Potkurivalintaa, kone MD2020

Aiemmat keskustelut on jo googletettu mutta varmuuden vuoksi kysyn kokemuksia ja suosituksia. Potkurimyyjien kommentit on myös kuultu ja ovat hiukan hämmentäviä joltain osin. Hajontaa mitoitusohjeissa piisaa.

Vene on kevytuppoumainen (3.000kg) purkkari jonka koneena on Volvon MD2020, akseliveto. Vaihteiston välityssuhdetta en muista, varmaan se tavallisin.

Kysymykset:
1. Onko toi kone/vaihteistoyhdistelmä aina vasenkätinen? Volvo-myyjä ei oikeen tiennyt.
2. Jos löydän vääräkätisen käytetyn ropellin niin kestääkö vaihteisto tossa mallissa sen vääräkätisen potkurin käyttöä?
3. Volvon 16x11 3-lapainen taittopotkuri maintaan monessa yhteydessä sopivaksi. Onko näin omien kokemusten mukaan?

Kiitos vinkeistä!
171618
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Akselivetoisessa MD2020:ssä on ainakin kaksi vaihtehtoa välityssuhteeksi, eikä mitään "tavallista". Tässä vaihtoehdot ovat 2,35 ja 2,72. http://www.marinepartsexpress.com/prodbull/md2020.pdf

Omassa veneessä on MD2020 purjevenevetolaitteella, jossa on aina 2,47 välitys. Siinä 16x11 VP 3-lapainen oli sopiva. 2,72:lla se olisi liian loiva ja 2,35:llä hiukan liian jyrkkä.

Noin kevyeen veneeseen en kyllä laittaisi 3-lapaista, varsinkaan akselivetoiseen, jossa 3-lapainen taittolapa jarruttaa aikalailla purjehdittaessa. Omassa veneessänikin on 2-lapainen taittolapa, vaikka painoa on tuplasti ja 3-lapainen VP on kotona.

Purjevenevetolaiteessa potkuri on aina vasenkätinen. Akselivetoisessa yleensä aina oikeakätinen. Napa on noissa aina erilainen.

Äänestä

Muakin kiinnostas tiätää kestääkö vaihteisto kuin paljo vääräkätisellä potkurilla ajoa. Ainaki ennen varoteltiin etteivät kestä mutta onko noi kehittyneempiä nykysin.

Äänestä
  • Itsellä kaksi Volvo Pentaa joissa MS2 vaihteet. Akselit pyörivät eri suuntiin, ja potkurit ovat eri kätiset.
    Hallintalaite on kahdella kahvalla, yhdistetty kaasu/vaihde molemmille moottoreille. Vaihdevaijerit on vedetty eri suunnista. Kun työntää kahvat eteen, toinen vaijeri vetää ja toinen työntää vaihteensiirtovipua. Ja pakilla päinvastoin.
    Vene ja voimansiirto on 25v vanha, hyvin tuntuu vielä vaihteet toimivan.

    Äänestä

Itsellä MD2010 s-vetolaite 2,47 välityssuhteella peruspaino 2,3tn (tyhjänä), taittolapaa olen suunnitellut.

Kuinka tärkeitä nuo välitykset ovat ? Ihmetyttää kun veneen spekseillä olen saanut tarjoukset 15x10, 13x9. Veneen speksi suosittelee 14x8 (2-lapasia kaikki).

Mitäs eroja näistä eri potkurin koosta ja nousuista syntyy ?

Aiemmasta ymmärsin että suunta on s-vetolaitteella aina sama eli siitä ei tarvitse välittää.

Äänestä
  • Välitykset ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä yhdessä moottorin suositellun kierroslukualueen kanssa.

    Potkureissa on myös mallikohtaisia eroja eli kaikki 15x10 2-lapaiset potkurit eivät suinkaan toimi samalla tavalla.

    13x9 ja 14x8 ovat molemmat yleisesti tuollaisissa käytettyjä potkureita ja niiden välinen ero on melko pieni. 15x10 on todella paljon raskaampi kuin nuo kaksi ja epäilen vahvasti sen olevan liian suuri ko. koneelle, mutta joku potkurimalli saattaa olla todelliselta nousultaan merkittävästi alhaisempi kuin ilmoitettu.

    Tämä vanhempi VP:n potkuriopas mainitsee ko. yhdistelmälle seuraavat VP:n potkurit
    14x8 2-lapainen taittolapa (vanha malli, sama kuin Radice/Allpa)
    14x8 2-lapainen kiinteälapainen
    15x9 3-lapainen taittolapa
    http://www.pentamarine.co.th/pdf/propellers.pdf

    Huomaa, tuo 15x9 3-lapainen, joka on "järjetön" eli poikkeaa selvästi linjasta. Ko. mallissa todellinen nousu on selvästi ilmoitettua pienempi.

