Tarvitaan 70 henkilöä 500 miljoonan nastan valmistamiseen vuodessa.
Monta henkilöä tarvitaan nastojen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen?
http://yle.fi/uutiset/3-9312350
Monta henkilöä tarvitaan nastojen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen?
http://yle.fi/uutiset/3-9312350
Vastaukset 13
Vanhimmat
olet hieman yksinkertainen dorka.
Montako+henkeä+tarvitaan+suolan+tuottamiseen+tielle+levitettävään+muotoon+ja+sen+levittämiseksi,+siis+kaivoksesta+löhtien.+Nimenomaan++sen+reippaan+100.000+tonnia/kausi,+nyt+kun+nastoilla+ajaa+noin+85%+autoilijoista.+Ja+entäpä,+jos+kaikki+ajaisivat+kitkoilla,+1.000.000+tonnia/kausi?+jos+riittäisikään.+
Ei suola aiheuta varsinaisesti mitään tuhoa. Se vaan kiihdyttää korroosiota. Ei mikään laite ole ikuinen. Parempi on ajaa muutenkin riittävän uudella autolla, jossa on käytössä uusinta turvatekniikkaa.
Vai ei aiheuta tuhoa.
Sehän tuhoaa teräs- ja betonisiltoja, pohjavesiä, asfalttiteitä, luontoa.... autojen tuhot ovat vähäisin suolan haitta. Sitäpaitsi suola ei häviä luonnosta mihinkään.
Kyllä nastarenkaan aiheuttama tuho on vähäistä suolan aiheuttamaan tuhoon verrattuna.
Luonnosta se suola on kuulkaa alunperinkin lähtöisin. Ei se siis mitään voi tuhota. Sitä paitsi meret on täynnä suolaa.
On siltasuunnittelijoiden vika, jos eivät osaa rakentaa Suomen talvea kestäviä siltoja. Kummasti ne vaan raudasta tehdyt laivatkin kestävät merenkäyntiä.
Enemmän olisin sinuna huolissasi siltojen räkäbetonista, jonka laatu tuntuu heittelevän melkoisesti.
Merivettä ei käytetä talousvetenä, eikä oikein mihinkään muuhunkaan. Syynä tietysti sen suolapitoisuus. Suola-aavikot eivät nekään ole asumiskelpoisia. Että melkoista myrkkyä se lopulta on. ei Suomen luonto, pohjavedet tai järvet mitenkään ole mitenkään erityisen turvassa suolan vaikutuksilta, kun sitä jatkuvasti kylvetään.
Eikä suolainen pohjavesi ole varmasti terveellistä. Voihan senkin toki isolla rahalla puhdistaa ja palauttaa makeaksi vedeksi.
Onko vastaavasti tiesuunnittelijoiden vika, kun eivät kykene rakentamaan Suomen talvea kestäviä teitä?
Paljonko aloittaja luulee terveys- ja sairaalakulujen tekevän, jos niitä nastoja ei teillämme autoissa olisi. Tällä Itä-Suomessa tiet ja niiden kunnossapito eivät ihan vastaa kehä III:n sisäpuolta.
Mitä ne kulut olivat ennen nastarenkaiden käyttöönottoa? Luultavasti aika paljon pienemmät mitä tällä hetkellä.
Liikenne oli melkoisen vähäistä tuolloin. Silti kuolemantapauksia kaikkiaan oli moninkertainen määrä. Muistaakeni vielä v 1972 liikenteessä kuoli yli tuhat ihmistä.
Historiasta ei kyllä tähän tapaukseen saa apua, koska kaikki olosuhteet ovat täysin erilaisia kuten liikennemäärätkin.
Parempi vain kuolla ennenaikaisesti nastojen irroittamaan katupölyyn. Näin säästyneet rahat voi käyttää vaikka asfaltointeihin, paikkaamaan jyrsijöiden tuhoja.
Ehkä se kuolema on armollisempi kuin suolauksen ja hiekoituksen noin kuusinkertaiset katupölyn ja pienhiukkasten määrän aiheuttama kuolema. Luuletko?
Voiko lisäksi päätellä, että suolauksen ja hiekoituksen kuusikertaa suurempi katupölymäärä tapoaa kuusi kertaa enemmän/nopeammin?
Liikennekuolemat saatiin laskusuuntaan vasta kun nopeusrajoitukset otettiin käyttöön.
Näin. Ja lisäksi tuli monta muutakin juttua. Autotkin aivan eri luokkaa turvallisuuden puolesta kuin tuolloin, samoin renkaat ja teiden rakenteelliset muodot, risteykset yms, yms...
Kuten totesinkin edellä, niin historiasta ei tähän saada vastausta, koska oikeastaan kaikki olosuhteet ovat olleet toisenlaisia.