MITÄ ON JUMALAN SANA
Lutherin mukaan Raamatun Sana on toimiva ja uutta luova Sana. Siksi se on armonväline .
Sanan ja sakramenttien kautta Jumala luo Pyhän Hengen voimasta uskon ihmisen sydämessä.
Jumala antaa uskon Sanan ja s a k r a m e n t t i e n kautta.
Lutherin mukaan sana ja sakramentti ovat saman arvoisia, sillä eihän sakramenttia olekaan ilman sanaa. Toisin sanoen: 1) Sakramentissa on lupauksen sana armosta 2) Kristuksen käskyyn perustuva sana toimittaa se pelastuksen tähden.
TUNNUSTUSKIRJAT
Tämä on ihan perustava luterilainen opetus, joka tulee esiin
A. Augsburgin tunnustuksessa.
S a n a a ja s a k r a m e n t t e j a välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat e v a n k e l i u m i n, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. (Kohta V)
Sakramenttien.. Pikemminkin ne ovat merkkejä ja todistuksia meihin kohdistuvasta Jumalan tahdosta, jotta u s k o h e r ä i s i ja vahvistuisi niissä, jotka niitä käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille.(Kohta XIII)
B. Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa
…..koska Kristus synnyttää uudesti juuri s a n a l l a ja s a k r a m e n t e i l l a. On siis välttämätöntä kastaa pikkulapset… (Kohta kaste)
C. Yksimielisyyden ohjeeessa:
9. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, ettei yksikään oikein uskova nauti pyhää ehtoollista tuomiokseen, olkoon hänen uskonsa sitten kuinka heikko tahansa, kunhan se on elävää uskoa. Ehtoollinen on asetettu erityisesti heikkouskoisia, mutta parannukseen valmiita kristittyjä varten, lohduttamaan heitä ja vahvistamaan heidän heikkoa uskoaan. (Yksimielisyyden ohje: Kristuksen Pyhä Ehtoollinen)
Mitä tässä tarkoitetaan sanoilla ”oikein uskova” tai ”elävä usko”?
Puhutaan sellaisesta katuvasta ryöväristä, joka turvautuu Kristukseen ja uskoo oikein sen sanan, mitä Kristuksen tuomasta armosta luvataan. Se on oikein uskomista ja elävää uskoa.
Toiseksi, nyt me puhumme kastetuista ihmisistä, jotka jo kerran on otettu Jumalan yhteyteen.
ON AIVAN JUMALATONTA VÄITTÄÄ, ETTÄ ENSIN ON HAETTAVA JOSTAIN USKO, JOTTA VOI USKOA EVANKELIUMIN SANAN.
TOISIN SANOEN
armovälineitä ei saa pelata vastakkain, vaan sana ja sakramentit ovat samaa evankeliumia!
Sakramentit synnyttävät uudesti, herättävät uskoa, antavat Pyhän Hengen. Näin opettavat siis uskonpuhdistajat meille.
Keskiössä on siis evankeliumi!
MITÄ ON EVANKELIUMI
Mikä on evankeliumin luonne? Mitä se on, se evankeliumi
Evankeliumi ei ole mitään muuta kuin saarna ja huuto Jumalan armosta ja laupeudesta, jonka Kristus on kuolemallaan ansainnut ja hankkinut. Evankeliumia varsinaisesti ei ole se, mikä on kirjoitettuna kirjoihin, vaan evankeliumi on pikemminkin suullista saarnaa ja elävä sana. Se on ääni, joka kaikuu koko maailmaan: se huudatetaan julkisesti, niin että se kuullaan kaikkialla. (WA 12, 259:8-13)
No, esikoislestadionen tarttuu tietysti tähän sanaan ”saarna” tai ”huuto” ja tuijottaa vain niihin, eikä ymmärrä että sisältö, Kristus on tärkein.
Luther sanoo kuitenkin, että myös kuoleville näytetty ristiinnaulitun kuva, oli evankeliumin julistusta. Sehän näytti ahdistuneelle Kristuksen ja muistutti hänestä.
Voisi hyvin kysyä, miten muuten kuuro voisi uskoa?
Kun reformaattori Schmalkaldenin uskonkappaleissa (1537) opettaa ripistä, hän puhuu samaan hengenvetoon Pyhistä Kirjoituksista ja saarnatusta sanasta. Tämä osoittaa että näillä on sama arvo. Sekä suullinen julistettu Sana että kirjoitettu Sana on Lutherin mukaan Jumalan Sana meille.
.
SAKRAMENTIN VOIMAN KIELTÄMINEN
Sitten lahkolaiset alkavat mestaroida sakramenttia.
Siinä heidän mukaansa ei ole evankeliumia. Voi, mitä hirvittävää Kristuksen pilkkaa KaidanTienKulkija täällä harrastaa!
Sinä vilpitön lukija, oletko käynyt Herran pyhällä ehtoollisella? Etkö muka kuullut evankeliumin sanaa?
Minä kerron runsaasta evankeliumin sanasta. Kaikisa niissä kerrotaan Kristuksen työstä.
1. evankeliumi: Ehtoollisrúkous: ,,,,lähetit Jeesuksen…Hän kuoli ristillä, jotta me saisimme anteeksiannon.
2. evankeliumi: Asetussanat: .. tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne.. jne.
3. evankeliumi: Hymni: Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin..armahda meitä
4. evankeliumi: Jakosanat: ”..Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu… jne.
5. evankeliumi: Päätössanat: .. te olette nyt vastaanottaneet… Kristuksen…hän kätkeköön…jne.
Tässä on nyt 5 evankeliumin toistoa:
K a i k k i julistavat sanomaa Kristuksesta s o v i t t a j a n a. .
J o k a sen sanan siinä u s k o o, hän omistaa sen lupaukset: Minä olen se leipä, joka on laskettu alas taivaasta..
NAUTTIMINEN.
Nauttiminen on osallisuutta Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Siinä hänet tunnetaan makuaistin kautta.
Aistit kertovat ihan samaa, mitä elävä lihaksi tullut sana kertoi silloin kun hän vaelsi Galileassa ja opetti.
Miksi puhun makuaistista ja koskettamisesta.