    Omaa kokemusta on Yanmar 1GM10 vanha VP:n 2-lapainen taittolapa SD:ssä. Se kiersi n. 3450 rpm 6,4 solmun vauhdissa. Välityksissä on sen verran eroa (2,64), että samassa tilanteessa VP:n välityksillä kierrokset olisivat olleet 3230, mutta VP on hiukan tehokkaampi moottori, joten jaksaisi nostaa kierrrokset ehkä 3400 rpm paikkeille eli juuri sopivasti 3200-3600 rpm suositukseeen.

    Nykyisessä veneessä on MD2020 ja Gori Racing 14,9x10,4 2-lapainen taittolapa vetolaitteessa (sama 2,47 välitys). Vene kulkee 7,2 solmua ja kierrokset ovat 3350 rpm. Sama potkuri MD2010:ssä kiertäisi ehkä 2750 rpm, sillä MD2020:ssa on 1,8-kertainen teho. Siis tuollainen n. 15x10 ei toimisi lainkaan MD2010:ssä, jolla veneesi tuskin kulkee noin kovaakaan.

    Äänestä

  • Mulla on d1 20 ja 130s siinä 15x10 volvon 2 lapainen taittopotkuri. Se on ehkä hiukan liian pieni potkuri, koska ottaa huippukierrokset 3200 helposti. Löysin testin jossa samalle yhdistelmälle mutta eri veneessä oli testattu potkureita. 16x11 ja 15x12 olivat toimineet hyvin eli huippukierrokset n 3000 ja parhaat tulokset vetotestissä. Testissä oli ollut erikoisesti 15x8 volvon oma taittolapa joka oli selvästi liian pieni. Matkanopeus sillä saavutettiin 2900 kierroksella/min.

    http://www.attersee-yachting.at/PropellerTest-Segelmagazin-10-2008.pdf

    http://www.bavaria-yachts.net/manuals/Propeller Liste 04-2008.pdf

    Myös bavaria suosittelee d1 20 koneelle 16x11 2 lapaisena. 2020 konelle suositus on 15x9

    Äänestä


Vaihdoin potkuri viime keväänä. Vene on Albin Nova, paino jotain 4,5 tonnin luokka. Siinä on Beta Marine 20 kone, välitys 2:1. Potkuri oikeakätinen kaksilapainen taitto Radice 16 * 12. Kone kiertää 3500 mitä on 100 alle rajoitin, eli sanoisin että ihan sopivasti.

Äänestä

Vaihteiston tyyppi ja välityssuhde pitää tietää, muuten ei pysty potkuria valitsemaan. Volvon MS kytkimellä voi käyttää joko oikea tai vasenkätistä potkuria. ZF vaihteiston kanssa pitää käyttää oikeakätistä. Tuolle yhdistelmälle riittää hyvin 2 lapainen Radice 15-16" taittolapapotkuri. Valitaan sen välityksen mukaan.

Äänestä

Potkuri kannattaa hieman ylimitoittaa niin, että kone ei kierrä ihan rajoittimeen asti. Koneen spekseissä mainitaan huippukierroslukualue, joka kuitenkin pitäisi saavuttaa. http://www.plaisance-pratique.com/IMG/pdf/md2020.pdf

Md2020 koneelle se on 3200-3600. Kannattaa varmaan tähdätä esim 3400. Tällä tavalla matkanopeus saavutetaan esim. 2200 rpm, mikä pienentää melua ja kulutusta. Matkakierrokset yritetään saada parhaan väännön alueelle, mikä tolla koneella alkaa 2000 rpm kohdalla. Samoin saadaan lisää potkua satamassa pyörittelyyn ja korkeampi huippunopeus. Noin pienellä veneellä ei kone ylikuormitu helposti. Ylikuormittumisen huomaa siitä että kone tekee mustaa savua ja pakoputkesta tulee palamatonta dieseliä. Jos potkurin ylimitoittaa niin pitkälle, pitää kaasua vähän höllätä koneen savuttaessa. Tässä linkissä todetaan 3 lapainen 16x11 liian isoksi tuohon koneeseen akselivedolla: http://jeanneau.proboards.com/thread/3194/penta-md2020?page=2

Omassa veneessäni on vähän alimitoitettu 2-lapainen potkuri 15x10 d1-20 koneessa s130 vetolaitteella. Vene on kuitenkin sen verran pieni, että runkonopeus 6.5 s rajoittaa myös menoa. Mietin kuitenkin isompien lapojen hankintaa juuri matkakierrosten tippumisen vuoksi. Bavaria speksaa tolle yhdistelmälle 16x11 2 lapaisen. Sillä huippukierrokset asettuvat 3000 rpm kohdalle ja matkavauhtia voisi ylläpitää 2000 rpm.

