Akun napojen rasvaus

Kyllä voi.
Ja voi siihen käyttää tavallista kuulalaakerirasvaakin.
Ja kun käytät akunkengän irti, niin saa sitä panna sinne liitospinnoillekin. Joskus liitospinnoille saattaa tulla hapettumaa joka estää sähkön kulun. Silloin himapaperikäsittely ensin ja rasvaa sitten ja kasaan.

Ei mitään merkitystä nykyään.
Ennenvanhaan akku- ja akkujen valmistustekniikka sai aikaan sen, että happo kiipesi kapillaarisesti napaa pitkin ulkopuolelle ja rasvaamisella pyrittiin eristämään happi navan ja kengän ulkopuolelle.
Tätä ongelmaa ei nykyään juurikaan tapaa ja jos tapaa, voidaan se tuomita valmistusvirheeksi.

Ostin huolettoman ja luotettavan Citroen C5 auton jossa on ilmeisesti alkuperäinen laatumerkkiä oleva akku. 13 vuotias.
Plusnavan ympälillä oli jauhemaista valkeaa jauhoa, joka kyllä irtosi helposti harjaamalla.
Akku on ns. suljettu huoltovapaa, mutta kaikesta huolimatta napa ja kenkä olivat hapettuneet huollon puutteessa.

” akun napojen voitelu liitosrasvalla estää /pienentää ylimenovastusta napojen ja liittimien välillä”
Tässä kohtaa kirjoittajalle on käynyt ajatusvirhe vaikka kyseinen asia onkin hänelle ilmeisesti tiedossa. Ylimenovastushan kasvaa, eikä pienene kun tulee eristävä vaseliini kerros.
On moni täysin toimiva akku heitetty turhaan pois vain hapettuneiden liitosten takia. Otetaan esimerkki.
Starttimoottoria kuormitetaan 2,5 kilowatilla, niin jännite putoaa hiukan, ehkä 11 volttiin. Tällöin virraksi tulee 227,27 A ja käynnistyspiirin vastukseksi 0,0484 ohmia.
Nyt ajatellaan, että huonon kontaktin takia vastus kasvaa 0,1 ohmia, eli 0,1484 ohmiin. Tällöin teho putoaa niin paljon, ettei akun jännite enää putoakaan, vaan säilyy 12 voltissa.
Näillä arvoilla virrat ja tehot putoaa rajusti. Virraksi tällöin tulee enää 80,62 A ja tehoksi enää 0,970 KW. Moni olisi jo valmis heittämässä tällaisessa tapauksessa akun kiehtoo.