Kun Jeesus otti lapsia syliinsä ja siunasi h
Lutherin mukaan Raamatun Sana on toimiva ja uutta luova Sana. Siksi se on armonväline .
Sanan ja sakramenttien kautta Jumala luo Pyhän Hengen voimasta uskon ihmisen sydämessä.
Jumala antaa uskon Sanan ja s a k r a m e n t t i e n kautta.
Lutherin mukaan sana ja sakramentti ovat saman arvoisia, sillä eihän sakramenttia olekaan ilman sanaa. Toisin sanoen: 1) Sakramentissa on lupauksen sana armosta 2) Kristuksen käskyyn perustuva sana toimittaa se pelastuksen tähden.
TUNNUSTUSKIRJAT
Tämä on ihan perustava luterilainen opetus, joka tulee esiin
A. Augsburgin tunnustuksessa.
S a n a a ja s a k r a m e n t t e j a välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat e v a n k e l i u m i n, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. (Kohta V)
Sakramenttien.. Pikemminkin ne ovat merkkejä ja todistuksia meihin kohdistuvasta Jumalan tahdosta, jotta u s k o h e r ä i s i ja vahvistuisi niissä, jotka niitä käyttävät. Sen tähden sakramentteja tulee käyttää niin, että uskoen luotetaan niihin lupauksiin, jotka sakramenttien välityksellä tarjotaan ja osoitetaan meille.(Kohta XIII)
B. Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa
…..koska Kristus synnyttää uudesti juuri s a n a l l a ja s a k r a m e n t e i l l a. On siis välttämätöntä kastaa pikkulapset… (Kohta kaste)
C. Yksimielisyyden ohjeeessa:
9. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, ettei yksikään oikein uskova nauti pyhää ehtoollista tuomiokseen, olkoon hänen uskonsa sitten kuinka heikko tahansa, kunhan se on elävää uskoa. Ehtoollinen on asetettu erityisesti heikkouskoisia, mutta parannukseen valmiita kristittyjä varten, lohduttamaan heitä ja vahvistamaan heidän heikkoa uskoaan. (Yksimielisyyden ohje: Kristuksen Pyhä Ehtoollinen)
Mitä tässä tarkoitetaan sanoilla ”oikein uskova” tai ”elävä usko”?
Puhutaan sellaisesta katuvasta ryöväristä, joka turvautuu Kristukseen ja uskoo oikein sen sanan, mitä Kristuksen tuomasta armosta luvataan. Se on oikein uskomista ja elävää uskoa.
Toiseksi, nyt me puhumme kastetuista ihmisistä, jotka jo kerran on otettu Jumalan yhteyteen.
ON AIVAN JUMALATONTA VÄITTÄÄ, ETTÄ ENSIN ON HAETTAVA JOSTAIN USKO, JOTTA VOI USKOA EVANKELIUMIN SANAN.
TOISIN SANOEN
armovälineitä ei saa pelata vastakkain, vaan sana ja sakramentit ovat samaa evankeliumia!
Sakramentit synnyttävät uudesti, herättävät uskoa, antavat Pyhän Hengen. Näin opettavat siis uskonpuhdistajat meille.
Keskiössä on siis evankeliumi!
MITÄ ON EVANKELIUMI
Mikä on evankeliumin luonne? Mitä se on, se evankeliumi
Evankeliumi ei ole mitään muuta kuin saarna ja huuto Jumalan armosta ja laupeudesta, jonka Kristus on kuolemallaan ansainnut ja hankkinut. Evankeliumia varsinaisesti ei ole se, mikä on kirjoitettuna kirjoihin, vaan evankeliumi on pikemminkin suullista saarnaa ja elävä sana. Se on ääni, joka kaikuu koko maailmaan: se huudatetaan julkisesti, niin että se kuullaan kaikkialla. (WA 12, 259:8-13)
No, esikoislestadionen tarttuu tietysti tähän sanaan ”saarna” tai ”huuto” ja tuijottaa vain niihin, eikä ymmärrä että sisältö, Kristus on tärkein.
Luther sanoo kuitenkin, että myös kuoleville näytetty ristiinnaulitun kuva, oli evankeliumin julistusta. Sehän näytti ahdistuneelle Kristuksen ja muistutti hänestä.
Voisi hyvin kysyä, miten muuten kuuro voisi uskoa?
Kun reformaattori Schmalkaldenin uskonkappaleissa (1537) opettaa ripistä, hän puhuu samaan hengenvetoon Pyhistä Kirjoituksista ja saarnatusta sanasta. Tämä osoittaa että näillä on sama arvo. Sekä suullinen julistettu Sana että kirjoitettu Sana on Lutherin mukaan Jumalan Sana meille.
.
SAKRAMENTIN VOIMAN KIELTÄMINEN
Sitten lahkolaiset alkavat mestaroida sakramenttia.
Siinä heidän mukaansa ei ole evankeliumia. Voi, mitä hirvittävää Kristuksen pilkkaa KaidanTienKulkija täällä harrastaa!
Sinä vilpitön lukija, oletko käynyt Herran pyhällä ehtoollisella? Etkö muka kuullut evankeliumin sanaa?
Minä kerron runsaasta evankeliumin sanasta. Kaikisa niissä kerrotaan Kristuksen työstä.
1. evankeliumi: Ehtoollisrúkous: ,,,,lähetit Jeesuksen…Hän kuoli ristillä, jotta me saisimme anteeksiannon.
2. evankeliumi: Asetussanat: .. tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne.. jne.
3. evankeliumi: Hymni: Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin..armahda meitä
4. evankeliumi: Jakosanat: ”..Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu… jne.
5. evankeliumi: Päätössanat: .. te olette nyt vastaanottaneet… Kristuksen…hän kätkeköön…jne.
Tässä on nyt 5 evankeliumin toistoa:
K a i k k i julistavat sanomaa Kristuksesta s o v i t t a j a n a. .
J o k a sen sanan siinä u s k o o, hän omistaa sen lupaukset: Minä olen se leipä, joka on laskettu alas taivaasta..
NAUTTIMINEN.
Nauttiminen on osallisuutta Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Siinä hänet tunnetaan makuaistin kautta.