Äänestä
  • Matkakierrosten ei ole mitään tarvetta olla maksimiväännön kohdalla ja matkakierrokset riippuvat kovasti kone-vene -yhdistelmästä ja tarpeesta. Omassa veneessä MD2020:n maksimikierrokset ovat 3350 eli hyvin lähellä suositustasi. Matkavauhtina olen pitänyt 2500 rpm, jolloin vauhtia on n. 6 solmua. 2200 rpm:llä matkavauhti olisi melko alhainen, luultavasti alle 5,5 solmua.

    Äänestä

  • Tässä ote Vene-lehdestä toissa kesältä. Koepurjehduksella mitattiin Bavaria 37:n melutasoa koneajossa kahdella eri nousulla. Jyrkemmällä nousulla matkanopeus saavutettiin jo 2000 rpm:n kohdalla, mikä vähensi melutasoa 2 db:llä. Vene-lehti kommentoi eroa melutasossa merkittäväksi. Kierrosluvun laskeminen vähentää myös polttoaineenkulutusta. Bavaria mitoittaa Volvon D1 ja D2-sarjan koneella varustetut veneet potkureilla, joilla matkanopeus saavutetaan juuri 2000 rpm:llä ja huippukierrokset jäävät n. 200 rpm koneen rajoittimesta. Tämä käy ilmi Vene-lehden koepurjehduksia selaamaalla, Segeln-lehden testistä ja tutustumalla Bavarian potkuritaulukkoon. Volvon esitteissä on vääntötaulukot, joista käy ilmi että 2000 rpm kohdalla maksimivääntö alkaa olla saavutettu ja käyrä tasoittuu. Konetta ei siis kannata kierrättää pienellä potkurilla yhtään enempää matka-ajossa matalimman melutason ja alhaisimman polttoainetalouden saavuttamiseksi.

    "Testiveneessä oli lisävarusteena saatava kolmilapainen Gorin taittolapapotkuri. Potkurin nousu voidaan lukita kahteen eri asentoon, joko suuremman väännön antavaan loivaan tai jyrkemmäksi, jolloin matkanopeus saavutetaan pienemmällä kierrosluvulla ja vähemmällä melulla.

    Taulukossa desibelit on mitattu loivemmalla nousulla ajettaessa, jolloin kierrosluvut ja nopeudet vastaavat aiempia mittauksiamme.

    Vertailu jyrkemmän nousun lukemiin kertoo, että ero on merkittävä. Kierrosluku 6,5 solmun matkanopeudella oli 2 000 rpm (loivalla 2 400 rpm) ja melutasot avotilassa 65,7 dB (loivalla 67,9), salongissa 66,6 (69,6) ja peräkajuutassa 73,2 (78,1)."

    Äänestä

  • shdh kirjoitti:

    Tässä ote Vene-lehdestä toissa kesältä. Koepurjehduksella mitattiin Bavaria 37:n melutasoa koneajossa kahdella eri nousulla. Jyrkemmällä nousulla matkanopeus saavutettiin jo 2000 rpm:n kohdalla, mikä vähensi melutasoa 2 db:llä. Vene-lehti kommentoi eroa melutasossa merkittäväksi. Kierrosluvun laskeminen vähentää myös polttoaineenkulutusta. Bavaria mitoittaa Volvon D1 ja D2-sarjan koneella varustetut veneet potkureilla, joilla matkanopeus saavutetaan juuri 2000 rpm:llä ja huippukierrokset jäävät n. 200 rpm koneen rajoittimesta. Tämä käy ilmi Vene-lehden koepurjehduksia selaamaalla, Segeln-lehden testistä ja tutustumalla Bavarian potkuritaulukkoon. Volvon esitteissä on vääntötaulukot, joista käy ilmi että 2000 rpm kohdalla maksimivääntö alkaa olla saavutettu ja käyrä tasoittuu. Konetta ei siis kannata kierrättää pienellä potkurilla yhtään enempää matka-ajossa matalimman melutason ja alhaisimman polttoainetalouden saavuttamiseksi.

