tutkimuksen tuloksiin.
Kansallisten keskiarvojen mukaan Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteiden osaamisessa jaetulle (ero ei tilastollisesti merkitsevä) viidennelle sijalle 554 pisteellään yhdessä Hongkongin (557 pistettä), Taiwanin (555) ja Kazakstanin (550) kanssa (kuvio 3.1). Parhaat maat olivat Singapore (590 pistettä) ja Korea (589), joiden välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Japani (569 pistettä) ja Venäjä (567). Suomi sijoittui OECD-maista toiseksi Japanin jälkeen. Jaetulle yhdeksännelle sijalle sijoittuivat Puola (547 pistettä), Yhdysvallat (546), Slovenia (543), Unkari (542) ja Ruotsi (540). Muista Pohjoismaista Norjan viidesluokkalaiset (pistemäärä 538) oli heti Ruotsin jälkeen sijalla 14 ja Tanska (527) sijalla 22.
(Ruotsinkielisten koulujen keskimääräinen tulos oli luonnontieteissä 7 pistettä suomenkielisten koulujen tulosta heikompi.)
Matematiikan kansallisten suorituspistemäärien vertailu osoittaa, että suomalaisten neljäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on edelleen hyvää, mutta suorituspistemäärä on hieman laskenut verrattuna TIMSS 2011 -tutkimuksessa saavutettuun pistemäärään. Suomalaiset neljäsluokkalaiset eivät mahtuneet 535 pisteellään kymmenen parhaan maan joukkoon. Suorituksiltaan parhaiden maiden ryhmässä oli viisi Aasian maata tai aluetta, joista parhaiten matematiikassa menestyivät Singapore (618 pistettä) ja Hongkong (615). Näiden kahden maan pistemäärien ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kärkiviisikkoon sijoittuivat myös Korea (608), Taiwan (597) ja Japani (593). Tutkimukseen osallistuneiden OECDmaiden joukossa Suomen keskiarvo oli kahdeksanneksi korkein. Pohjoismaista Norja (5. luokka) menestyi parhaiten ja Ruotsin menestys jäi heikoimmaksi. Suomi ja Tanska menestyivät keskenään samantasoisesti.
Eli tästä päätellen voimme odotella pisa-tuloksia kaikessa rauhassa, Ruotsi on edelleen kaikessa takana.
Kansallisten keskiarvojen mukaan Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteiden osaamisessa jaetulle (ero ei tilastollisesti merkitsevä) viidennelle sijalle 554 pisteellään yhdessä Hongkongin (557 pistettä), Taiwanin (555) ja Kazakstanin (550) kanssa (kuvio 3.1). Parhaat maat olivat Singapore (590 pistettä) ja Korea (589), joiden välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Japani (569 pistettä) ja Venäjä (567). Suomi sijoittui OECD-maista toiseksi Japanin jälkeen. Jaetulle yhdeksännelle sijalle sijoittuivat Puola (547 pistettä), Yhdysvallat (546), Slovenia (543), Unkari (542) ja Ruotsi (540). Muista Pohjoismaista Norjan viidesluokkalaiset (pistemäärä 538) oli heti Ruotsin jälkeen sijalla 14 ja Tanska (527) sijalla 22.
(Ruotsinkielisten koulujen keskimääräinen tulos oli luonnontieteissä 7 pistettä suomenkielisten koulujen tulosta heikompi.)
Matematiikan kansallisten suorituspistemäärien vertailu osoittaa, että suomalaisten neljäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on edelleen hyvää, mutta suorituspistemäärä on hieman laskenut verrattuna TIMSS 2011 -tutkimuksessa saavutettuun pistemäärään. Suomalaiset neljäsluokkalaiset eivät mahtuneet 535 pisteellään kymmenen parhaan maan joukkoon. Suorituksiltaan parhaiden maiden ryhmässä oli viisi Aasian maata tai aluetta, joista parhaiten matematiikassa menestyivät Singapore (618 pistettä) ja Hongkong (615). Näiden kahden maan pistemäärien ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kärkiviisikkoon sijoittuivat myös Korea (608), Taiwan (597) ja Japani (593). Tutkimukseen osallistuneiden OECDmaiden joukossa Suomen keskiarvo oli kahdeksanneksi korkein. Pohjoismaista Norja (5. luokka) menestyi parhaiten ja Ruotsin menestys jäi heikoimmaksi. Suomi ja Tanska menestyivät keskenään samantasoisesti.
Eli tästä päätellen voimme odotella pisa-tuloksia kaikessa rauhassa, Ruotsi on edelleen kaikessa takana.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niinpä! Ihmettelin, missä sen PISA-nettisvekon avuttomat kuittailuavaukset ovat viipyneet?
Varmaan hänelle oli suuri pettymys, että rusut ja riikit ovat selvästi takana tässäkin tutkimuksessa.
Eikö Suomi enää olekaan kärkipäässä Pohjolassa? Tämä lupaa romahdusta PISA-tuloksiimme.
No tulihan se svekohörhö kuittailemaan viimeinkin!?
Kiitos taas nauruista... DDDDDDD
Svekohörhöllä tuntuu olevan vakavia vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Toisaalta jos äidinkieli on ruotsi niin saattahaan se olla vaikeaa.
Kuvaa hyvin tilannetta, kun susut päihittävät riikit ja rusut heikomallakin tuloksella.
Ja pian susut taas parantavat ja ero sen kun kasvaa...
Tuli kysymys mieleen. Yllä kerrotaan suomalaisten luonnontieteiden pistemäärä 554 ja ruotsinkielisten olleen seitsemän pistettä alle tuon. Mikä on suomenkielisten pistemäärä?
https://ktl.jyu.fi/pirls-timss/timss/TIMSS_julkistus_2015.pdf
Tuollahan nuo tulokset ovat luettavissa: kieliryhmillä ei ollut systemaattista eroa ( ruotsinkieliset parempia matematiikassa, suomenkieliset luonnontieteissä).
Voi ei!! Me surut olemme parempia matematiikassa, juuri siinä aineessa jonka neffet aina nostavat ylitse kaiken muun!!
Aika paha, osuu ja uppoaa satavarmasti.
Vaan jotain äärettömän merkityksellistä ja matematiikkaakin tärkeämpää opetetan surukouluissa ja surukodeissa koska:
"Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Tosin tähän tutkimukseen oli valikoitu 50/50 periaatteella Ainostaan ruotsinkielisten kohdalla sekä kaupunki että maaseutukouluja. Lisäksi tutkimuksessa todetaan että ruotsinkielisten osuus on niin pieni että se ei ole vertailukelpoinen myöskään sen takia.