Edullinen ruutiannostelija

Niin...olet varmaan tutkinut, miten eri tavat täyttää ruutikauha/katkaistu hylsy vaikuttaa lopputulokseen. Näitä juttujahan tutkaili P.T. Kekkonen 70-80 luvulla Erälehdessä. Koska minulle patruunoiden lataaminen on harrastus, en hae sitä nopeinta ja tehokkainta tapaa. Nopeinta ja halvinta lienee ostaa bulkkipatruunoita isoissa laatikoissa. Ja ne muutamat sadat patruunat jotka vuosittain ammun radalla ja metsällä on mukava latailla talven aikana kaikessa rauhassa, pyrkien tarkkaan tasalaatuisuuteen. Jotenkin mukava olo kun tietää, että ase/patruuna-yhdistelmä ei ole syynä hajontaan vaan yksinomaan oma taito. Käytän kyllä juuri tuollaista katkaistua hylsyä ruutikauhana, mutta punnitsen annoksen, koska kauhalla saatu mittatarkkuus ei yksinkertaisesti tyydytä.

Eipä parhaaseen tarkkuuteen riitä vielä se, että ruutijyvätarkkuudella annosta säätää, vaan ruutipölkyt tulee latoa jokaiseen hylsyyn yksitellen samalla tavalla, että palotapahtuma on jokaisella ampumakerralla sama. Tyhjää tilaa patruunan sisällä ei sallita, että ladonnan järjestys säilyy.
Asesäilytystä tietenkin tulee jatkuvasti tarkkailla siltä varalta, josko piippu säilytyksessä alkaa värähdellä, silloin tarkkuus on menetetty.

Ruudin punnitsija unohtaa luodin symmetrisyyden, ja eripainoisuuden.
Erityisen paljon vaikuttaa paineen muodostumiseen luodin halkaisijoiden konvergenssi.
Piipun ominaisvärähtelytaajuuden lisäksi lämpötilamuutoksen aiheuttama piipun pituuden ja halkaisijan muutos on merkittävä ja otettava lataus määrää korjattaessa huomioon.
Ts. jos aiot radalla saada huipputuloksen on jokaisen ammutun patruunan latausta korjattava. Tästä seuraa että esim. viiden sarjoja ammuttaessa sinulla on oltava viisi erilaisen latauksen sisältävää patruunaa.
Jokaisen sarjan jälkeen aseen ja siis piipun lämpötila on vakioitava.

"Ruudin punnitsija unohtaa luodin symmetrisyyden, ja eripainoisuuden.
Erityisen paljon vaikuttaa paineen muodostumiseen luodin halkaisijoiden konvergenssi".

No joo olen tarkastellut luotien painot 0,001g takkuudella ja halkaisiat mikrolla ja lajitellut, mitenmuuten hylsyt, nekin ovat eripainoisia?. pitäisikkösekin ottaa huomioon?. Enluota noihin katkastujen hylsymittoihin, ehkä toinivat hirvenmatsästyksessä, mutta ei lintujenmetsässätyksessä. Ja siitä piipunlämpemisestä eise 2-3:n laukausen aikana kerkiä liikaalämmetä ja kerkiää jäähtyä seuraavaa lintua kytätessä. Mutta kiitos neuvosita, kaikki neuvot ovat tarpeen saaliinsaanissa.

ja oletteko ottanut huomioon,,että luoti stoppaa rihloihin tullessaan ,,ennenkuin tulee se iso mälli ja hujauttaa sen menemään,,tuohon rihloihin asti se tulee nallin antamalla paineella,,,noin on ainakin itseladatuissa pateissa ,joita ei ole 'krimpattu' tiukoiksi,,kuten tehtaan patit on..ja se kaikkein suurin paine tulee vasta ,kun luoti on kulkenut noin 10cm piipan alkupäässä..
ja joku saattaa ajatella uneksi tätä juttua,,mutta ei ole,,vaan loydät kaiken tuon ballistiikan puolelta,,jos lontoo taipuu..

Valtakunnan virallinen narrailupäivä meni, niinpä jo passaa lisätä tämäkin.
Osasten pyörähdyssymmetrialla on myös vaikutuksensa ja tarkkaanampuja vakioi hylsyn kaulavahvuuden sorvaamalla.
Tätä olen myös tehnyt ja voi todeta, että myös L. hylsyjä sorvatessa, riittävä pyörähdyssymmetria kaulan seinämävahvuuden suhteen löytyy noin yhdestä per 200 hylsyä. Hylsyn loppuosan pyörähdyssymmetriaahan materiaalipaksuuden suhteen ei yleisesti vakioida.