    "Testiveneessä oli lisävarusteena saatava kolmilapainen Gorin taittolapapotkuri. Potkurin nousu voidaan lukita kahteen eri asentoon, joko suuremman väännön antavaan loivaan tai jyrkemmäksi, jolloin matkanopeus saavutetaan pienemmällä kierrosluvulla ja vähemmällä melulla.

    Taulukossa desibelit on mitattu loivemmalla nousulla ajettaessa, jolloin kierrosluvut ja nopeudet vastaavat aiempia mittauksiamme.

    Vertailu jyrkemmän nousun lukemiin kertoo, että ero on merkittävä. Kierrosluku 6,5 solmun matkanopeudella oli 2 000 rpm (loivalla 2 400 rpm) ja melutasot avotilassa 65,7 dB (loivalla 67,9), salongissa 66,6 (69,6) ja peräkajuutassa 73,2 (78,1)."

    Tuossa Vene 8/2015:ssa oli siis Gorin 3-lapainen taittolapa, jonka voi saada overdrive-asentoon. Tällöin potkuri on aivan liian jyrkkä moottorille eli sitä on syytä käyttää vain alhaisilla kierroksilla, jolloin moottorin suhteellinen kuormitus kasvaa ja hyötysuhde paranee. Suuremmilla kierroksilla moottori ylikuormittuu.

    Tuossa oli VP:n uudemman D1-sarjan moottori, jonka maksimikierrokset ovat 3200 rpm. MD20-sarjassa maksimikierrokset ovat 3600 rpm. Lisäksi kyse oli 28 hv koneesta, jolla tietysti matkakierrokset ovat alemmat kuin 18 hv koneella vastaavan kokoluokan veneessä. Alkuperäisen kysyjän vene oli kevyt (pieni?), joten siihen 18 hv on jo iso kone.

    Tässä testissä koneena on MD2030. Gorin potkuri pääsee sopivalle kierrosluvulle normaaliasennossa, mutta overdrivellä huippukierrokset jäävät pahasti alle suositellun (2757 vs. 3200-3600 rpm). Kierrokset 6 solmun vauhdissa ovat potkurista riippuen 1800-2500 rpm. Autoprop on ainoa, jolla kierrokset alle 2200 rpm, mutta siltä pääsee kaasu pohjassa suositellulle alueelle. Tai pääseehän Gorikin 1950 rpm kierroksillaan, jos kääntää lavat. Huomaa, että Gorin overdrive ei ollut sen taloudellisempi kuin muutama muu, joka pääsi suositellulle alueelle.
    http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf

    Äänestä

  • Voile-lehden testissä oli taulukoitu 10:llä litralla dieseliä päästy mailimäärä. Ylivoimaisesti pisimmälle pääsi Bruntonin Autopropilla (42,6 mpk). Heti seuraavana oli Gorin potkuri overdrive-asetuksella (38,7 mpk). Ero overdriven eduksi oli 6 mpk verrattuna loivempaan nousuasetukseen. Muut kulutusvertailussa hyvin pärjänneet potkurit olivat myös muita jyrkempiä nousultaan. Ne on taulukossa erotettu muista keltaisella värillä. Taulukosta kannattaa verrata erityisesti Volvon ja Flexofoldin potkureita, koska ne ovat tyypiltään samanlaisia. Volvon potkurilla kone kiertää suositukseen 3600 rpm ja FF:n potkurilla 3100. Kulutusetu on selvä flexofoldin eduksi. Sillä 6 solmun matkanopeus saavutetaan hieman alle 2000 rpm ja Volvolla 2400 rpm:llä. Koneen ylikuormittumista saattaa tapahtua vain täyskaasulla, mutta kuka ajaa purjeveneellä kaasu pohjassa? Matkanopeudella kone ei ylikuormitu. Taulukossa huonoiksi erottuivat erityisesti kääntölapapotkurit, joiden suorat lavat huonontavat hyötysuhdetta. Jos verrataan hieman ylisuureksi mitoitettuja potkureita vaikka Volvon 16x11 3-lapaiseen, jolla juuri saavutettiin 3600 rpm, oli kulutusetu jyrkempien eduksi n. 3 - 4 mpk 10 litralla. 100 litran tankilla pääsisi siis jopa 40 mpk pidemmälle.

