Jospa täällä pyörisi porukkaa joka osaisi auttaa. Olen tässä kevään lähestyessä miettinyt, että mihin lähtisi syksyllä kouluun, ja nyt on alkanut kiinnostaa kirjallisuus tai joku kirjoittamiseen liittyvä ala. Siis, nämä ovat kiinnostaneet pienestä asti, mutta koulutus/ammatti alalla epäilyttää: Saako töitä? Mistä? Millä palkalla? Mitä vaihtoehtoja on? Vai onko mitään?
Tietysti voisi ajatella toimittajaksi ryhtymistä, ja ihana haave olis olla kirjallisuuskriitikko, pakinoitsija tms. mutta miten todennäköistä sitten olisi päästä tuommoisiin hommiin? Paljonko tienaa perus maakuntalehden toimittaja?
Äidinkielen opettajakaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, ja töitä varmaan löytyisi, mutta se palkkaus...
Pari tuttua on ehdottanut kustannusalaa, kun kaupallinen alakin kiinnostaa. Löytyykö Suomessa kustantamoista töitä?
Entäs kääntäjien palkkaus/työtilanne?
Jos nyt menisin lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä, ja sanotaanko sitten vaikka kaupallisia ja yhteiskuntatieteitä sivuaineina (molemmat kiinnostaa), olisiko toivoa päästä mihinkään?
Toinen vaihtoehto on sitten teknillinen ala tai tuotantotalous, kun olen kyllä fyssat ym lukenut ja näillä näkymin papereiden pitäis riittää teknilliseen sisään (tuta voi sitten olla toinen juttu...), mutta varsinaista kutsumusta ei kyllä tuolle alalle ole.
Teekkarikaveri sanoo, että sit vituttaa kun opiskelee monta vuotta humanistisia aineita eikä päädy mihinkään, kun toinen vaihtoehto olis ollu dippainssi, jolla hullut palkat... Ja tätä mieltä olen itsekin ollut pitkään. Toisaalta taas sanotaan, että millä tahansa alalla voi menestyä, ja humanisteja on töissä nokiallakin, pitää vaan olla HYVÄ ja asiantuntija omalla alallaan. Miten on?
Hjälpa mej..
Tietysti voisi ajatella toimittajaksi ryhtymistä, ja ihana haave olis olla kirjallisuuskriitikko, pakinoitsija tms. mutta miten todennäköistä sitten olisi päästä tuommoisiin hommiin? Paljonko tienaa perus maakuntalehden toimittaja?
Äidinkielen opettajakaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, ja töitä varmaan löytyisi, mutta se palkkaus...
Pari tuttua on ehdottanut kustannusalaa, kun kaupallinen alakin kiinnostaa. Löytyykö Suomessa kustantamoista töitä?
Entäs kääntäjien palkkaus/työtilanne?
Jos nyt menisin lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä, ja sanotaanko sitten vaikka kaupallisia ja yhteiskuntatieteitä sivuaineina (molemmat kiinnostaa), olisiko toivoa päästä mihinkään?
Toinen vaihtoehto on sitten teknillinen ala tai tuotantotalous, kun olen kyllä fyssat ym lukenut ja näillä näkymin papereiden pitäis riittää teknilliseen sisään (tuta voi sitten olla toinen juttu...), mutta varsinaista kutsumusta ei kyllä tuolle alalle ole.
Teekkarikaveri sanoo, että sit vituttaa kun opiskelee monta vuotta humanistisia aineita eikä päädy mihinkään, kun toinen vaihtoehto olis ollu dippainssi, jolla hullut palkat... Ja tätä mieltä olen itsekin ollut pitkään. Toisaalta taas sanotaan, että millä tahansa alalla voi menestyä, ja humanisteja on töissä nokiallakin, pitää vaan olla HYVÄ ja asiantuntija omalla alallaan. Miten on?
Hjälpa mej..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tärkeintä on ettet sekaannu kirjallisuudentutkimukseen. Niissä hommissa oppii vain käsittämään kirjallisuuden päin helvettiä. Siksi kirjallisuudentutkijat eivät osaa kirjoittaa edes keskinkertaisia kirjoja.
Journalistien uusi palkkaustaulukko näyttää tällaiselta:
Journalistiset ammattitehtävät
Palkkaryhmä II a 1953 1933
Palkkaryhmä II b 2136 2115
Useimmat rivitoimittajat ovat suurinpiirtein näissä ryhmissä (mieluummin 2a:ssa) ja nämä ovat ns. lähtöpalkkoja palkkaryhmissä eli moni II A -ryhmän toimittaja tienaa todennäköisesti enemmän kuin on palkka IIb:ssä.
Nuo palkkaryhmien kaksi lukua tarkoittavat kalleusluokkia ja niistä pienemmistä pyritään parhaillaan eroon...
Maakuntalehtien kulttuuritoimituksissa ei ole yleensä kirjallisuuskriitikoita kuukausipalkalla. Lehdistä varmaan Hesarilla, Turun Sanomilla, Aamulehdellä ja ehkä Kalevalla on töissä ihmisiä, jotka kirjoittavat kuukausipalkkansa eteen pelkästään kirjoista. Muilla on vain avustajia, ja täytyy sanoa, että kannattaa hankkia se varsinainen leipäpuu silloin jostain muualta, sillä avustajanpalkoilla ei hillittömästi levennellä.
Kustantamoista saattaa ehkä löytyä töitä, mutta vaihtuvuus ei liene kovin massiivista eli paikkoja on vähän ja hakijoita paljon, varsinkin jos yrität kotimaisen tai ulkomaisen kirjallisuuden puolelle. Kustannustoimittajien palkat ovat muuten himpun verran pienemmät kuin toimittajilla...
En sitten tiedä kotimaisen kustannustoimittajan elämän autuudesta...pääsee varmasti tutustumaan isoon läjään huonoja käsikirjoituksia ja tekemään joistakin tunnettujen nimien kässäreistä julkaisukelpoisia. Hirveätä editointia koko työ, eikä kukaan varmasti kehu missään vaiheessa.
Kirjoittamisesta voi saada elannon lähinnä seuraavan tyyppisissä tehtävissä:
-toimittaja
-tiedottaja
-tekninen kirjoittaja
-kääntäjä
-kolumnisti tai vastaava
-kirjailija (tieto tai kauno).
Toimittajan kannattaa opiskella journalistiikkaa, tiedottajan viestintää ja kääntäjän kieliä. Tekninen kirjoittaja voi olla taustaltaan tekninen osaaja tai kielen ammattilainen eli (dippa)inssi tai humanisti.
Kolumnisti voi olla mikä tahansa taustaltaan, pääasia on että tuntee lehdestä oikean tyypin. Kirjoittamisen laati ei olennaista.
Kirjailijaksi pätevöityy lähinnä elämällä. Kirjallisuuden/taiteen/estetiikan jne opinnoista ei varmaan ihmeemmin hyötyä ole. Ainakin Jyväskylässä voi opiskella luovaa kirjoittamista, siitä ei omakohtaista kokemusta.
Kriitikkoja ei juurikaan kokopäiväisinä ole. Kirja-arvostelusta tässä nimeltä mainitsematon maakuntalehti maksaa 150 euroa. Eli siihen siis luet kirjan (ja mahdollisesti muuta matskua) ja kirjoitat jutun. Joita ei julkaista yhtenään.
-> ei elätä ainoana puuhana. Kriitikoksi haluavalla on hyvä olla kirjallisuusopintoja ehkä cumun verran, että saa mukaan jargonia. Siis jos kirjallisuuskriitikoksi haluaa, elokuvapuoli on toki erikseen.