1918 sosiaalidemokraatteja ammuttiinin tuhansia!

Juuri niin se meni. En minäkään ole koskaan kuullut, että yhtään lahtaria olisi lahdattu tuosta vaan. Kaikki punikki-sosiaalidemokraatit laitettiin riviin ja ammuttiin.
Sen kummempia taisteluja ei tapahtunut. Jos toisin sanotaan, niin se on valhe.

Demarit nousivat kapinaan laillista yhteiskuntaa vastaan apunaan maassa olleet venäläiset joukot ja Venäjältä saadut aseet. Reisille meni. Ruumiita tuli paljon puolin ja toisin, kuten vallankumousyrityksissä tapaa tulemaan.

No ei näköjään tarpeeksi.

https://youtu.be/gxQ6H6rA5cM ;D

Heillä kaikilla oli jo etukäteen tiedossa, että maanpetturuus ja vihollisen piikkiin pelaaminen johtaa kuolemantuomioon.

Yhtäkään syytöntä ei teloitettu, kaikilla oli valta päättää kohtalostaan viimeiseen asti.

Sen ajan yhteiskuntajärjestyksellä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa. Kekkonenkin sanoi vähän ennen kuolemaansa, ettei koe mitään niin raskaaksi taakaksi, kuin sitä, että joutui komentamaan teloituskomppaniaa oman maan kansalaisia kohtaan ja niin on varmasti ajatellut lähes kaikki taisteluissa mukana olleet myöhemmin.

Kansalaissodan aikana ammuttiin sotarikoksiin ja kansannousuun syyllistyneitä terroristeja. SDP oli koko hankkeen takana ja siksi sitä voidaan sanoa maanpetospuolueeksi.. Ehkä imatralainen halusi vain viedä loppuun liki sata vuotta sitten keskeen jääneen maanpettureiden poistamisen tästä maasta.

Maanpetturuudesta tuomiona oli kuolema!

Mitäs punikit kävivät omaa maataan ja omaa kansaansa vastaan aseellisesti?

Olisivat rakentaneet parempaa tulevaisuutta yhdessä muiden suomalaisten kanssa, demokraattisin keinoin, sen sijaan että päättivät julmasti murhata viattomia.

Suomessa oli syksyllä 1917 järjestetty sen ajan demokraattisimmat ja vapaaimmat vaalit, joissa demarit hävisivät.

Vaalitappio EI oikeuta, ketään, ei edes demareita jotka väittävät kannatavansa demokratiaa, surmaamaan toisia väkivalloin vain siksi että häviö vaaleissa vituttaa!

Punikit aloittivat toisten suomalaisten murhaamisen jo 1917.

Demaripunikit hyökkäsivät oman maansa laillista hallitusta, armejiaa ja kansaa vastaan vieraan vallan kanssa.

Suomen siviiliväestö joutui lukuisten punaisten väkivallantekojen kohteeksi. Näistä lukuisat olivat täysin sattumanvaraisia.

Punaiset syyllistyivät lukuisiin murhiin ja ryöstöihin.

Luumäellä Taavetin punakaarti murhasi jopa lapsia!

Taavetin punakaarti vangitsi Luumäellä yhdeksän haminalaista lasta ja nuorta.

Taavetin punakaartin päälikkö halusi surmata joukossa olleet kaksi nuorta neitosta henkilökohtaisesti.

Hän ampui neidot yhdellä laukauksella sivusta, koska he istuivat reessä vierekkäin.

Murhatut tytöt ja pojat heitettiin Huopananvirran sillalla ja viskattiin jokeen.

Kun itse ensin kaivaa verta nenästään ja sitten saa turpaan, on turha porata!

Vai oletko sitä mieltä että jos tänä päivänä joku porukka hyökkää ASEELLISESTI VIERAAN VALLAN SOTILAIDEN KANSSA Suomen LAILLISTA hallitusta ja armeijaa vastaan, siitä EI muka pitäisi rangaista?!

Avanto jäähän ja luoti päähän:

Vehkalahti oli kokonaisuudessaan punaisten hallussa.

Osa paikkakuntalaisista pyrki pois tältä alueelta.

Hyvin huonosti kävi niille vehkalahtelaisille nuorille miehille, jotka yhdellä hevosajoneuvolla ja hiihtäen pyrkivät Lavansaareen maaliskuun viimeisenä päivänä 1918.

Heitä oli kuusi, josta viisi menettivät henkensä Ristiniemen rannassa.

Ainoa eloonjäänyt, husulalainen Vilho Heikkilä, kertoi että heidät pidätettiin Haminan lahden jäällä ja tuotiin Haminaan.

Seuravana päivänä heidät kuljetettiin jäätä pitkin Kotkaan.

Kun he olivat päässeet Ristiniemen kohdalle, heidät pysäytettiin.

Jäähän oli tehty avanto, jonka reunalla Väinö Ståhlberg ammuttiin ensimmäisenä.

Kun häntä ruvettiin panemaan avantoon, muut lähtivät pakoon juoksemalla Ristiniemen rantaan.

Punaiset ampuivat perään ja kaikki saivat osuman.

