Erään harhakäsityksen kumoaminen.
Kun katolla on metrin verran lunta ja sen paino on vaikkapa 400 kg neliömetriä kohti, keväällä ollaan huolissaan, että lumen paino lisääntyy sulaessaan ja katon rakenteet ovat vaarassa. Lumen paksuus pienenee lämmön vaikutuksesta, mutta sen paino ei lisäänny yhtään. Ilmasta siirtyvän kosteuden vaikutus on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta lumen painoon. Vain runsas vesisade lisää lumen painoa. Vesisateet ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa talviaikaan. Lumen paino pikemminkin vähenee kun sulamisvesi valuu räystäältä maahan suojasäillä.
Asian todenperäisyyden voi testata ämpärillä lunta. Mitataan lumiämpärin paino ennen lumen sulamista ja sulamisen jälkeen. Paino pysyy täsmälleen samana.
Yhtään omakotitalon kattoa ei ole Suomessa romahtanut lumen painon takia. Lumen poistamisella voidaan saada aikaa vahinkoa katon pinnoitteille ja myös oma henki voi olla vaarassa ilman turvalaitteita touhuttaessa. Koettakaa pysyä poissa katoilta!
Kun katolla on metrin verran lunta ja sen paino on vaikkapa 400 kg neliömetriä kohti, keväällä ollaan huolissaan, että lumen paino lisääntyy sulaessaan ja katon rakenteet ovat vaarassa. Lumen paksuus pienenee lämmön vaikutuksesta, mutta sen paino ei lisäänny yhtään. Ilmasta siirtyvän kosteuden vaikutus on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta lumen painoon. Vain runsas vesisade lisää lumen painoa. Vesisateet ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa talviaikaan. Lumen paino pikemminkin vähenee kun sulamisvesi valuu räystäältä maahan suojasäillä.
Asian todenperäisyyden voi testata ämpärillä lunta. Mitataan lumiämpärin paino ennen lumen sulamista ja sulamisen jälkeen. Paino pysyy täsmälleen samana.
Yhtään omakotitalon kattoa ei ole Suomessa romahtanut lumen painon takia. Lumen poistamisella voidaan saada aikaa vahinkoa katon pinnoitteille ja myös oma henki voi olla vaarassa ilman turvalaitteita touhuttaessa. Koettakaa pysyä poissa katoilta!
Vastaukset 35
Vanhimmat
niin ja senkin päivän voi aikamiespoika maata pankolla, kyllä äiti kaupassa käy
No käypihän se vaan kun ei jaksa kantoo kun puoli korrii kaljoo. On mummon kunto jo tainnu rapistuu. Eikä potkuri kule kun hiekkoo viskelööt saatanat.
vuan ei se mv-lehti oo tainnut tutkii mamujen vaikutusta lumkuormaan
ei ainakkaan takakääntiset runkkarit oo vielä kantoo ottanna
No sinä olit esnimmäinen joka otit kantaa asiaan!
Olen samaa mieltä, eli turhaa on omakotitalojen katoilta lumien pudottelu, ellei putoavasta lumesta tai jäästä ole räystäiden alla kulkijoille vaaraa. Joidenkin lumenpudotusfirmojen työntekijät ovat puhkoneet kangeilla monen talon peltikaton pilalle.
Kuulehan Muikula eikö sinulla ole mitään käsitystä lumen painosta kun sanot 40 cm lunta painavan 400 kg. siihen painoon tarvitaan 40 cm vesikerros.Se tieäisi jo pienehkön omakotitalon katolle painoa sen mitä joku iso rekka painaa.
Aloituksessa oli metrin verran lunta - ei siis 40 cm. Kuutiometri lunta voi painaa 400 kg. Hyvin tavallinen lumen paino on 200 - 300 kg/m³.
Nii-in. Niin voi painaa. Ei kuitenkaan yleensä paina. Kattolumikuorma ei näillä seuduilla ylitä juuri koskaan kahtasataa kiloa/m2.
