On niin eri juttu jos toiseen voi ottaa yhteyttä suoraan tai jos toista näkee lähes päivittäini tai jos tutustuu baarissa tuntemattomaan jne. mutta jos toista näkee vain toisinaan niin ikävä kasvaa ihan toisiin mitta suhteisiin.
Samalla kuvaan astuu mietinnät omien ja toisen tunteiden kestävyydestä, että onko se yksikin tai muutama päivä liikaa ettei toista enää kiinnosta? Onko toisen käytös muuttunut edellisestä kerrasta jne.?
Jos toista ei vielä kunnolla tunne niin alkaa hiipiä jännitys toisen kohtaamiseen. Sitä yrittää olla asiallinen ja huomaa että toista kohtelee valitettavasti kuten muitakin joten toinen voi tulkita ettei kiinnosta -vaikka kiinnostaa niin paljon että on pakko hillitä itseään...
Toista kun ei näy niin haluaisi nähdä, mutta sitten kun toinen on siinä...ei tiedä mitä sanoisi ja miten päin olisi. Sattuma koettelee ja aika pakenee kuin hiekka sormien välistä tiimalasissa...tulee tunne että taistelee kohtaloa vastaan...
Sitten miettii että voiko toinen oikeasti olla tuollainen niin kuin hän on missä kohdataan. Voiko hän oikeasti olla noin mukava ja ihana joka tekee omissa silmissä toisesta niin erityisen joka erottuu muista?
Onko ne vihjeet toisesta että ollaan jollain tasolla samanlaisia totta vai ei?
Myös miettii että kelpaako tällaisena kuin on jos tavataan jossain muualla. Että ei olekkaan sen erikoisempi. Että minun elämäni ei olekkaan paratiisi johon voi hypätä toinen vain mukaan nauttimaan tai ei olekkaan niin täydellisen mahtava vastakkaisen sukupuolen edustaja toinen ehkä olettaa tai esim. superhyvä sängyssä joka täyttää kaikki odotukset.
Joskus tuntuu että tällaiset tilanteet ovat niin vaikeita että sama melkein luovuttaa. Helpompi tavata vain joku satunnainen tuntematon ihminen treffeillä johon ei ole tunteita etukäteen joten voi päästää irti helpommin eikä toista tarvitse kohdata jos ei kelpaakkaan jos tutustuu.
Samalla kuvaan astuu mietinnät omien ja toisen tunteiden kestävyydestä, että onko se yksikin tai muutama päivä liikaa ettei toista enää kiinnosta? Onko toisen käytös muuttunut edellisestä kerrasta jne.?
Jos toista ei vielä kunnolla tunne niin alkaa hiipiä jännitys toisen kohtaamiseen. Sitä yrittää olla asiallinen ja huomaa että toista kohtelee valitettavasti kuten muitakin joten toinen voi tulkita ettei kiinnosta -vaikka kiinnostaa niin paljon että on pakko hillitä itseään...
Toista kun ei näy niin haluaisi nähdä, mutta sitten kun toinen on siinä...ei tiedä mitä sanoisi ja miten päin olisi. Sattuma koettelee ja aika pakenee kuin hiekka sormien välistä tiimalasissa...tulee tunne että taistelee kohtaloa vastaan...
Sitten miettii että voiko toinen oikeasti olla tuollainen niin kuin hän on missä kohdataan. Voiko hän oikeasti olla noin mukava ja ihana joka tekee omissa silmissä toisesta niin erityisen joka erottuu muista?
Onko ne vihjeet toisesta että ollaan jollain tasolla samanlaisia totta vai ei?
Myös miettii että kelpaako tällaisena kuin on jos tavataan jossain muualla. Että ei olekkaan sen erikoisempi. Että minun elämäni ei olekkaan paratiisi johon voi hypätä toinen vain mukaan nauttimaan tai ei olekkaan niin täydellisen mahtava vastakkaisen sukupuolen edustaja toinen ehkä olettaa tai esim. superhyvä sängyssä joka täyttää kaikki odotukset.
Joskus tuntuu että tällaiset tilanteet ovat niin vaikeita että sama melkein luovuttaa. Helpompi tavata vain joku satunnainen tuntematon ihminen treffeillä johon ei ole tunteita etukäteen joten voi päästää irti helpommin eikä toista tarvitse kohdata jos ei kelpaakkaan jos tutustuu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikäpä estää ottamasta yhteyttä? Mikä estää ikäväänsä ilmaisemasta?Miksi ikäväsi saa niin suuret mittasuhteet? Etkö tosiaan osaa luottaa siihen, että hän välittää aidosti, jos ette näekään joka päivä tai viikko tai ei ota yhteyttä joka ilta tai viikko. Se yhteydenpito on myös itsestäsi kiinni, niin metsä vastaa kuin huudetaan. Mitäpä saat niistä yhden illan jutuista? Itse olen kokeillut joskus ja sain tyhjääkin tyhjemmän olon. Päätin niin, että mieluummin yksi hyvä suhde kuin monta tyhjää peräkkäin, jotka saa tuntemaan itsensä vieläkin yksinäisemmäksi. Jos on pohjimmiltaan herkkä ja tunteellinen ihminen, niin en suosittele särkemään sitä pakettia yhden illan suhteisiin.
https://www.youtube.com/watch?v=l1Cvvx9MFsc
...
Mitä jos juttelisit hänen kanssaan? Onko yksinkertaisempaa kuin tänne kirjoittaminen?
Vois olla mun kirjoitus vaikka en ole enää nuori, kuten ap varmaan on. Lohtuna siis tiedoksi että samat ajatukset hiertää iästä huolimatta kun eisitä rohkeutta saa mistään lisääkään😢
Vähän samoja ajatuksia mulla eräästä miehestä jota näen mutta en kuitenkaan päivittäen.Mun tunteet tätä miestä kohtaan näkyy vaan vahvistuvan.Tässä on tosin lisäksi se että on hyvin paljon hidasteita tosin olemassa..Oon niin paljon ja pahasti saanut paskaa niskaan viime vuodet niin voi olla että olen tulkinnut tilanteet tämän miehen kanssa aivan väärin..Toisaalta haluaisin hypätä tän miehen syliin ja kuulla että en ole kuvitellut kaikkea mut mä oon erinäisistä syistä aika varautunut hänen seurassaan.Ja nämä syyt ei todellakasn johdu tästä ihanasta miehestä joka hurmaa minut ehkä tahattomasti jo pelkällä olemuksellaan..
Koska viimeksi näit hänet?