Suljen silmäni ja uppoudun ajatuksiini. Kuvittelen sinun soittavan ja haluavan tavata - huominen ei käy, mutta kysyn tulisitko Helsinkiin sunnuntaina, olen siellä käymässä ja minulla olisi koko päivä aikaa. Myönnyt. Klo 12 Stokkan kellon alla, klassisesti. Nukun hermostuneena ja innoissani tuskin juuri lainkaan, enkä enää edes huomaan purevaa merituulta jota ennen niin vihasin. Käännyn Manskulta Aleksille ja siinä sinä olet. Pitkä hahmosi Stokkan lipan alla ja minun on pakko pysähtyä. Vaikea uskoa sen olevan totta. Huomaat minut ja ensireaktiosi on hämmentynyt, mutta katseesi vetävänä kävelen hymyillen ja pelkäämättä viimeiset metrit. Tuntuu siltä kuin kumpikin haluaisi suudella, mutta annamme sen odottaa, ratikoiden kolistellessa ohi ja lapsiperheiden suunnatessa ihailemaan talon jouluikkunaa. Lähdemme hitaasti kävelemään ja pujotan käteni omaasi. Askeleet ovat hitaita ja viivytteleviä ja olisi niin paljon sanottavaa, mutta emme osaa kumpikaan aloittaa. Päätämme mennä Espan joulumarkkinoille. On sunnuntai, ei kiirettä ja sinä olet siinä ja tunnen itseni teinitytöksi ensimmäisillä treffeillään.
Pala päiväunta
tammilintu
34194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Vittu hanki elämä. Että voi moni nainen olla sekaisin!
No rakastuminen vittu on aina pieni mielenhäiriö.
minusta tämä oli ihan mukavasti kirjoitettu "päiväunitarina"
No eihän se ole minusta kunnon ihastuminen tai rakastuminen jos ei välillä mieti ihan höpöjä.
no näin on :)
Rakastuneena se on tuollaista. Jos et ole kokenut tuota tilaa niin et luonnollisestikaan osaa samaistua noihin tunteisiin. Vinkkinä voin sanoa, että miehetkin rakastuvat.
Vide...olen vähän väsynyt...luin moneen kertaan että
-Huomaat minut ja ensierektiosi on hämmentynyt-
Mietin että tarina lähtee outoihin sfääreihin aivan yhtäkkiä.
Salattuja merkityksiä rivien välissä. :-D
älä kerro enempää mitä näit silmät ristissä :D :D tai noh.. anna tulla nyt sitten koko hoito :D
oli niin hellän herttanen avaus että hymyilyttää..
Voi apua. Nyt minäkin luen tuon koko ajan ensierektiona. :-P
Onneksi kukaan ei näe hihittelyäni...
Jahas, ap on näköjään synnyttänyt nainen
Synnyttänyt? Ehei.
Espan joulumarkkinoille?! Treffeille?!
on sillä miehellä hauskaa....
Niin ziisus sentään. Miksi kävellä kivan naisen kanssa kivassa kaupunkimiljöössä kun voi myös jäädä kotiin vetämään kalsarikännit?
Itse ajattelin sen olevan helpoin tapa murtaa alkujännitys olisi juurikin kävellä. Ajankohdan puolesta Espan markkinat tulivat nyt mieleen.
Hahhahah.. tosiaan Joulushoppailut.. onnellinen varmaan onkin se nainen, joka moisen miehen löytää.
Anteeksi, tuli mieleen.. eikä liity tähän mitenkään, mutta sellainen nuori pari yhden lapsen kanssa vuosia sitten honkkarimyymälässä.. mies iso ja riski pullaposki, kuin äidin hoteista suoraan päässyt emäntänsä hoiviin..
