Rautanauloja akvaarioon

Hämmästyttää kummastuttaa

Onko kukaan kuullut, että akvaarioon laitetaan hiekkaan kasvien yhteyteen RAUTANAULOJA?
Mulle eräs ystävä kertoi hänen tuttunsa käyttävän kasvien yhteydessä akvaariossaan rautanauloja. Kasvit hänellä ainekin kuulema on aivan mahtavassa kunnossa.
Minä vaan epäilin,uskallanko laittaa minäkin? Mitä hyötyä niistä voi olla? Pitääkö naulat ensin keittää/pesaista?
Miten paljon niitä laitetaan? Onko kyseessä jokin vitsi, vai totista totta?

6

1227

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • freshwater

      Rautanauloja käytän itsekin. Hiekkapohjassa ne ruostuvat, jolloin rauta muuttuu sellaiseen muotoon, että kasvit voivat käyttää sitä hyväkseen. Tämä on todella tehokas lannoituskeino, ja ainakin minulla se on toiminut hyvin :)

      Itse pesin naulat ja mielestäni se riittää jos on kyse suoraan paketista tulleista rautanauloista (varmista sitten, etteivät naulat ole sinkittyjä!). En tiedä onko tuosta määrästä varsinaista ohjetta, itselläni on kolme naulaa 350-litraisen pohjalla sijoitettuna strategisesti eniten rautaa vaativien kasvien juuriin. Työnnät siis vain rautanaulan syvälle hiekkaan.

      • sopiiko yhteen?

        niin voinko tai kannattaako käyttää noita kahta yhdessä?Onko enempi haittaa vai hyötyy?kukkiiko punalevät jos enempi jos käyttää nauloja ?


      • freshwater
        sopiiko yhteen? kirjoitti:

        niin voinko tai kannattaako käyttää noita kahta yhdessä?Onko enempi haittaa vai hyötyy?kukkiiko punalevät jos enempi jos käyttää nauloja ?

        Rautanaulojen ja saviturvepalluroiden käyttämisen ideana on, että ravinteita ei pääse veteen levien ruoaksi, vaan että ne lannoittavat kasvia alhaaltapäin, eli juuresta. Olen itse käyttänyt molempia menestyksekkäästi, eikä mitään ongelmia ole aihutunut. Kannattaa kuitenkin varoa liikalannoitusta, sekään ei ole hyväksi. Kokeile ensin varovasti, ja jos tuntuu, että lannoitusta pitää lisätä, niin siten pikkuhiljaa. Kasvien lannoittaminen on joskus sellaista yritys-ja erehdys touhua, eli silmä kovana ja maltti mukana :)


      • jjkkl
        freshwater kirjoitti:

        Rautanaulojen ja saviturvepalluroiden käyttämisen ideana on, että ravinteita ei pääse veteen levien ruoaksi, vaan että ne lannoittavat kasvia alhaaltapäin, eli juuresta. Olen itse käyttänyt molempia menestyksekkäästi, eikä mitään ongelmia ole aihutunut. Kannattaa kuitenkin varoa liikalannoitusta, sekään ei ole hyväksi. Kokeile ensin varovasti, ja jos tuntuu, että lannoitusta pitää lisätä, niin siten pikkuhiljaa. Kasvien lannoittaminen on joskus sellaista yritys-ja erehdys touhua, eli silmä kovana ja maltti mukana :)

        mites näille nauloille käy ajan kuluessa? kuluttavatko kasvit ne jotenkin loppuun?

        Ajattelin tuon jättiläismiekkakasvin juurelle lisätä, mutta hyötyykö vallisneriat nauloista?


      • freshwater
        jjkkl kirjoitti:

        mites näille nauloille käy ajan kuluessa? kuluttavatko kasvit ne jotenkin loppuun?

        Ajattelin tuon jättiläismiekkakasvin juurelle lisätä, mutta hyötyykö vallisneriat nauloista?

        pehmenevät ja hapettuvat. Vuosi sitten asennetut naulat ovat hyvin pehmeitä, kun ne ottaa akvaariosta pois, ne siis pitää uusia aika-ajoin. Periaatteessa myös rautanaulat tarvitsevat tiiviin hiekkapohjan ja hapettoman tilan, ettei vesi pilaannu. En ole ihan varma kemiallisesta prosessista, mutta käsittääkseni hapettomissa olosuhteissa (siis hiekkapohjassa) rauta pelkistyy sellaiseen muotoon, että kasvit voivat hyödyntää sitä.

        En itse ainakaan ole huomannut, että vallisneriat sanottavasti hyötyisivät nauloista, mutta ne tuppaavat kasvamaan riittävästi ilman lannoitustakin. Kasvit, joiden juurille rautanaulat omien kokemusteni mukaan auttavat, ovat perinteiset rautalannoituksesta pitävät kasvit, kuten argentiinanvesirutta, papukaijalehti ja tiikerilumme.


      • fgh
        freshwater kirjoitti:

        pehmenevät ja hapettuvat. Vuosi sitten asennetut naulat ovat hyvin pehmeitä, kun ne ottaa akvaariosta pois, ne siis pitää uusia aika-ajoin. Periaatteessa myös rautanaulat tarvitsevat tiiviin hiekkapohjan ja hapettoman tilan, ettei vesi pilaannu. En ole ihan varma kemiallisesta prosessista, mutta käsittääkseni hapettomissa olosuhteissa (siis hiekkapohjassa) rauta pelkistyy sellaiseen muotoon, että kasvit voivat hyödyntää sitä.

        En itse ainakaan ole huomannut, että vallisneriat sanottavasti hyötyisivät nauloista, mutta ne tuppaavat kasvamaan riittävästi ilman lannoitustakin. Kasvit, joiden juurille rautanaulat omien kokemusteni mukaan auttavat, ovat perinteiset rautalannoituksesta pitävät kasvit, kuten argentiinanvesirutta, papukaijalehti ja tiikerilumme.

        Entäs kun tuolla on kierteissarvikotiloita.. Uskaltaako naluja laittaa ettei ne myllää niitä pintaan?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kelekkakisat

      Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.
      Nivala
      21
      10825
    2. Aivan kauheaa

      Veikö koskiuoma taas ihmishengen? Se pitää kieltää!
      Imatra
      40
      8067
    3. Onko kaivattusi

      …mielestäsi älykäs, tai kenties tyhmä? Oma mielipide.
      Ikävä
      123
      5201
    4. Epäilen ettet edes

      Kehtaisi liikkua kanssani.
      Ikävä
      69
      3528
    5. Kuinka pitkä välimatka

      on teidän kotien välillä?
      Ikävä
      110
      3526
    6. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      30
      3483
    7. Eikö me voitais

      Vaan harrastaa seksiä kun muusta ei tule mitään
      Ikävä
      61
      3380
    8. Oletko huomannut

      Yhden muutoksen?
      Ikävä
      33
      3137
    9. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      51
      2460
    10. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      34
      1956
    Aihe