Siistit ja ehjät paperijätteet voi nyt maksutta jättää oman seurakuntansa kirkkoherraviraston yhteyteen tuotuun jätepaperilaatikkoon.
Lajittelun jälkeen ne jaetaan ilman papereita oleville kansalaisille.
Tällä kirkko pyrkii siihen, että jokaisella ilman papereita olevalle saadaan tarpeeksi paperia, sillä paperittomuus vaikeuttaa jo pelkästään vessassakäyntiä.
Sisätiloihin ei kannata näitä ylimääräisiä papereita viedä, sillä kirkon liha ja viinikellarit ovat jo tulleet aivan täyteen ihmisten lähettämien avustuspyyntöjen vuoksi.
Kirkko on suuressa laupeudessaan luvannut nämäkin paperit paperittomien käyttöön.
Mikäpä piristäisi paremmin ihmismieltä, kuin vähäosaisten surkeat valitukset:
"Oi Suuri Kirkkoherra!
Pyytämme kohteliaasti Teitiltä armoa!
Vanha ja sokea isoäitimme joutuu joka ilta kömpimään sänkyynsä nälissään, sillä meiltä on leipä loppunut jo aikoja sitten.
Jos edes hiukan saataisiin jonkinlaista ruoka-apua pahimpaan ahtinkoon.
Herra varjelkoon meitä..."
Ja hyvin voi kuvitella tällaisen vetoomuksen vaikutuksen lukijaan, kun kylän pappi on väkertänyt oman veikeän vastauksensa kurjuudessa elävälle suurperheen isälle:
"Hallelujaa vaan sinne teillekin!
Nythän on asia niin, että mitä enemmän kärsii, sitä kirkkaamman kruunun saa.
Rahaa ja ruokaa ei nyt ikävä kyllä pysty teille lahjoittamaan, sillä meillä on parhaillaan isommat bisnekset menossa.
Mutta ei hätää!
Suosittelen vanhalle isoäitillenne pahimpaan hätään pari Ave Mariaa, katumusharjoitusta ja pahimpaan nälkään voi vaikka imeskellä rukousnauhaa.
Kyllä kaikki aikanaan Taivaassa korvataan, joten lykkyä pyttyyn ja hei sun heiluvillesi!"
Lajittelun jälkeen ne jaetaan ilman papereita oleville kansalaisille.
Tällä kirkko pyrkii siihen, että jokaisella ilman papereita olevalle saadaan tarpeeksi paperia, sillä paperittomuus vaikeuttaa jo pelkästään vessassakäyntiä.
Sisätiloihin ei kannata näitä ylimääräisiä papereita viedä, sillä kirkon liha ja viinikellarit ovat jo tulleet aivan täyteen ihmisten lähettämien avustuspyyntöjen vuoksi.
Kirkko on suuressa laupeudessaan luvannut nämäkin paperit paperittomien käyttöön.
Mikäpä piristäisi paremmin ihmismieltä, kuin vähäosaisten surkeat valitukset:
"Oi Suuri Kirkkoherra!
Pyytämme kohteliaasti Teitiltä armoa!
Vanha ja sokea isoäitimme joutuu joka ilta kömpimään sänkyynsä nälissään, sillä meiltä on leipä loppunut jo aikoja sitten.
Jos edes hiukan saataisiin jonkinlaista ruoka-apua pahimpaan ahtinkoon.
Herra varjelkoon meitä..."
Ja hyvin voi kuvitella tällaisen vetoomuksen vaikutuksen lukijaan, kun kylän pappi on väkertänyt oman veikeän vastauksensa kurjuudessa elävälle suurperheen isälle:
"Hallelujaa vaan sinne teillekin!
Nythän on asia niin, että mitä enemmän kärsii, sitä kirkkaamman kruunun saa.
Rahaa ja ruokaa ei nyt ikävä kyllä pysty teille lahjoittamaan, sillä meillä on parhaillaan isommat bisnekset menossa.
Mutta ei hätää!
Suosittelen vanhalle isoäitillenne pahimpaan hätään pari Ave Mariaa, katumusharjoitusta ja pahimpaan nälkään voi vaikka imeskellä rukousnauhaa.
Kyllä kaikki aikanaan Taivaassa korvataan, joten lykkyä pyttyyn ja hei sun heiluvillesi!"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eihän kirkko ole koskaan ollut köyhien asialla.
Tärkeintä on kolehtihaavin täyttyminen.
Asian tajusin jo polvihousuisena poikana. Niinpä usein kun pummihaavi tuli kohdalle yritin sieltä ottaa koska suuressa lapsen laupeudessani luulin, että suntio tarjoaa rahaa.
Harmi sinänsä, että vanhempani tai mummi ja ukki ehätti väliin ja pisti rahat takaisin. Se tapahtui pari kolme kertaa, että tulin oppineeksi, että ei perkele, kirkko ei anna vaan sille olisi annettava almuja.
Myöhemmin jo kouluaikana lakkasin uskomasta pyhään rehellisyyteen.