitten mulla on siis todella niin pieni palkka, ettei sitä oikeesti voi sanoa ääneen, koska kaikki, siis ihan kaikki alkais vaan nauramaa mulle. Sitten mulla on isoja laskupinoja, mä maksan ja maksan niitä siis ihan koko ajan, mutta jostain niitä vaan kuitenkin tulee. Ne ei lopu koskaan. Eilenkin mä maksoin niitä! Caro mio, onhan sulle siis selvä, että mä en ole etelähelsinkilläinen miljonääri vaan siis toi työläisnainen?
Itse asiassa kerran kauan sitten mä olin melko lähellä aika suuria rahoja. Mulla nimittäin oli kaks viikkoa napolilainen poikaystävä. Sen isä oli camorro-mies, ja sillä poikaystävällä oli niin kun henkivartijat. Mulla tosin kesti viikon tajuta, mitä ne roikkujat oli. Toisen viikon mä ihan vaan siis pelkäsin kuollakseni. Mä tuumin, että mä en uskalla elää tollasten henkivartijoiden kanssa ikinä. Etelänmiesten tapaan sillä napolilaisella poikaystävällä oli suuret puheet ... Mutta kyllä mä nyt ihan siis mietin, että mä voisin olla oikeesti Napolissa rouvanpäivillä oleva Donna Camorra. Siis sen sijaan, että musta tuli pöpelikössä elävä työläisnainen!
En tietenkään ole mitenkään pettynyt, että sulla ei ole partaa. Oikeesti en! Mun isällä nimittäin on parta. Parta on niin kun mun näkökulmasta aika isällinen. Mun isä on nimittäin sanoisinko erittäin isällinen. Ja aina vaan on! Yhdessä isässä on mulle niin kun ihan aikalailla tarpeeksi. Sitä paitsi kohta on pikkujoulut ja joulupukki. Sen partaa kyllä pääsee silittelemään. Se joulupukki huutaa aina pikkujouluissa, että tuhma blondi, tuu mun syliin istumaan ja kerro pukille, mitä tuhmaa sä olet tänä vuonna tehnyt! No, koska mä en ole tehnyt mitään tuhmaa, mun pitää kertoa sille joulupukille blondivitsejä. Niin kun näin: Mitä blondi sanoo, kun se kohtaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen? No se sanoo, että voi ei, onko teitä poikia vain noin vähän... Siis oikeesti, on ihan niin kun hyvä, että ei ole partaa!
Mä olen siis eronnut. Kun mä olin naimisissa, mun mies oli mulle niin kun se Barbien poikaystävä Ken. Mä puin sitä mun Keniä kaikkiin erilaisiin vaatteisiin. Mä ostin sille monia eri asukokonaisuuksia. Jossain vintillä niitä kai on vieläkin? Nyt mä ajattelen, että mä enää halua enää leikkiä tota Ken-leikkiä niin kun yhtään. On ihan hyvä, että mies tietää, mikä itselle on hyvä. Voi olla ihan ilman partaa ja missä vaan asukokonaisuuksissa. Mä itse yritän olla jonkinlaisissa asukokonaisuuksissa. Mä siis tarkotan, tai ainakin uskoisin, että mun kanssa voi ihan kävellä ja oleskella julkisilla paikoilla. Ja pimeetähän nyt siis onneks on. Esim. jos on huonon tukan päivä tms., koskaan ei voi tietää, mitä vaan voi yllättäen sattua.
Caro mio, mä heittäisin mun kurahaalarit nurkkaan ja lähtisin täältä pimeästä pöpelikössä siis erittäin mielelläni viettämään Italia-päivää sun kanssa. Ja jos sä et osta tota Modigliania, Stokkan lähellä on yks kiva kahvila, josta saa ihan hyvää ital.kahvia. Mun entisillä kotikulmilla on on kiva pizzeria, no on vähän niin kun jenkkivaikutteinen. Mutta jenkit on kaikkialla, Italiassakin. Ja mä luulen, että Hki:stä löytyy ehkä joku kiva viinibaari, jossa voi ihan vaan juoda hyvää, kylmää ital. proseccoa. Tai jos sä haluut, sä voit juoda olutta. Mä olen siis tosi suvaitsevainen! Mua kiinnostaa ihan oikeasti näkeminen ja yhteydenpito. Kiinnostaisiko sua? Noi ital. esi-isätkin sanoivat ennen muinoin, kaukaisina aikoina: carpe diem. Paljon on nyt siis niin kun todistettu tuhansilla sanoilla!