Harjan yli suojan puolelle tuiskunnut lumi on tiivistä ja siis painavaa, mutta jos talo on rakennettu määräysten mukaan (ja kyllä se on) niin kyllä katto sen kestää.
Suurempi ja todennäköisempi riski on se katolta putoaminen.
Eräässä ketjussa kysyttiin, paljonko Lieksassa on lunta. Sanottakoon näin pyöreillä luvuilla, että jos lumen syvyys on Lieksassa 25 senttimetriä, lunta on silloin Lieksa alueella noin yksi kuutiokilometri (1 km³). Tällöin otetaan huomioon myös Lieksan vesistöjen päälle satanut lumi. Kuutiokilometri on kuutio, jonka kaikki kolme särmää ovat kilometrin pituisia. Kun lumikuutio taputellaan lumipalloksi, sen halkaisija on 1,24 km. Pallon paino olisi noin 300 miljoonaa tonnia, jos lumikuutio painaisi 300 kiloa.
Nimenomaan vastasatanut tuore lumi painaa 100 kg / kuutiometri.
Hui helkkari! Miten Lieksa kestää noin suuren painon? Kylläpä säälittää nyt.
Lumen laskennallinen vesiarvo on tässä.
Lähde Wikipedia, mutta on virallinen Ilmatieteenlaitoksenkin käyttämä.
Lumen tiheydellä tarkoitetaan sataneen lumen vesimäärän ja lumensyvyyden muutoksen suhdetta. Perinteinen meteorologiassa käytetty arvio tästä suhteesta on 1:10, jolloin millimetri vettä vastaa senttimetriä lunta. Lumen tiheys vaihtelee kuitenkin säätilanteen mukaan. Kuohkeinta lunta sataa −15 asteen vaiheilla, mutta ratkaiseva ei ole pelkästään lämpötila maanpinnan lähellä vaan koko lumihiutaleen elinkaaren aikana pilvestä alkaen. Myös tuulen nopeus vaikuttaa lumen tiheyteen.
Kuutiometri lunta painaa 100 kg.
Kuutiometri lunta painaa 200 kg - 400 kg.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuutiometri-lunta-painaa-jo-300-kiloa-katso-ohjeet-painon-mittaamiselle/
Niin siinnä näkyy olevan että 5 milliä vettä painaa saman kuin 10 cm lunta eli siinnä on kuutiopaino 50 kg.
Lehtipuhallin on kätevä työkone kattolumen poistamiseksi. Ei riko kattohuopaa. Täysi puhallus vaan päälle niin kyllä lumi lentää.
Höpöhöpö talon mies.
Minulla on uusin bossi ostettu 3000w ja sillä koitettu nyt tuota maan pinnalta ,rapuilta ym,ei 3000watti riitä alkuunkaan ,saatikka katoille,lumi ei saa olla yhtään kiini ,kolalla on taatusti helpompi homma.
Kokeilepas isoa Stihlin BR 600:a. Lumi lähtee ihan takuulla, mutta voi siinä irrota kyllä kattohuopakin jos kattopinnalla ei ole jäätä suojana.
Ei sillä kylläkään kannata ruveta ko. hommaan, koska tehollinen puhalluspinta on aika pieni. Asuinrakennusten kattolumet voi jättää katolle jos ne eivät aiheuta vaaraa putoamisellaan. Katto kyllä kestää.
Teollisuus- ym. halllit ovat sitten tapauskohtaisia.
Suomenkivalehden artikkelissa puhutaan poikkeustalvista ja vain määrätyillä alueilla jos keväällä on satanut vettä lumen joukkoon.
Paljonko painaa kilo lunta?
Kenen tietoihin pitäisi luottaa enemmän muikulan vai ilmatieteen laitoksen. Kummalla on enemmän tutkimustietoa.