Aistit kertovat ihan samaa, mitä elävä lihaksi tullut sana kertoi silloin kun hän vaelsi Galileassa ja opetti.
Miksi puhun makuaistista ja koskettamisesta.
Kun Jeesus otti lapsia syliinsä ja siunasi h
Vastaukset 46
Vanhimmat
jatkoa:
NAUTTIMINEN.
Nauttiminen on osallisuutta Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Siinä hänet tunnetaan makuaistin kautta.
Aistit kertovat ihan samaa, mitä elävä lihaksi tullut sana kertoi silloin kun hän vaelsi Galileassa ja opetti.
MITÄ SIIS ON EVANKELIUMI,
MITÄ ON EHTOOLLISEN NAUTTIMINEN?
Miksi puhun makuaistista ja koskettamisesta.
Kun Jeesus otti lapsia syliinsä ja siunasi heitä, oli hän heidän keskellään itse sakramentti, kaste ja ehtoollinen.
Miten?
He näkivät, tunsivat, koskivat ja kuulivat hänet, lihaksi tulleen sanan ja sen armolupaukset.
Näin oli aikuistenkin kohdalla, vaikka Jeesus ei sanonut sanaakaan: Muistamme naisen, joka kosketti hänen viittansa tupsua ja parani.
Jeesuksen koko olemus, elämä, ihmeteot – kaikki ne julistivat hänen profeetallista virkaansa opetuspuheiden ohella.
Mitä tarkoitan?
Ihmiset uskoivat häneen edes kuulematta häntä, koska uskoivat profeettojen sanan lupaukset hänestä.
Hän lähti pois keskeltämme, mutta lupasi olla keskellämme sakramentissa.
MITÄ SIIS SAKRAMENTTI ON?
Silloin kun Jeesus oli lihassa, ei sakramenttia tarvittu. Mihin olisi tarvittu, kun hän itse oli sana ja sakramentti?
Koska ihmislapset ovat kuin orpoja maailmassa, hän lupasi olla myös tunnettavalla tavalla läsnä. Se tapahtuu kasteessa ja ehtoollisessa. Hän on siinä sanansa kautta, lupaustensa kautta. Leivässä ja viinissä hän on aivan todellisesti. Ehtoollisella ollessamme me voimme tuntea hänet.
Mitä ihmettä esikoislestadiolaiset ehtoollisella tekevät, kun he kerran eivät anna sille mitään arvoa?
Esikoislestadiolaisten opetukset ovat suoranaista Kristuksen pilkkaamista, joka ei voi jäädä rankaisematta.
Rankaistu heitä onkin. Jumala on heidät hylännyt omaan haureelliseen eksytykseensä aivan niin kuin luonnollisesti haureeliset on hylätty omaan luonnolliseen riettauteensa.
MIKSI ESIKOISET VILLITSEVÄT SAKRAMENTIN?
Syy on heidän henkiopissaan. He irrottavat Pyhän Hengen irti sanasta, ja joutuvat metsään.
Siitä seuraa, että ”evankeliumin sana” on Jumalan sanaa vain silloin kun ”Pyhän Hengen saanut” toinen esikoislestadiolainen sanoo sen.
Sitten tulee ongelma ja paha ristiriita.
Pitää siis olla ”pyhänhenken saanut toinen ristitty…”
Ah ja voi! Lutherilta on harmittava lause. Sen mukaan sakramentti on pätevä, vaikka heittiö toimittaisi sen.
No, he joutuvat hyväksymään sen Lutherin opetuksen, että se sakramentti on pätevä.
ONNEKSI LÖYTYY HEILLE PORSAANREIKÄ.
Kieltämällä sen tosiasian, että sakramenttikin on evankeliumia julistava armoväline, he pääsevät tunkemaan väliin oman oppinsa. Näin he kieltävät, ettei ehtoollisessa voi saada syntejä anteeksi ja palata armoon.
Jos he joutuisivat myöntämään, että ehtoollisen aikana voi langennut tulla uskoon, saisi ”suruton pappi” kunnian heidän omien saarnaajiensa ja kristittyjensä sijasta.
Tämä on kaikki ihmisten kunnian hakemista ja Jumalan kunnian alas repimistä, koko esikoislestadiolainen henkioppi ja sakramenttioppi.
JUMALAN ON YKSIN KUNNIA. Sille he eivät mitään voi, vaan juoksevat omassa eksytyksessään.
AAMEN !!
Avaajan tekstissä kaikki on kohdallaan. Kiitos että on kristittyjä, jotka jaksavat yhä uudelleen julistaa totuutta.
Tämä kirjoittelija on varmaan sellainen hyvä kristitty, kun jaksaa meitä noinkin paljon opettaa ja valistaa. Meitä, uskallan sanoa itseni lisäksi niin kovin ymmärtämättömiä, on muitakin.
Ei edelleenkään yhden yhtä kohtaa Lutherilta tai luterilaisista tunnustuskirjoista jonka mukaan sakramentti vaikuttaa/synnyttää uskon. Silti vaahtoat täällä omia käsityksiäsi. Yksimielisyyden ohje sanoo päivänselvästi:
On kahdenlaisia ehtoollisvieraita
1. Kelvollisia
2. Kelvottomia
Kelvollisia ovat ne jotka uskossa ottavat sakramentin vastaan. Kelvottomia ovat ne jotka epäuskossa ottavat sakramentin vastaan.
Tästä seuraa, että ehtoollinen sakramenttina ei vaikuta uskoa, vaan usko on oltava ennen sakramentin vastaan ottamista, jotta sen hyödystä pääsee osalliseksi.
Juuri sinun ja katolisen kirkon sakramentti opus operatumina eli tehtynä tekona vaikuttaa uskon oppka vastaan Luther nousi.
KUKA ON KELVOLLINEN EHTOOLLIS VIERAS , SE JOKA USKOO NE SANAT ,
JA HÄN ON HYVIN VALMISTAUTUNUT ON SE JOKA USKOO NÄMÄ SANAT ;
TEIDÄN EDESTÄNNE ANNETTU JA VUODATETTU SYNTIEN ANTEEKSI ANTA-MISEKASI "JA KELVOTON SE JOK AEI OLE VALMISTAUTUNUT JA JOKA EI NÄITÄ
SANOJA USKO-.