Heikkilä sai osuman käsivarteen ja pääsi ainoana rantaan.

Kylässä hän pääsi Silvon taloon, jossa isäntä kuljetti hänet hevosella Haminaan sairaalaan, jossa hänet hoidettiin naisten osastolla.

Niin että punikkien tapahan se oli jään alle murhaamiensa suomalaisten ruumiit piilottaa.

Venäjän armeijan joukkojen vahvuus Suomessa oli jopa 100 000 – 125 000 sotilasta.

Pahinta oli että Suomen piti ensin ruokkia vieraan vallan sotilaat, ja vasta sitten jos jotain jäljelle jäi, oma kansa.

Tästä syystä oli pakko ajaa vieraan vallan sotilaat pois Suomesta vaikka väkisin.

Suomen laillinen valkoinen armeija riisui aseista venäläiset joukot ja tästä syystä se on VAPAUSSOTA.

Mikään maa EI ole itsenäinen ennenkuin viraat sotilaat on häädetty pois.

Demarit suurlakkoilivat ja murhasivat suomalaisia valkoisia!

Kun olisi pitänyt korjata satoa ja kerätä ruokaa talveksi, demarit lakkoilivat.

Tästä aiheutui nälänhätä Suomeen.

Nälänhätä oli Leninin ja Stalinin kiero juoni.

Punikit eivät aluksi halunneet ryhtyä aseelliseen kapinaan, mutta Lenin tiesi että vallankumous on vain 7 aterian päässä.

Kun kansaa pidetään nälässä, ne suostuu ottaan aseen käteen ja alkaa murhata toisia suomalaisia.

Tyhmät kusettavat punikit menivät Leninin&kumpp. huijaukseen.

SDP on maanpetospuolue yhä edelleen.

Oikeasti se kuului: "Ammutaan paikalla"

Ammutaan paikalla -käsky oli selkeä
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."

Jätettiin täysin harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918: 

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat. 
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla. 
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan. 
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle. 
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa. 
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi. 
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla. 
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana. 
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan. 
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle. 
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi. 
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa. 
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta. 
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi. 
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä. 
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan. 
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi. 
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918. 

G. Mannerheim.

-

Tämä käsky tuppaa unohtumaan useimmista päiväkäskyjä sisältävistä kirjoista.

Mannerheimin 1918 keväällä antama Ammutaan paikalla -käsky aloitti silmittömän lahtaamisen suomalaisten lahtareiden keskuudessa, johon syyllistyneet lahtarit kumminkin armahdettiin täysin TAKAUTUVALLA lailla 1918 joulukuussa.

Suomalaisia sotasyyllisiä tuomittaessa 1946 ei siis todellakaan ollut ensimäinen kerta kun Suomessa säädettiin takautuvasti lakeja.

Kekkonen tuskin joutui vasten tahtoaan teloitusta vetämään. Hän oli tuolloin, vain 17 vuotiaana, hyvin innokas lahtari. Tämä mäy ilmi hänen kirjoituksistaan.

Lahtarit jatkoivat teloituksia innokkaasti sodan jälkeenkin, ja hyvin monessa tapauksessa kyseessä oli henkilökohtainen kosto. Apteekkarin poika halusi teloittaa torpparin pojan koska tämä oli vienyt häneltä tyttöystävän.
Teloituksia jatkettiin jopa niin kauan sodan jälkeen, että ulkovallat mm. Englanti alkoi painostaa Mannerheimia teloituksien lopettamiseen.

Ulkomailla herätti paljon huomiota Suomessa pystytetyt KESKITYSLEIRIT, joissa "vankien" kohtelu oli erittäin epäinhimillistä. Suomen laillinen hallitusvalta (niin kuin näitä lahtareita mielellään edelleenkin nimitetään) sai osakseen ulkovaltojen ankaraa arvostelua, aivan kuten esim. Syyrian hallitusvalta tänään.

Miksi demarien lipun väri on verenpunainen.

SDP:n ohjelmassa on tavoitteena sosialismi.

Sianpään armahduslaki päästi lahtarit pälkähästä. Toki moni ampui lopuksi itsrnsä kun ei kestänyt tekojaan. Kyösti Vilkuna ja Erik Grotenfelt vain esimerkkeinä itsensä murhaajina mainitakseni.

..vähän kouluja käyneet yhä ovat vähän kouluja käyneitä ja eivät tiedä historiasta.
Lenin lähetti ase junia SDP:lle, joilla Suomi olisi valloitettu. SDP:n pyrkimyksenä oli liittää suomi Leninin bolsevistiseen valtioon.

ps. muuten Halonen haukkui ihmisiä solvaamisesta ja "ala-luokan " kampanjoinnista, kun joku lainaili hänen aatoksiaan 70-luvulta suomen presidentivaaleissa...demarin on vaikea kestää omaa hölmöytään ja ilkeyttäänkin...Stalin yleensä poisti valokuvista vittumaiset jätkät, jotka oli tapettu...

Väkivallan riipp painaa demareita raskaan. Puolueen olisi syytä vaihtaa nimeä.