... tää perheen "pää" oli sitten saanut jonkun akkuruuvarin salaa napattua mukaansa.. sopersi että kyllä tämmönen nyt tarvittais.. noh, frouva siihen "ei meillä nyt oo varaa.. vie pois se" oli herralla ilme :D
meinasin sanoo jo kikkelis kokkelis.. mitäs läksit
En kyllä ajatellut varsinaisesti shoppailua. :-D Helsinki vain on joulun aikaan ihan nätti kaupunki. Mitä mä ajattelin oli vähän niin kuin tästä elokuvasta: https://youtu.be/60ldo3xGfGY Espa on nyt vain se lavaste.
Se oli kyllä tehokas päiväuni kun siirtyi oikeaan uneenkin. Tosin sekavana ja kahta kaupunkia sekoittavana ja kesäisenä, mutta hällä väliä! Tuntui silti mukavalta.
Muuten hyvä, mutta tuo "klassisesti" pudotti pisteet nollaan. Täynnä kliseitä muutenkin ja pelkää että koko nainen on yhtä klisee täytettä kuin ylimakea kiisseli.
Lisäksi Espan joulumarkkinat kuten tuossa on jo todettu on äärimmäisen stressaava paikka jossa pyörii aivan liian paljon väkeä. Se kuulostaa enemmän sadulta joka on suunnattu sinulle itsellesi kuin miehelle tai teille yhdessä.
Kävely tosin on hyvä ratkaisu, mutta ainakin minä vetäisin naisen tuosta stockan edestä jonnekin sivukaduille kävelemään käsi kädessä etsimään joku pieni kahvila josta poistuttaisiin lumisateeseen syleilemään...
aina voi haaveilla..
Vai kiisselimiekkonen? ;D
Eihän päiväunen ole tarkoituskaan olla realistinen. Sehän on niiden koko ideakin - jotain sellaista, joka ei ole totta.
Todellisuudessa kumpikin varmaan katselisi hetken märkää ja loskaista Helsinkiä, ahdistuisi ihmismassoista ja liikenteestä ja pakenisimme jonnekin muualle.
Aamusatu, v. 2.0
Puhelimen alkaessa väristä olen pudottaa sen lattialle kun näen tutun nimen näytöllä. Ethän sinä juurikaan koskaan soita. Yritän vetää syvään henkeä ja rauhoittua. Sanoa itselleni, että tämä ei voi olla huono uutinen. Kerrot haluavasi nähdä, meidän tulee jutella ja vastaan olevani Helsingissä, kysyn puoliksi leikilläni tulisitko sinne huomenna. Yllätät minut myöntymällä. Sovimme kello kaksitoista Stokkan kellon alla.
Kaupunki on sunnuntaina harmaa ja ankea, hälisevä, ihmiset kiireisiä ja töykeitä. Sama vanha Helsinki. Sen likaiset kadut ja kuran peittämät bussit sekä ratikat. Stokkan edusta on yhä pelkkää hälinää kun kiireiset shoppailijat työntyvät odottajien välistä sisälle kauppaan. En ole nukkunut tuskin lainkaan ja puoliksi jo odotan seisovani siellä yksin. Mitä jos oletkin muuttanut mieltäsi?
Pitkästä hahmosta seinän vierellä ei voi kuitenkaan erehtyä. Katselet Aleksilla valuvaa liikennettä tuttu ilme kasvoillasi. Et ole vielä huomannut minua kun jään hetkeksi seisomaan kauemmas. Muistan miten joskus vuosia sitten pelkäsinkin sinua kun osaat olla niin torjuvannäköinen. Et ole kuitenkaan enää viime kerroilla käyttänyt sitä naamiota minuun. Huomaat minut ja katseesi muuttuu avoimeksi ja lämpimäksi. Se saa tuntemaan, ettet näe ketään tai mitään muuta kuin minut. En voi olla hymyilemättä. Pujottelen ihmisten välistä luoksesi ja vaikka kumpikin on ehkä mielessään edellispäivästä asti arvuutellut mitä tehdä ja mitä tapahtuisi niin silti ensimmäinen reaktio on hämmennys ja ehkä pieni jännitys sen suhteen mitä me oikein olemme nyt tekemässä.