"Faktatkuntoon"Olet ilmeisesti lukutaidoton, kun et edes kepillä osoitettua referointia näe! 4 kohtaa otin. 3 niistä Lutherin kynästä.
Sitten tuo opus operatum ei mitenkään sovi tähän, kun koko ajan korostetaan uskolla vastaanottamista kuulemista.
Sitä sinä et näe etkä ymmärrä kun sinulle usko on joku olotila, kun ei kelpaa se mitä usko on = tarttumista Kristukseen, joka sanassa uskottavaksi tarjotaan. Just siinä kun julistetaan.
Ei muunkaan evankeliumin uskomisen edellytyksenä ole ensin jostain ensin edeltä käsin haettu elävä usko.
Opus operatumista jankuttaminen on ihan asian vierestä. Sinähän se katolilaisuutta jauhat kun vaadit, että sakramenttia pitää edeltää rippi
VASTAAN TÄSSÄ , " FAKTAT KUNTOON, " NIMIMERKILLE .
-
USKON SAANTI JUMALALTA ON AINA JUMALAN ASIA JOS
HÄN ANTAA, EI KUN HÄN ANTAA. KOSKA HÄN VOI PÄÄTTÄÄ
SEN ITSE,, SIIHEN USKOON ,SAADAAN MUTAKIN USKOA ESIM.
-
KUULOSTA , SE ON SELLAISTA USKOA JOK AENSISIJAISESTI ON
TARPEEN VAHVISTUKSEKSI JA SIUNAUKSESKSI,. VOIN HAN MI-
NÄ SAADA KUULOSSA PALJONKIN , SITEN HERRAMME JEESUS ,
ON ANTANUT KAIKKENSA MEILLE
-
KUN HÄN LUNASTI MEIDÄT SYNTISET " LUOMINEN ,SYNTIINLAN-
GEEMUS ,LUNASTUS. " ON SANOTTU RAAMATUN PUNAISEKSI ,
VIIVAKSI ,, AMMOISITA AJOISTA RISTIN KUOLEMAAN. YLÖS
NOUSEMUKSEEN JA LUNASTUKSEEN..
-
Kyllä se kuule teuta se evankeliumista saatava usko on autuaaksitekevää vanhurskauttavaa uskoa. Näin tunnustuskirjat opettavat.
Laitan tähän kopion itse kopioimastasi puolustuksen kohdasta XIII. Usko nyt, asia on aivan selvä, olen kyllä tutkinut tämän.
Tärkeämpää on ymmärtää, millä tavoin sakramentteja on käytettävä. Tässä kohden me tuomitsemme skolastisten opettajien koko joukon, he kun selittävät, että sakramentit tuottavat armon sille, joka ei pane vastaan, pelkästään sen nojalla, että ne toimitetaan, ilman niiden hyväksikäyttäjän oikeaa mielentilaa. On kerta kaikkiaan juutalainen ajatus, että meidät vanhurskautetaan ulkonaisen jumalanpalvelustoimituksen voimasta ilman sydämen oikeaa mielentilaa, nimittäin uskoa. Silti tätä jumalatonta ja turmiollista käsitystä opetetaan kaikella arvovallalla koko paavikunnassa. Paavali torjuu tämän ja opettaa, ettei Aabrahamia vanhurskautettu ympärileikkauksella vaan että ympärileikkaus oli uskon harjoittamiseksi annettu merkki. Samoin mekin opetamme, että sakramenttien oikeaan käyttöön kuuluu lisäksi usko niihin liittyviin lupauksiin; usko ottaa vastaan sen, mitä on luvattu ja mitä juuri sakramentissa tarjotaan. Tämä ajatustapa on selkeä ja täysin varma. Lupauksesta ei ole mitään hyötyä, jollei sitä oteta vastaan uskolla. Sakramentit taas ovat lupausten merkkejä. Niitä hyväksi käytettäessä täytyy siis myös uskon olla mukana sillä tavoin, että jos joku nauttii Herran ehtoollista, hän nauttii sitä uskossa. Koska se on Kristuksen selkeiden sanojen mukaan uuden liiton sakramentti, tulee ehtoollisen nauttijan olla varma siitä, että hänelle annetaan lahjaksi se, mitä uudessa liitossa on luvattu, nimittäin syntien anteeksiantamus. Tämän hän ottakoon uskossa vastaan, rohkaiskoon arkaa omaatuntoaan ja olkoon selvillä siitä, etteivät nämä todisteet petä, vaan ovat yhtä varmoja kuin jos Jumala uuden ihmeen tehden taivaasta käsin lupaisi tahtovansa antaa anteeksi. Mutta mitä hyötyä olisi ihmeistä ja lupauksista sille, joka ei usko? Me puhumme tässä omakohtaisesta uskosta, joka uskoo ihmistä itseään koskevaan lupaukseen. Emme siis puhu siitä, että joku vain yleisesti uskoo Jumalan olemassaoloon, vaan siitä uskosta, joka uskoo, että syntien anteeksiantamus on hänelle tarjolla. Tästä sakramentin käytöstä saavat lohdutusta hurskaat ja arat sielut.
On sanoin kuvaamatonta, kuinka paljon ja monenlaista väärinkäyttöä kirkossa on synnyttänyt tuo vimmattu käsitys sakramentin tehosta pelkästään ulkonaisen toimittamisen nojalla, ilman hyväksikäyttäjän oikeaa mielentilaa. Tästä on johtunut tuo ääretön messujen häpäiseminen. Siitä kuitenkin tuonnempana. Vanhoilta kirjoittajilta ei voida skolastikkojen tueksi tässä asiassa esittää yhtäkään kirjainta. Augustinus sanoo päinvastoin, että usko sakramenttiin vanhurskauttaa, ei sakramentti. Ja tuttu on Paavalin lause: (Room. 10:10) "Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi."
Olkinukke siis!!
Säälittää tuo "Otanvielä"
Sinä haukut niin sanotusti väärää puuta.
En tiedä mistä johtuu. Et kai ymmärrä lukemaasi.
Minä en ole ulkonaisesta toimittamisesta puhunut mitään vaan sanan ja evankeliumin uskomisesta.