Ciao bello!
PS. Siis oikeesti musta syödä niitä mandariineja. Muista se keripukki!
Ciao bella!
Mietin Erkyl Puaroo kun olen, että kuka voisit olla. Kolme vaihtoehtoa, tai ehkä enemmänkin. Antaisit jonkun tunnisteen tänä iltana vielä. Sellaisen, jonka vain me tiedämme. Kirjoitat niin venkulamaisesti, että sisäinen hälytyskelloni soi. Vaikka tämä on taas palstailua. :)
Kävin tänään veljen kanssa kahvilla italialaisessa kahvilassa. Arvostan välimeren kulttuuria, koska Historia on kiinnostunut minua aina. Erityisesti Rooman valtakunta. Sehän oli jo sivilisaatio. En ole varsinaisesti italia fani, mutta heidän kulttuurissaan on kivoja elementtejä kuten esteettisyys hyvällä tavalla ja tietty autenttisuus. Luulen että olet katsonut sitä Camorra sarjaa ja sitä gangsteria ihaillen ja rakastaen.
Moikka!
Arvaa mitä, mä olen kirjoittanut kyllä ihan rehellisesti. Mun työ liittyy kieleen ja ja mä olen lukenut tosi paljon. Mun omasta mielestäni mä olen siis kielellisesti tosi lahjakas. Ja luonnollisesti huippuälykäs. Kirjotan mielelläni, sillä kieli ja kielet kiinnostavat mua. Venkula on hauska sana, mutta en kyllä tunnista, että olisin semmoinen venkula. Olen asunut siellä keskieurooppalaisesta kaupungissa,ehkä mä olen jotenkin epäsuomalainen. Oletko sä venkula? Miksi sun sisäinen herätyskello soi? Mä olen herkkä, oikeesti varsinainen itkupilli ja blondi. Mä olen ihan oikea ihminen. Oletko sä joku muu kuin olet?
Mä päädyin tänne palstalle osittain vahingossa. Ja koko palsta on mulle ihan outo ja täysin vieras maailma. Mä jäin jotenkin koukkuun ja seurailemaan. Ja joku ikävä mikä lie, mulla on, en kai mä muuten täällä roikkuisi. Ajattelin, että ihmiset puhuis ikävästä konkreettisesti. Miltä tuntuu, kun jääkaappi hurisee ja patterit naksuu. Vähän toisenlaista on ollut, ja mun pitää lähteä nyt pois täältä. Elää sitä elämää, mikä tässä oikeasti on.
Moni asia johtuu mun avioerosta, se oli ihan kauhee. Ihan paskat kortit kortit jäi käteen. Mutta olen oppinut, että kaikenlaista elämässä on. Ja tää palatakin on opettanut mulle kaikenlaista. Mä asun oikeesti keskellä ei mitään. Se on pitkä juttu, miten tänne päädyttiin. Siitä en halu puhua enempää. Mutta junat kulkee, bussit menee ja lentokoneet lentää. Elän tätä elämääni.
Mä en ole kuullut Camorra-sarjaa. Ehkä pitää etsiä se nyt käsiin. Mä kyllä ihan helposti ihastu noihin fiktiivisiin hahmoihin. No, sä olet tietty poikkeus.