Kiitos tästä. Kun olen varma ettei tämä ole minulle niin nyt en voi lakata ajattelemasta millaista olisi hänen kanssaan nousta ratikasta ja kävellä Espalla hänen kanssaan joulun aikaan. :(
Etkö ois jaksanu kävellä Stockalta Espalle
Haaveet ja mielikuvat kantaa. Niissä on joskus pakko pyöriä tai haaveet vetää kaikkea miettimään. Mä harvemmin nykyisin, oon jotenkin alistunut arkipäivään, se mua vie ja mä olen vietävissä.
Joo, lähetyn lähtöpistettä. Ajatelkaa, tämäkin päivä on mulle arkea. Ostin jotain kivaa ja nyt menen siivoamaan ja sisustamaan.
Niinpä. Vaikka kyseinen skenaario tuntuu niin utopistiselta niin miksi kieltääkään itseään haaveilemasta.
On sunnuntai, olen Helsingissä ja taidan kävellä tuon Espan kautta Fasulle ostamaan lempitryffeleitäni ja ihailemaan jouluikkunaa ennen lähtöäni takaisin kotiin. Ehkä vielä joku päivä en tee sitä matkaa yksin.
Aina kannattaa poiketa Akateemisessakin. Ties vaikka löydät jonkun kivan kirjan joululukemiseksi. Mä oon aina tykännyt monenlaisista kirjoista ja saduista. Ja kirjakaupassa on sitä jotain, niin kuin kirjastoissakin. Niistä on vaikea päästä ulos ottamatta jotain mielenkiintoista mukaansa. Lukeminen mun mielestä on aika parasta pääoman hankintaa. Mut mä nyt oonkin ihan vaan likinäköinen nörtti siinä suhteessa. 🤓 Joo se jouluikkuna on tänäkin vuonna tosi söpö.
Olette tietysti jotain kirjoja ja tryffeleitä ahmivia lihavia feministejä?
No muista en tiedä, itse en kuvailisi itseäni erityisen lihavaksi mutta feministiksi on haukuttu useasti. 😂
Kävin kyllä, vaikka Akateeminen onkin nykymuodossaan säälittävä ilmestys ja varjo entisestään.
Niin... Tämähän on hyvin looginen päätelmä kaikesta? :-D Voit ihan vapaasti kuvitella minut vaikka millaiseksi matamiksi tahansa, sillä ei ole mitään merkitystä täällä.
Se on varmasti totta ettei Akateeminen ole enää ihan entisensä. Pitääkin ihan käydä tsekkaa tänään onko se todella niin surkea nykyisin. Ostitko mitään?
Haruki Murakamin Miehiä ilman naisia ja siskonpojalle eläinaiheisia joulukuusenkoristeita. Aiemmin Akateeminen oli melkein maaginen paikka...
Totta tuo että Akateeminen on ainakin ollut maaginen. Onkohan siitä vanhasta taiasta enää mitään jäljellä? Pakko käydä kohta katsomassa, en saa muuten rauhaa. Kirjanystävän nostalgia-ahdistus!
Hei, sivusta tää, kuura maas, täällä taas, on rauha maas.
Hiljaisuus ja aamupäivää, ei huolenhäivää. Voi olla elämää tää. Pientä puuhaa, jotakin huuhaa.
Harmaa taivas, jalka vaivas, ei haittaa, kun hyvänmielen sydämeen laittaa.
Kahvit on juotu, sotkut on luotu. Elämää kaikki tää, voi olla hyvä sää.
Rakkautta jaa, itsekin sitä saa, älä koskaan jää oven taa.
Tartu onneen kii, ole hetken siin. Niin, niin :)
Tunnetko ilon ja surun, tunnetko levon ja työn. Erotatko päivän ja yön.
Hengitätkö vapaasti, vapautuneesti. Oletko rento ja kevyt, mietin itse näin, miten olla oikein päin.
Ei mulla muuta, tuijottakaa vaikkapa kuuta, sen silmiä ja suuta. Kuu - ukko hymyää ja pyörii, taivaalla tähtien kanssa hyörii. Katselee sua ja sun elämää, sitä joka lopulta tänne jää.