Et sinä puhunut mitään sanan ja evankeliumin uskomisesta vaan siitä synnyttääkö sakramentti uskon!
Olisihan se kornia, jos se maailmalle kelpaisi.
""Kelvollisia ovat ne jotka uskossa ottavat sakramentin vastaan. Kelvottomia ovat ne jotka epäuskossa ottavat sakramentin vastaan. """">>
Uskossa ottaa vastaan se, joka uskoo ne sanat jotka siinä sanotaan.. ja
uskoo, että ne ovat hyödyksi ja todet juuri hänelle. Vaikka ei olisi uskonut yhtään mitään tuntia ennen, vaan ollut epätoivossa ja pelossa.
Pyhä Henki synnyttää uskon evankeliumin sanan kautta. ja Ehtoollinen on evankeliumin summa (Luther)
Hienosti olet vääntänyt rautalankaa. Jos ei tuosta ymmärrä, niin sitten ei mistään.
Herra on heidät hylännyt omaan hengelliseen haureuteensa. Eivät he sanaa usko!
Kamala asia! Tuhoon vihitty "seurakunta" pysyy omissa mietteissään.
aloitus on täyttä humpuukia.
lutterilaista roskaa joka on viebnyt suomenkin kansan perikatoon eikä kohta kukaan enää ymmärrä mitä on Raamatullinen evankeliumi.
lutterin sakramentit ei kelpaa edes pöydänjalan jatkeeksi sellaista harhaa ja huuhaata ne ovat.
Raamatussa EI ole sanaakaan sakraaleista eli talismaaneista eli taikakaluista, yskokaa se jo.
USKON kautta tapahtuu Sanassa KAIKKI!
ja siinä ei rukousnauhat eikä myllyt auta sen enempää kuin kaikenmailman ihmevääntelyt vesistä ja sanoista ja ehtoollisista.
luuletteko että Pietari ja Johannes olivat justiinsa nauttineet jotain sakramenttia kun parnsivat ramman, häh miten on?
teillä on yhtäkyytiä ehtoolliset ja sakraalimenot mutta mitään voimaa ei ole koko liikkeessänne, en sano herätys- kun mitään heräämistä ei edes itsellänne ole.
”Koska siis meillä aika on, niin tehkäämme jokaiselle hyvää, mutta enimmiten niille, jotka meidän kanssaveljemme uskossa ovat.”
Galatalaiskirje 6:10 FI1776
Eikö se ole niin että tehdään hyvää kaikille eikä lähdetä kirkosta toisten ihmisten vikojen tähden jakamaan ehtoollista vain omalle puhtaalle porukalle,kun sellaista täydellistä porukkaa ei ole ,kaikki olemme syntisiä ja ne kun ovat saanet armon uskoa tahtovat tehdä hyvää kaikille ,tottahan ne silloin pysyvät kirkon sisällä tekemässä hyvää kaikille erottelematta ketään ihmistä huonommaksi kuin itsekkään on,eikä ihminen voi tietää sitä kuka kantaa elävää uskoa ,tässä nyt on lähdetty separatistien toimesta erottelemaan ihmisiä sillä perusteella mitä toinen ihminen on ,eikö se vaan ole parempi pysyä syntisenä syntisten seurassa ,mutta armahdettuina syntisinä Julistamassa Rauhan evankeliumia kaikille luoduille ,eikä ihmisenä olla rakentamassa sellaista lammashuonetta jossa ihminen on ovena.
#
SAKRAMENTIN VOIMAN KIELTÄMINEN
Sitten lahkolaiset alkavat mestaroida sakramenttia.
Siinä heidän mukaansa ei ole evankeliumia. Voi, mitä hirvittävää Kristuksen pilkkaa KaidanTienKulkija täällä harrastaa!
#
MIKSI VALEHTELET!?
Minä uskon sakramenttiin, juuri kuten Luther sen opettaa, ja uskon että sakramenti on evankeliumi.
Mutta kysymys on siitä, kuka evankeliumin voi ottaa vastaan!!
Täysin epäuskoinen ei ole ryövärin kaltainen!
Epäuskoinen ei tunne syntisyyttään eikä hänellä ole tarvetta evankeliumiin!
Näin ollen sakramentti ei synnytä hänessä uskoa, kunnes Jumalan vanhurskas laki, tekee hänet kelvottomaksi, syntiseksi, pekeleen kaltaiseksi ja pistää hänet tuomitsemaan itsensä helvettiin, jollei Jeesus häntä pelasta! Silloin häneen syttyi se uskon kipinä, josta Lutherkin edellä puhui "ettei yksikään oikein uskova nauti pyhää ehtoollista tuomiokseen, olkoon hänen uskonsa sitten kuinka heikko tahansa, kunhan se on elävää uskoa."
Uskon syntymiseen epäuskoiselle tarvitaan, laki saarna, sitomaan eli herättämään ja evankeliumi päästämään vapaaksi.
Pelkkä synnin päästö ei riitä synnyttämään uskoa suruttomalle.
KaidanTienKulkija kirjoittaa:
>>"Täysin epäuskoinen ei ole ryövärin kaltainen!
Epäuskoinen ei tunne syntisyyttään eikä hänellä ole tarvetta evankeliumiin!>>>
Olet sinä säveltäjä !!
Jos hän kerran syntiänsä katuu ja armoa pyytää ja sydämessään toivo!
Mikä sinä olet vielä jotain vaatiman?
Pistähän jo se omanvanhurskauden kioski kiinni!
Korjaan.
Epäuskoinen on katumattoman ryövärin kaltainen!
Kunnes laki saa hänet tuntemaan syntinsä Jumalan edessä.
Hän riippui Jumalan pojan vireressä ristillä, muttei uskonut. Sellaisessa sieluntilassa olevalle, ei varmasti sakramentti herätä uskoa.
Ensin hänen täytyy tulla syntiseksi, ja vasta silloin hän voi kerjätä armoa, kuten katuva ryöväri teki!
Miksette te viisaat jo selitä, missä oli Juudaksen elävä usko, kavallettuaan Jeesusksen, juuri ehtoollisen jälkeen??
Täytyy se sinulle raukalle selittää, kun jo 2. kertaa kysyt!