Sä ja mä ei oikeesti tunneta mitenkään livenä. Sä voit lopettaa Hercule Poirot-hommat. Eikä ole siis mitään vinkkiä, jonka mä voisin sulle antaa. On ollut hauska lukea sun parranajojuttuja ym. Tulin uteliaaksi, halusin nähdä, millanen sä oik. olet.: 18-vuotias opiskelija vai joku 65-vuotias eläkeläispapparainen. Paljon on sulla noita kieli- ja kirjoitusvirheitä. Luulen, että aika moni kirjoittaa sun nimimerkillä. Joten taidan tietää, millanen sä olet.
Hyvää yötä!
Hyvää yötä. Mulla on kieli oppivirheitä, koska olen raksalla duunissa, enkä osaa lukea ja kirjoittaa kovin hyvin Suomea. Olen siis ulkomailla syntynyt ja siksi myös aika epäsuomalainen. Me ollaan siis samiksia tässä asiassa. Miten mä voisin sut tuntea kun olen ulkomaalainen? Asun siis Espoon perällä nyt ja tulin tänne. Joku sanoi että olen parta lapsi. Pitää siksi vissiin ajaa partaa useammin, ettei persut huomaa mikä olen. Mikä siinä parrassa on en tajua? Olisi varmaan jännä asua Suomessa jossain korvessa. Siellä mistä olen kotoisin on paljon autiomaata ja siellä villieläimiä. Villi petoja. Villi kissoja myös, gebardeja, jaguaareja, yms kissa eläimiä.
Täällä missä asun on hullu kissa. Kun laitoin joulu valoja niin se hyökkäsi niiden kimppuun koska luuli että se on leikki. Palavat valot jotka killuu ilmassa. Tai sitten se kissa oli rasisti. No joka tapauksessa hauska kissa se on. Tulee koko ajan kiehnäämään jalkaa. Ihmisrakas otus. Juoksee hullun lailla joka puolella. Aidan alitus on niin nopea ettei sitä edes näe.
T: Erkyl
Ps. Voitaisiin puhua ranskaa kun osaan sitäkin. Toisaalta olen siinä niin hyvä etten viitsi ehkä nolata sinua.
Voi voi. Yritä jaksa sellissäsi. Mun tehtävä, jonka vuoksi tulin tänne, on nyt ratkaistu.
Klementiinit ovat hyviä, ja eivät edes kalliita marketissa.
Hampurilainenkin maistuu, mutta illalla syötynä liian raskas sulatella,;)
Satsumoiden ja klementiinien hinta on tänä talvena alhainen, mikä on hienoa!
Suomalaisista pakkasmustikoista ja mansikoista saa ihanan smoothien persikkamehun kanssa.
Kyllä, olen syönyt erittäin hyvää kotona tehtyä marja smuudia. Siis söin sitä, koska se oli melkein jotain sorbettia tms.
Joo sitähän se lähinnä onkin, ihan kuin mehujäätä. Ei vaan yhtään lisättyä sokeria.
Niinpä. Nämä itse tehdyt smoothie jäätelöt taitavat olla juuri nyt "in".
No heippa syvis; )
Moikka moi! Sinäkö olet tuo herkkä blondi?
En ei mulla ole vaaleat hiukset
Minkä väriset ne on? Tiiäkkö tuo blondi on ihan kuin se... tiedät kyllä.
Mulla on vaalean ruskeat
Niin kuin mullakin, mutta vaaleammat.
Nii aika monella varmaan on. J miehellä on tummat.
Mulla on virallisesti vaalean ruskeat. Sieltä tummemmasta päästä.
Juu no miks valvot eikö uni tule: )
Olen edelleen häneen ihastunut.
Totta kai jos se on tumma ja tulinen.
En tiedä hänen tulisuudestaan mutta toiveena on saada tutustua häneen paremmin.
Mitä silloin tapahtui?
Mitä tarkoitat
Heh :D Ai täältä löytyi tällainen kuuma ketju! Syvällinenmies <3 Herkkäblondi. Ihan kiva, piristävä :) Ja suloinen ilman muuta.
Hampurilainen ja Italian yhdistäminen hauska juttu. Mieltäisin samassa ketjussa keskusteltavan pitsasta ja Italiasta.
