onkos asia nyt niin että joku yrittää ajaa asiaa sen puolesta että niitä sais ruveta ampumaan???
Kyhmyjoutsen!
julpeti
101364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kyl mun mielestä noi joutsenet sais tappaa sukupuuttoon....
niitä on joka neva oja/lampare ja järvet aiva valakoosena ja missä on joutsenia niin ei oo sorsia... onneksi niitäkin voi pian ruveta ampumaan...
Ei niiden metästystä aja kuin metsästäjät, fiksummat ihmiset on edelleen vastaan.
no eipä siit paljon meille oo hyötyä jos sitä kyhmyjoutsenta saa ruveta ampumaan...laulujoutsenia täällä on enemmäkseen ja sitä tuskin ampumaan saa ruveta...ei kyhmy joutsenia paljoa täällä sisämaassa pesi......ja ensinnäkin kukaan metsästäjä ei puhu tappamisesta...
Eihän metsästäjien tarvitse puhua tappamisesta, nehän rouskuttaa jänöt elävinä vai?
Lapissa on muutamia metsästäjiä joiden mielestä laulujoutsenia on liikaa ja ne haittaa jo hanhien pesimistä. He ovat nostaneet keskusteluun joutsenten metsästyksen. Asialla ei ole laajaa kannatusta ja joutsenten vaikutus muiden vesilintujen pesintään on vielä tutkimatta. Alustavat tiedot ovat kahdensuuntaisia, toisille vesilinnuille voi olla jopa hyötyä joutsenten tuomasta suojasta mutta voi olla että hanhi on jo niin iso lintu että joutsen ei suvaitse sitä reviirilleen. Asiaa pitäisi tutkia joka tapauksessa.
Etelärannikolla taas kyhmyjoutsen on lisääntynyt voimakkaasti ja haittaa agressiivisena lintuna jo ihmisten mökkeilyä ja liikkumista rannoilla. Kyhmyjoutsenen metsästys ei ole ollut esillä vaikka monet suhtautuvat lajin lisääntymiseen kriittisesti. Kyhmyjoutsen on ulkomainen tulokaslaji kun taas laulujoutsen on Suomen kansallislintu.
No nyt viimme kesänä ministeri Korkeaoja möläytti, metsästysasioista vastaavana, että voitaisiin harkita joutsenten metsästystä. Nousi iso meediahässäkkä ja Korkeaoja hätäpäissään korjasi lausuntoaan että hän tarkoittaa kyhmyjoutsenta ei laulujoutsenta. Todenäköisesti asia oli toisinpäin mutta tällä hätävalheella Korkeaoja sai tilanteen rauhoittumaan.
Kumpaakaan joutsenta tuskin tullaan koskaan metsästämään. Erittäin harva metsästäjä haluaisi niitä edes ampua. En minä ainakaan!
selvä... kiitos informaatiosta... :D
olen kanssasi samaa mieltä, mutta
a) Myös metsähanhen ja joutsenen suhteesta on tehty tutkimus, joka osoittaa joutsenen hanhenkin kannalta harmittomaksi. Tutkimusta ei ole vielä tieteellisissä sarjoissa julkaistu, mutta siitä on ollut esitietoja lehdissä. Muistaakseni ainakin Kalevassa.
b) Argeologisten löytöjen perusteella kyhmyjoutsen on aikanaan kuulunut Itämeren lajistoon. Se on ilmeisesti metsästämällä hävitetty, samalla tavalla kuin joutsenkin.
Vaikka nykyinen kanta onkin peräisin tarhakarkulaisista, niin kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta vieraslajista.
A) kyseisestä tutkimuksista en ole kuullut, joten voisitko pikkuisen antaa vinkkiä mistä sen voi käydä lukemassa.
B) Mutta ei suomenlahdella. Kyllä se on vierasperäinen laji, joka vaikeuttaa laulujoutsenen pesintää eteläisillä rannikoilla.
A)metsähanhea koskeva tutkimus on toistaiseksi vielä julkaisematon, joten sitä ei löydy kai mistään muualta kuin tutkijalta itseltään. Sitä esiteltiin tutkijan toimesta jossain sanomalehdessä, mutta en valitettavasti muista missä.
Muita vesilintuja koskeva tutkimus lötyy:
"Pöysä, H & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl communities by the whoopper svan; vacantniches available. Ecography 23:342-348.
B) Argeologisia löytöjä ei ole Suomenlahdelta, mutta oletettavaa on, että kyhmyjoutsen on asuttanut aikoinaan Itämerta niin pohjoiseen, kun sen pesinnän onnistumisen kannalta on ollut mahdollista.
Se ei siis ole vierasperäinen laji siinä mielessä, että ihminen olisi sen jostain muualta tuonut, kuten esimerkiksi täpläravun, kanadanhanhen tai minkin. Jos ihminen ei olisi sitä aikanaan hävittänyt, sitä mitä suurimmalla todennäköisyydellä olisi esiintynyt Suomenlahdella jatkuvasti. Tai ainakin aina ilmaston ollessa riittävän lämmin, sen kanta olisi levittäytynyt tänne.
ajoilta olevia löytöjä on tehty ainakin Puolassa,Tanskassa ja Ruotsissa.Suomen nykyaikainen kanta on 1930 luvulta,osaksi tietentahtoen istutettua(nähtävästi myös karkureita)kuten mainitsit sekä omin neuvoin muuttaneita etelämmästä.