Juudas lankesi syntiin, eikä jaksanut uskoa.
Miten se tähän asiaan kuuluu.
Etkö sinä itse ole koskaan langennut ja tehnyt syntiä elämäsi aikana?
Pietari lankesi myös ja petti ja kielsi Herran, mutta jaksoi uskoa hänelle annetut sanat: "..olen rukoillut, ettei sinun uskosi puuttuisi..(että se kestäisi):
Ehtoollinen siis antoi Juudakselle uskon, joka ei kestänyt koettelemusta?
Nauttiko Juudas ehtoollisen uskossa vai tiesikö hän jo silloin kavaltavansa Jeesuksen?
No, minäpä kerron.. Hän meni ennen ehtoollista pappein päämisten tykö ja sai 30 hopea rahaa. Hän tiesi kavaltavansa vapahtajan jo ennen ehtoollista!
No kuinkas on. Miksei hän saanut elävää uskoa ehtoollisessa? Jos hän olisi saanut, niin eihän hän olisi vapahtajaa kavaltanut?
Ei Juudaksen uskon pohtiminen vie sinua mihinkään.
Nyt on tapeetilla se, että Pyhä Henki synnyttää uskon evankeliumin sanan kautta ehtoollisessa kenelle Jumala niin tahtoo.
Sana luo uutta.
Turha sinun on siinä ruveta tullimiheksi.
>>>>No kuinkas on. Miksei hän saanut elävää uskoa ehtoollisessa? Jos hän olisi saanut, niin eihän hän olisi vapahtajaa kavaltanut? >>>> K.T.K
Tämä on lähinnä suunsoittoa.
Onko sinusta tullut synnitön ehtoollisella käymisen jälkeen?
Sitä paitsi, opetuslapset eivät tarvinneet ehtoollista, kun heillä oli tykönään elävä sana, Kristus.
Minusta ei ole tullut synnitöntä koskaan, eikä tule.
Mutta Juttusi Pahenee vain.
Nyt rupean käsittämään, sinä olet kuolleen Jeesuksen palvelija. Sinulle Jeesus ei ole vielä noussut haudastaan ja näyttänyt haavojaan. Vaan makaa edelleen kuolleen uskon haudassa.
#
"Sitä paitsi, opetuslapset eivät tarvinneet ehtoollista, kun heillä oli tykönään elävä sana, Kristus."
#
Luuletko sinä todella ettei kristuksen seurakunnassa ole elävää sanaa tänäpäivänä???
Se on yhtä elävä ja voimakas Jumalan sana. Se oli yhtä elävä mooseksen aikana ja se on yhtä elävä ajan loppuun asti.
Jeesus itse antoi seurakunnalleen vallan sitoa ja päästää!
Kristus sanoo, olevansa seurakunnassaan maailman loppuun asti. Hän henkensä kautta tekee sanan eläväksi. Ei ihminen silloin puhu omia sanojaan kun sanat annetaan ylhäältä kuten raamattu lupaa!
Itse Herra Jeesus asuu omiensa sydämessä.
Sen raamattu todistaa.
Tosin siinä olet melko oikeassa, että sakramentti todella rupeaa olemaan evlut kirkon ainoa elävä sana, silloin kun se oikein jaetaan.
Mutta uuden uskon syntymiseen tarvitaan kaksitetäinen Jumalan sana, joka ensin tekee syntiseksi, ja sitten päästää vapaaksi.
Luther ei missään ikinä opeta että sakramentti synnyttää uskon suruttomassa. Myöskään raamattu ei sellaista opeta!
Uskon syntymiseen suruttoman sydämelle tarvitaan kaksi asiaa.
Laki herätykseksi ja vasta sitten evankeliumi ja sakramentit.
Jos jompi kumpi jää pois, niin usko on kuollutta.
Epäuskoinen, siis ihminen joka ei usko, ja epäilevä, syntinen mutta uskovanen ihminen on kaksi eri asiaa, eikä niitä tule sekoittaa.
Usko voi olla heikko ja epäilevä, mutta jos ihminen tuntee syntinsä ja tarvitsee vapahtajan niin se on elävä usko.
Kuollut usko, ja suruton ihminen ei tunne syntisyyttään, eikä tarvitae vapahtajaa mihinkään.
On myös väärää Jumalisuutta, eli omavanhurskaus, joka myös on eri kuin epäilevä syntinsä tunteva kristitty.
Oma vanhurskas ehkä tuntee syntinsä, mutta pyrkii omilla töillään ja teoillaan ansaita autuuttaan. Ehkä Anteeksi pyytämisillään, ehtoollisella käynnillä, Jumalan sana puhumisilla ja rukouksilla. Perustaa uskonsa niihin, eikä Jeesuksen lunastustyöhön, oman viallisuutensa ja perkeleen kaltaisuutensa edestä.
>>>Luther ei missään ikinä opeta että sakramentti synnyttää uskon suruttomassa. Myöskään raamattu ei sellaista opeta!>>>>
Onhan se 3 eri kohdassa Augsburgin tunnustuksessa ja puolustuksessa tuotu sinunkin luettavaksi.
Sinä kiellät evankeliumin sanan voiman ja Kristuksen käskyn.
Se on Kristuksen pilkkaa!
Oletko sinä todella niin kovapäinen, ettet kuule, mitä ehtoollisella evankeliumin sana vakuuttaa: " tämä on se uuden liiton veri, joka vuodatetaan.... jne..."
1) Moosestako siinä ylistetään
2) Sinäkö sen määräät, kuka sen evankeliumin sanan saa uskoa ja kuka ei?
Pistä ne kolme kohtaa tähän.
Siis joissa Luther sanoo, että sakramentti synnyttää uskon suruttoman, syntinsä tuntemattoman pakanan sydämelle, ilman laki saarnaa.
Vastaa samalla, miksi itse Jeesus Jumalan poika, käskee saarnata parannusta ja syntein anteeksi antamusta, jos pelkästään jälkimmäinen riittää???
Rakas K.T.K
Minun täytyy kai auttaa sinua!
1) Lue ne itse ylhäältä. Olethan sinä lukutaitoinen.
2) Kuka on puhunut "syntinsä tuntemattomasta"?