Nyt vain sinne Stokkalle siittä ja kellon alle hopi hopi ;D
Tuskin yksikään ylimääräinen silmäpari jaksaa täältä lähteä seuraamaan kohtaamistanne ja mitä sitten, vaikka lähtisikin?
No tämä on intternet aikakauden romantiikkaa.
En lue romanttista kirjallisuutta, mutta tällä palstalla aiihen on kiva näin sivusta törmätä. taidan olla inhorealistinen :D
Kirjallisuuden fiktiivisyys tekee romantiikasta jotenkin lattean ( Latte kahvikin muuten on pahaa)
Tällä palstalla oikeita ihmisiä, joten kutkuttavaa olla todistamassa tällaisia herkkiä kohtaamisia, niinkuin sinula ja Blondilla.
Mukavaa jatkoa ja kellon lyöntejä sydämen tahtiin ;D
Joo joo, taidat olla herkkä blondi siellä ite. :D
Latte on erittäin hyvää kahvia. Cappucino on ehkä parasta. Sitten tulee latte.
Nämä ovat kimurantteja asioita.
Tarkennukseksi, jotta tiedät, niin en ole hän. Sivusta otin kantaa. Uskon, että olen teitä kumpaakin paljon vanhempi :)
Kylläpä kello onkin jo paljon!
Hyppään pyöräni selkän. Musta mukulakivikatu kiiltää kaasulyhtyjen kellertävässä valossa tai onko kaasuluhtujen valo sinertävä? Hmmmmm...
Jokatapauksessa hyvää yötä teille. Sataman kapakasta purkaantuu väkeä, miehiä. Juopuneiden laulua. Nyt ollaan kuule Isossa -Britanniassa!
Hiilitehtaat kohoavat tummina yö taivasta vasten. Ratasten änni sivukadulla. Säikähtäneen hevosen hirnahdus.
Ajuri pusäyttää hevosen. Mirs auttaa vaalean herkän naisen alas vaunuista suojaten tätä viitallaan kastumasta.
Mihin he menevät? Entä sitten?
Ahaa, sillä on uudet sinertävät valot. Tiedän...
... Seuraavaksi mies auttaa käsiraudoissa olevan miehen ulos vaunuista. Vaitonaisena kolmikko kulkee hiljaisessa, tummassa yössä kohti poliisiasemaa. Vaalea nainen huokaisee. Se tehtävä, jonka vuoksi hän on ollut pitkään Lontoossa, on suoritettu. Hänen päätelmiensä ansiosta paha ja vaarallinen, useilla eri identiteetillä leikitellyt ja piilotellut rosvo, on pidätetty.
Nainen vilkaisee mukanaan ollutta komeaa ja auttavaista poliisiylijohtajaa ja toteaa: "Eikö ole merkillistä, miten paljon monenlaista pahaa jotkut ovat valmiita aiheuttamaan tässä yhteiskunnassa toisille ihmisille ja koko yhteiskunnalle? Ja vain rahan tähden. Missä on moraali?" Poliisipäällikkö hymähtää: "Loppussa paha saa aina kuitenkin palkkansa." Vaalea nainen nyökkää: " Toki. Aina tavalla tai toisella."
Kolmikko saapuu poliisiasemalle, jossa poliisikonstaapelit ovat odottamassa. Surkea rikollinen heitetään synkkään, hämärään ja tunkkaisen tyrmään, jossa ikuinen pimeys. Poliisipäällikkö koskettaa vaaleaa naista kevyesti olkapäästä ja sanoo: "Kohta on aamu, aurinko nousee. Juodaanko teet?" Vaalea nainen katsoo poliisipäällikköä silmiin ja oivaltaa, että maailmassa on paljon hyvyyttä, oikeaa läsnäoloa, välittämistä ja rakkautta. Poliisipäällikkö ottaa ulkona vaaleaa naista kädestä kiinni. Yhtäkkiä satakieli laulaa, ilma on raikas ja kuulas. Tyrmässä rosvo vaikeroi ja itkee ikuisessa yössä.
Loppu