Kannattaa luottaa vain luotettaviin tutkimuksiin ja todistettavissa oleviin lähdeaineistoihin. Niitä löytyy alkuperäiskielillä esimerkiksi yliopistojen kirjastoista, mutta hyvin vähäisessä määrin netistä.
Nyt puuttuu enää vain kamuttaja vahvistamaan oman aloituksensa on sama ip.
Massan perusyksikkö on kilogramma (kg). Tietyn kappaleen massa on kaikkialla maapallolla sama, mutta kappaleen paino vaihtelee maan vetovoiman mukaan.
Pohjoisnavalla kappale painaa enemmän kuin päiväntasaajalla.
Kappaleen massa ja paino ovat siis eri asioita.
Kilo lunta painaa siis pohjoisnavalla enemmän kuin Suomessa. Molemmissa paikoissa lumen massa on yksi kilogramma.
Tämä selvittänee kysymyksen paljonko painaa kilo lunta.
Selvennän hieman: massaltaan yhden kilogramman lumimöykky painaa eri puolilla maapalloa hieman eri paljon. Kaikkialla se painaa kuitenkin hieman alle yhden kilogramman maan vetovoimasta johtuen.
Oletko aivan varmasti tosissasi vai pelleilet?
Kyseessä on fysiikan perusasioita eikä mitään pelleilyitä.
Kappaleen PAINO on siihen kohdistuva Maan vetovoima, joka aiheutuu gravitaatiosta ja pieneltä osin maapallon pyörimisestä.
Massan ja painon välinen ero on siinä, että ihmisen MASSA (esimerkiksi 100 kg) säilyy samana sekä Maassa että Kuussa. Sen sijaan ihmisen PAINO vaihtelee aina vetovoiman mukaan. Kuun ja ihmisen välinen vetovoima on pienempi kuin Maan ja ihmisen välinen vetovoima. Niinpä MASSALTAAN satakiloinen ihminen PAINAA Kuussa vain 16,6 kg, mutta Maassa hieman alle 100 kg (n.98 kg).
Usein normaalielämässä sekä painolla että massalla tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka pieni ero niillä oikeasti on.
Lumen paino tosiaan vaihtelee aika paljon riippuen sen sisältämästä vesimäärästä.
eikannata
28.11.2016 3:08
Höpöhöpö talon mies.
Minulla on uusin bossi ostettu 3000w ja sillä koitettu nyt tuota maan pinnalta ,rapuilta ym,ei 3000watti riitä alkuunkaan ,saatikka katoille,lumi ei saa olla yhtään kiini ,kolalla on taatusti helpompi homma.
Se on lumen puhallus katolta eri asia kun maan pinnalta, rapuilta. Kato ilta se alkaa leijailla ALASPÄIN ja putoaa maahan helposti. Ja jos ei älyä pitää puhallinta oikeessa asennossa niin sehän tanppaa lumen vain kiinni kattoon. Voi että kun pitää olla tajuton tyyppi vaikka on miehellä uusin bossi.
Tiede ei sovi niille jotka eivät osaa tulkita sen tuloksia.
Sinä taidat olla palstalle se ainoa kummajainen joka ei ymmärrä tieteestä mitään.
Olen samaa mieltä. Sanotaan, ettei kannata heittää helmiä sioille, mutta pidän silti palstan hyvistä ja asiapitoisista aloituksista. Kouluja käymättömät tollukat osoittavat tyhmyytensä joutavilla välihuomautuksillaan. Muikula kirjoittaa todella täyttä asiaa ja näyttää tuntevan myös fysiikan lakeja, joita ei ilmeisesti peruskoulussa enää nykyään käsitellä.
Muikula vastaile ja vahvistaa omaas kvasitiedettään
Pomppijakos se siellä ja ihan humalassa vielä.
kyllä kestää
uuven tekkoon vaan jos vanha sortuupi
kuhan ei aivan alle jiäpi