3) Kukaan kastettu ei ole pakana, jos haluat tietää
4) Jos syntinen herää, miksi se ei sinulle riitä, että hän herää?
Onko se sinulle kamala asia, että joku sinun porukkaasi kuulumaton pelastuu?
Olemmeko me todella puhuneet eri asiasta alusta asti?
Miksette heti alussa tarkentaneet että tarkoititte, katuvan syntisen saavan avun sakramentista?
Sehän on täysin eri asia, kuin että sakramentti herättäisi uskon..
Katuva syntinenhän jo uskoo, että Jeesus voi hänet pelastaa ja hänen syntikuormansa maksaa. Sellainen ihminenhän käy uskolla ja sillä toivolla sakramentin nauttimaan että Jeesus tulee hänen avukseen.
Silloinhan täyttyy se mitä lutherilainen tunnustus sanoo:"Ehtoollinen on asetettu erityisesti heikkouskoisia, mutta parannukseen valmiita kristittyjä varten, lohduttamaan heitä ja vahvistamaan heidän heikkoa uskoaan."
Myös tämä nainen joka Jeesusta koski ja jonka aloittaja otti esimerkiksi, myös hänellä oli jo usko Herraan Jeesukseen avun antajana. Sen Jeesus itse hänelle sanoo, että sinun uskosi sinut paransi.
Ilman uskoa, Jeesuksesta ei saa apua, ei edes sakramentin kautta. Ensin täytyy olla tarve avulle, ja sitten usko Herraan Jeesukseen avun antajana.
Mutta kuollutta sakramentti ei herätä.
KaidanTienKulkija kirjoitti:
"""Uskon syntymiseen epäuskoiselle tarvitaan, laki saarna, sitomaan eli herättämään ja evankeliumi päästämään vapaaksi.
Pelkkä synnin päästö ei riitä synnyttämään uskoa suruttomalle. """
Ihan eksykissä tämä kaveri!
Ei sanan herättämälle mitään lakia enää saarnata!!!
Armon sanan hän kuulee ja sen uskoo, mihin katuvalle enää laki taritaan?
Ei usko laista synny!
Tämmöseen henglisyteen nämä hyvää tarkoittavat ihmiset Tauon ja kumppanien optuksessa kasvavat!
Onko lukutaito vai ymmärrys vajavainen?
#
"Ei sanan herättämälle mitään lakia enää saarnata!!!"
#
Heräämättömälle ja katumattomalle kuuluu saarnata lakia herätykseksi, ja katuvalle ja lain alla olevalle evankeliumi eli todistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä.
Laki saarna on Jumalan sanaa, joka voi heräämättömän ja katumattoman herättää.
#
"Ei usko laista synny!"
#
Ei usko laista synnykkään, mutta uskon vastaanottava heräyksen tila syntyy, jos Jumala suo.
Onko sinun uskosi pelkkää teorian toistamista?
Mistä sinä määräät miten itse kukin herää? Ei se kuulu tähän ollenkaan .
Nyt on puhe siitä, että tuo herännyt uskoo, kun evankeliumin sana armoa vakuuttaa. ehtoollisessa.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/t7.html
7. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että oikein uskovien ja kelvollisten lisäksi myös kelvottomat epäuskoiset saavat Kristuksen todellisen ruumiin ja veren, eivät tosin elämäksi ja lohdutukseksi, vaan tuomioksi ja kadotukseksi - jos sitten eivät käänny ja tee parannusta.
Ne, jotka työntävät luotaan Kristuksen Vapahtajan, joutuvat väkisinkin päästämään hänet luokseen ankarana tuomarina. Hän, joka on läsnä oikein uskovien ja kelvollisten ehtoollisvieraiden sydämessä elämän ja lohdun antajana, on yhtä lailla paikalla tuomitsemassa katumattomia ehtoollisvieraita.
8. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme vielä, että on olemassa vain yhdenlaisia kelvottomia ehtoollisvieraita, nimittäin epäuskoisia. Heistä on kirjoitettu: (Joh. 3:18) "Mutta joka ei usko, se on jo tuomittu." Pyhän sakramentin kelvoton käyttäminen yhä lisää, enentää ja pahentaa tätä tuomiota (1 Kor. 11:27, 29).
Teet olkinuken ja tappelet sitten sitä vastaan, itse minun suuhuni
työntämiäsi hölmöjä väitteitä vastaan.
Surkeaa on taitosi ja tietosi.
Katso millaiseen pimeyteen Esikoisuus on sinut laittanut.
En tee, vaan taistelen sitä ajatusta vastaan, että Jumala sakramentissa vanhurskauttaa ihmisen, siis myös uskottoman ja katumattoman ihmisen, eli synnyttää uskon.
Sillä näin ei Luther opeta.
Tuo edellinen teksti on suoraan tunniskirjasta, aloittajan lainausta edeltävät kohdat 7 ja 8.
Näitä kohtia aloittaja ei tahtonut lainata ja tutkia, koska se kaataa sen ajatuksen, että vaikka ehtoollinen on evankeliumi, niin silti tarvitaan suullinen sana, joka uskottoman ihmisen herättää synnin unesta!
Ehtoollisvieras jos on katumaton ja syntinsä tuntematon, niin hän ei saa ehtoollisesta yhtään uskoa, kuten Luther opettaa:
"kelvollisten lisäksi myös kelvottomat epäuskoiset saavat Kristuksen todellisen ruumiin ja veren, eivät tosin elämäksi ja lohdutukseksi, vaan tuomioksi ja kadotukseksi - jos sitten eivät käänny ja tee parannusta."
Syntinsä tunteville ja sen tähden vaivatuille taas on saarnattu lestadiolaisuudessakin kuten Lutherkin saarnaa, että sinä joka tunnet itsesi kelvottomaksi ehtoollisvieraaksi, olet kelvollinen ja saat siinä nauttia vapahtajan ruumiin ja veren, lohdutukseksi ja uskon vahvistukseksi.
Kohta 10
10. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että tämän taivaallisen aterian vieraiden ainoana kelvollisuutena on Kristuksen pyhistä pyhin kuuliaisuus ja hänen täydellinen ansionsa. Sen me otamme vilpittömästi uskoen omaksemme, ja sakramentti on meille sen vakuutena. Kelvollisuutemme ei ensinkään perustu omiin hyveisiimme eikä sisäiseen tai ulkonaiseen valmistautumiseemme.