    Äänestä

  • afsdsd kirjoitti:

    Voile-lehden testissä oli taulukoitu 10:llä litralla dieseliä päästy mailimäärä. Ylivoimaisesti pisimmälle pääsi Bruntonin Autopropilla (42,6 mpk). Heti seuraavana oli Gorin potkuri overdrive-asetuksella (38,7 mpk). Ero overdriven eduksi oli 6 mpk verrattuna loivempaan nousuasetukseen. Muut kulutusvertailussa hyvin pärjänneet potkurit olivat myös muita jyrkempiä nousultaan. Ne on taulukossa erotettu muista keltaisella värillä. Taulukosta kannattaa verrata erityisesti Volvon ja Flexofoldin potkureita, koska ne ovat tyypiltään samanlaisia. Volvon potkurilla kone kiertää suositukseen 3600 rpm ja FF:n potkurilla 3100. Kulutusetu on selvä flexofoldin eduksi. Sillä 6 solmun matkanopeus saavutetaan hieman alle 2000 rpm ja Volvolla 2400 rpm:llä. Koneen ylikuormittumista saattaa tapahtua vain täyskaasulla, mutta kuka ajaa purjeveneellä kaasu pohjassa? Matkanopeudella kone ei ylikuormitu. Taulukossa huonoiksi erottuivat erityisesti kääntölapapotkurit, joiden suorat lavat huonontavat hyötysuhdetta. Jos verrataan hieman ylisuureksi mitoitettuja potkureita vaikka Volvon 16x11 3-lapaiseen, jolla juuri saavutettiin 3600 rpm, oli kulutusetu jyrkempien eduksi n. 3 - 4 mpk 10 litralla. 100 litran tankilla pääsisi siis jopa 40 mpk pidemmälle.

    Vaikea+noista+potkurin+mitoituksesta+on+tehdä+noin+suoraviivaisia+johtopäätöksiä.+Kaikki+tuossa+ovat+kuitenkin+erilaisia+potkureita,+joilla+on+erilainen+hyötysuhde.+Ilman+overdriveä+Gori+kuluttaa+selvästi+enemmän+kuin+VP,+vaikka+VP:llä+kierrokset+ovat+korkeammat.+Flexofoldin+kierrokset+eivät+ole+paljoa+alle+minimin,+mutta+kulutus+kuitenkin+lähes+identtinen+Gorin+overdriven+kanssa,+vaikka+se+on+todella+paljon+alle+minimin.+Tässä+on+muutaman,+tosin+selvästi+isomman,+potkurin+hyötysuhteita.+Eroa+on+helposti+10%+(siis+vaikkapa+50%+vs.+55%+hyötysuhde),+josta+seuraa+suoraan+10%+ero+tehontarpeeseen+ja+melkein+suoraan+10%+ero+kulutukseen.+http://www.hymar.org/upload/LIBS_130110.pdfTässä+on+lisää+hyötysuhdekäyriä+potkureille:+http://old.segeln-magazin.de/SVABerichtNr.3492.pdf

    Äänestä

  • Missä+tuolla+mainitaan+Volvo-Penta+MD2020?+Tuossa+taulukossa+puhutaan+Yanmarin+koneista+ja+lisäksi+alhaalla+on+maininta,+että+maksimikierrokset+tulisi+ylittää+5%+eli+päästä+3650+rpm+3200-3600+suosituksella.Taulokossa+15x10+2-lapainen+on+testattu+ja+15x8+3-lapainen+ei+ole+testattu.+Tuo+15x8+tuntuu+kyllä+todella+oudolta+Yanmariin,+jossa+välitys+1:2,64+ja+koneen+huippukierrokset+3600.+Sopiva+1GM10:een,+mutta+tuskin+2GM20:een.+Ihmeellisesti+tuossa+taulokossa+on+se,+että+Hanse+300:lle+on+15x10+3-lapaisena,+mutta+311+ja+341+15x8.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pohjanalla kirjoitti:

Aiemmat keskustelut on jo googletettu mutta varmuuden vuoksi kysyn kokemuksia ja suosituksia. Potkurimyyjien kommentit on myös kuultu ja ovat hiukan hämmentäviä joltain osin. Hajontaa mitoitusohjeissa piisaa.

Vene on kevytuppoumainen (3.000kg) purkkari jonka koneena on Volvon MD2020, akseliveto. Vaihteiston välityssuhdetta en muista, varmaan se tavallisin.

Kysymykset:
1. Onko toi kone/vaihteistoyhdistelmä aina vasenkätinen? Volvo-myyjä ei oikeen tiennyt.
2. Jos löydän vääräkätisen käytetyn ropellin niin kestääkö vaihteisto tossa mallissa sen vääräkätisen potkurin käyttöä?
3. Volvon 16x11 3-lapainen taittopotkuri maintaan monessa yhteydessä sopivaksi. Onko näin omien kokemusten mukaan?

Kiitos vinkeistä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu