En oikein tiedä mitä tehdä tässä tilanteessa vai onko parempi etten tee mitään?
Hämmennys, neuvottomuus
KK_AT
25204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ja eihän täällä nyt mitään vastauksia ole, tiedän sen. Kunhan vain väsynyt viettää aikaa.
Kyseessä varattujen vehtaus vai muuten vain vehtaus?
Toinen on varattu kyllä.
Tuo tilanne on sellainen, että luvassa voi olla paljon surua ja murhetta... Toisaalta jos toinen on valmis päättämään suhteensa niin silloin hän on tosissaan. Salasuhteesta ei hyvää seuraa.
Toisaalta minkäs sitä tunteilleen mahtaa, mutta jos mahtaa kannattaa yrittää. Tärkeää olisi tietää, että toinen on tosissaan. Muuten jäät välitilaan, se on huono jama odottaa, jos sattuu huvittaan.
Tiedän. Ja ehkä tämä on ollut hiukan odottamatonta. Olin jo ehtinyt takoa itselleni kalloon, etten ole hänestä kiinnostava. Sitä on myös pahoillaan jos aiheuttaakin toiselle surua ja murhetta. Omansa vielä kestää, mutta ei sitä että jos hän kärsisikin.
Onhan hemmetin vaikeaa kun varatun kanssa suhteilee. Keskity ihan sinkkuihin niin ei se suhteilu ole niin ahdistavaa! Paljon helpompaa!
Voi vitsit kun edes olisinkin salapano. :-)
Itse sanoisin, että kannattaa tehdä jotain niin saa tietää onko tunteet molemminpuolisia. Yksipuolisille tunteille ei mitään voi eikä kannatakaan tehdä, mutta molemminpuoliset aika harvinaisia, ainakin suurimmalle osalle.
Sehän tässä hämääkin. Toin jo aikoja sitten tunteeni ilmi, mutta oli silloin yksipuolista. Nyt vain viime aikojen perusteella tuntuu siltä kuin hän ei enää näkisi minua pelkkänä ystävänä... Mutta kynnys tehdä taas omat tunteet selviksi omasta aloitteesta on aika suuri.
Jos olet jo kertonut omat tunteesi niin eiköhän ne ole hänelle selvät, tuskin on päässyt unohtumaan. Varattu osaa varmasti itse tehdä aloitteen jos pitää sinusta enemmän kuin ystävänä. Sanoisin että pidä jalat maassa.
Tiedän. Tunteet vain tekevät joskus niin levottoman olon ja sitä tulee silloin tänne lyömään päätään seinään.
Vaikea tilanne... paha sanoa, jos tuntuu, että tilanne ylivoimainen. Ei kai siinä voi muuta kuin selvittää kaikille osapuolille, mistä kiikastaa.
Ei ylivoimainen, mutta haastava kun ei ole mitään kiintopistettä. Sekin olisi jo jotain, jos vaikka tietäisi, että tunteita on, mutta haluaa jatkaa nykyisessä suhteessaan. Se että kuulisi olevansa tärkeä olisi minulle jo aika iso juttu.
Voi että. Joka päivä ajattelen ja kaipaan. Voisinpa edes nähdä useammin vaikka ei suhdetta voisikaan tulla.
Nuo sun nimikirjaimet?
Kyllä ovat.
Varatulta.
Tämäkö rohkeaa? Tuskin. Rohkeaa olisi kysyä näitä asioita kasvokkain.
Sitten vaan!
Joka rakastaa ei pelaa pelejä.
Onnea teille! :)
Kiitos kaunis. :-) Ei tässä kyllä paljon voi tällä hetkellä tehdä kuin ihmetellä elämää ja sen kieroja polkuja. Viimeinen katse tuntui kyllä hyvältä viime kerralla. Ikään kuin vihdoinkin joku todella näkisi minut.
Kai K******. Anteeksi mutta on ahdistavaa lukea tällästä ykeiseltä keskustelu palstalta Anna on etunimeni ei voi olla kuin meidän jutusta kyse. Ymmärtäisitpä etten tahdo jättää perhettä lastani. E ei suostu yhteishuoltajuuteen, enkä vain halua menettää kaikkea.
Ei ole teidän jutusta kyse, sillä olen itse nainen. Tästä sen jälleen huomaa miten täällä eivät todellakaan asiat kohtaa ja Suomi on samanlaisia tarinoita täynnä.
Toivottavasti kuitenkin löydät jonkun ratkaisun tilanteeseesi. Voimia teille!