Olen myös siinä samaa mieltä, että sakramentti on evankeliumin sana.
Mutta Jumalan sanaan kuuluu laki ja evankeliumi, kuten tunnuskirjatkin sanovat.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/5.html
Ei Jumalan sanasta voi uskoa vain osia soeltä täältä, vaan se täytyy lukea täydellisesti. Eikö?
Ulkonaisessa seurakunnassa on aina oikeita uskovia ja teeskentelijoitä. Vain Jumala näkee, tuntee ja tietää jokaisen uskon tilan, onko se epäuskoa, kuollutta uskoa vai aitoa sydämen uskoa. Annetaan valta, kunnia ja voima yksin Jumalalle tässäkin asiassa.
Näin on esikoislestadiolaisessa liikkeessä, evlut kirkossa ja yhtä lailla jokaisessa kristinuskoa tunnustavassa yhteisössä ja kirkkokunnissakin.
Koska emme näe yhdenkään ehtoollisvieraan sydämeen, jätetään asia Jumalalle. Niinpä Luther neuvoo, ja Paavali myös, että kristityn tulee tutkia, onko uskossa, eli mikä on sydämen tila.
Vaikka suruton kuollutuskoinen saisi Herran pyhän Ehtoollisen, hän saa kyllä Kristuksen ruumiin ja veren, mutta jos ei hän usko sitä saaneensa, ei hän silloin hyödy yhtään mitään, kävi Ehtoollisella, eli ei. Hän jää synteihinsä epäuskonsa tähden.
Kuitenkin Jumalalla on valta lahjoittaa usko kenelle Hän tahtoo ja missä sekä milloin tahansa. Eihän Jumala tarvitse siihen lupaa ihmiseltä.
Eslestadiolaisilla on hyvin pieni ja heikko Jumalakuva. Niinpä SP saarnassaan vakuutteli, "Ei Jumalaa tarvitse pelätä". Kyllä Jumalan pelko kuuluu kristityllekin. Jos sitä pelkoa olisi edes vähän, ei uskaltaisi ajatella, saati tehdä siten että TARKOITUS PYHITTÄÄ KEINOT.
Miksi täytyy pehmentää ja muuttaa oppia?
#
Koska emme näe yhdenkään ehtoollisvieraan sydämeen, jätetään asia Jumalalle. Niinpä Luther neuvoo, ja Paavali myös, että kristityn tulee tutkia, onko uskossa, eli mikä on sydämen tila.
#
Tässä olen samaa mieltä. Ehtoollinen jaetaan ja synnin päästö saarnataan ilman ehtoa, ja määrittelemättä katumuksen määrää tai laatua.
#
Vaikka suruton kuollutuskoinen saisi Herran pyhän Ehtoollisen, hän saa kyllä Kristuksen ruumiin ja veren, mutta jos ei hän usko sitä saaneensa, ei hän silloin hyödy yhtään mitään, kävi Ehtoollisella, eli ei. Hän jää synteihinsä epäuskonsa tähden.
Kuitenkin Jumalalla on valta lahjoittaa usko kenelle Hän tahtoo ja missä sekä milloin tahansa.
#
Tässä olen eri mieltä. Pehmennät asiaa ja jätät takaportin. He eivät pelkästään jää synteihinsä, vaan pahentavat tilaansa tunnustuksemme mukaan.
Tästä voit sen lukea:
8. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme vielä, että on olemassa vain yhdenlaisia kelvottomia ehtoollisvieraita, nimittäin epäuskoisia. Heistä on kirjoitettu: (Joh. 3:18) "Mutta joka ei usko, se on jo tuomittu." Pyhän sakramentin kelvoton käyttäminen yhä lisää, enentää ja pahentaa tätä tuomiota (1 Kor. 11:27, 29).
Kannattaa lukea lutherin opetukset päästö avaimista. Ei Jumala anna uskoa ja armoa pakettina taivaasta, ilman seurakuntansa palvelijoita.
Se on harhaoppia jota raamattu ei vahvista.
Jeesus on ovi elävään uskoon. Hän on omien sanojensa mukaan perustamassaan seurakunnassa ajan loppuun asti. Tälle seurakunnalle on annettu valta sidottuja päästää!
Sitä valtaa ei ole annettu muualle.
Kaitatie vie elämään😊 muut kadotukseen
Mutta " kaidan tien kulkija " on vähän eri , ..
-
23. 11-16 1Kor ,3:9-15. sekä Jes.57:1 -13,.
En ole koskaan tarvinnu tkirkkoa en sen ehtoollista en tunnustuskirjoja enkä joutavia ja kauhistavia lutterin selityksiä mihinkään uskomisen alueen asiaan josta suuri kiitoos Jeesukselle.
Enkä ainuttakaan lestalaista saarnaa ole kuunnellut enkä kuntele, en minkään haaran (35 ainoaa oikeaa) selityksiä josta suuri kiitos Jeesukselle.
Mutta Raamatun Sana on tuttu ja sen kautta olen uudestisyntynyt, saanut Pyhän Hengen, puhun kielillä ja Hengen Voimassa julistan elävää Sanaa aina kun on kuulevia korvia.
näin jo iät ajat ja aina loppuun saakka, josta Kiitos Jeesuskelle aamen.
....makaa kuollen uskon haudassaan...!
miksi t e olette niin rakastuneita noihin leevin ja lutterin fraaseihin, ettekö osaa sanoa suomeksi asioita ollenkaan.
Ihninen on hengellisesti kuollut ilman uudestisyntymistä, ja sen toisen vaihtoehdon sittebn jo taunokin arvaa ilman ihmeellisiä koukerokieliä vai mitä, uskallatteko edes ajatella että ihminen jopa uskovainen voi puhua 2000 luvun suomea menettämättä uskoaan vai mitä?!
""makaa kuollen uskon haudassaan "" kuten LLL:n sanoi
saarnassaan ,178. I, .. ja 89. Ehtoo saarna. v. 1857...
-
Ja joku kolmaskin saarna oli hankala.
-