Punaisten voitto olisi merlinnyt Neuvosto-Suomen syntyä ja itsenäisyyden menetystä.
Rehelliset kommunistitkin ovat myöntäneet, että valkoisen armeijan voitto pelasti Suomen työväenluokan.

Lääkärin elämäntaipaleelta -kirjasta eräs tapaus

Tässä tapauksessa ammuttiin aseettomia, tiellä vastaan tulleita "punikkeja", ilman mitään varsinaista syytä!

Suosittelen lukemaan vuoden 1918 tapahtumakuvauksia Janne Klemolan kirjoista. Klemola mm. kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta useaan otteeseen ruotsalaisten vapaaehtoisten olleen erityisen julmia ja verenhimoisia suomalaisia punikkeja kohtaan vuoden 1918 kahinoissa. 

"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 

Janne Klemola kertoo muistelmakirjassaan tapauksen, jossa punikki pelasti itsensä ja 2 kaveriansa ruotsalaisraakimusten teloittaessa heti muut samasta 10 punikin porukasta vangiksi jäänyttä. Vain yksi armahdettiin kotipaikkansa vuoksi. Usein on väitetty ruotsin kielen osaamisen pelastaneen jopa hengen. Eräissä jutuissa on viitattu vuoden 1918 tapahtumiin ja sanottu ruotsia puhuneiden säästyneen jopa teloitukselta. Nyt on sitten vastaava tapaus kerrottuna Klemolan muistelmissa. 

Janne Klemola, joka lääkärinä oli mukana kaikissa sodissamme, kansalaissodassa jopa rintaman molemmilla puolilla, on kirjoittanut mm. kirjan Lääkärin elämäntaipaleelta. 

Tapahtumapaikka on siis Koskella. Vangit hän saa matkallaan Heinolasta Koskelle. Siellä Klemolan ottamat 10 punaista vankia pikatuomitaan ja vain 1 armahdetaan koska hän oli Lempäälästä. Turusta, Porista ja Varsinais-Suomesta olevat vangit ammutaan heti paikalla navetan seinää vasten. 

Tuossa kirjassa, sivuilla 111-113 hän kertoo tapauksesta, jossa 3 punavankia tuotiin kuulusteltavaksi. Paikalla oli ruotsalaisten joukkojen upseereita ja jokunen suomalainen jääkäri ja Klemola, joka oli pyydetty molempia kieliä puhuvana tulkiksi. Suomalainen jääkäri olisi halunnut antaa vangeille lopullisen tuomion välittömästi, mutta jostain syystä vangit tuotiinkin elävinä kuultaviksi ja tuomiolle. Tilanne näytti jo pahalle punaisten kohdalta, mutta äkkiä eräs vangeista alkoikin puhumaan ruotsia ohi tulkin ja kertomaan tarinaa, kuinka heidät oli väkisin pakotettu mukaan punaisten joukkoihin. Hän sanoi olevansa työnjohtaja jostakin kartanosta ja Helsingin pitäjästä. Tämä "työnjohtaja" puhui toiset kaksi punikkia vapaiksi. Klemola sanoo hämmästyneensä vankien neuvokkuutta ja ruotsalaisen upseerin tuomio oli lyhyt: EIVÄT he VOI olla punikkeja kun he puhuvat ruotsiakin! 

"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 

Lääkärillä oli naurussa piteleminen ja Jääkäri kihisi kiukusta tilanteen selvittyä hänelle. Hetken perästä tämä neuvokas hurri olikin puolta vaihtaneena hevosmiehenä ja burchina ruotsalaisella komentajalla, joka hänet armahti kielensä takia!. Ne 2 muutakin pelastuivat. 

Tampereella tapahtuneeseen punaisten sairaalaan kohdistuneeseen joukkoteloitukseen vuonna 1918 liittynee sellainen episodi, jossa yksi hoitajana ollut nainen pelastui alkaessaan hädissään puhumaan ruotsia. Tämä juttu kerrottaneen muistaakseni Heikki Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle. 

Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat kiinnostaa. 

Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966 Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970 Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971

P.S. olisiko pakkåruådsi auttanut kuten Harmoisissa... liiankin monet lahtarit oli ruosinkielisiä.

Ateismi on ollut vasemiston ja marxilaisuuden ajatusmaailmaa. Ateismi vastustaa elävää Raamatun Jumalaa. Tämä näkyy nykyisinkin ateismin kristillisiä arvoja kohtaan tapahtuvana hyökkäyksenä (perhearvojen romuttaminen, liberaalinen globalismi, uskontojen ekumenia, evoluutiouskonto).

Ateismin "pahin" synti on kymmenen käskyn ensimmäisen käskyn kumoaminen: -Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia...

Synti on kansakunnan häpeä (ja tuho), mutta vanhurskaus kansakunnan kohottaa
-kuten historiakin osoittaa. Ihminen voi valita siunauksen tai kirouksen seurauksineen. Pelkkä Raamatun opettaminen moraalina ei vaikuta, vaan tarvitaan Jumalan -Jeesuksen ja Pyhän Hengen - ihmistä sisältä muuttava usko ja sen voima. Jeesus sanoo, että vain harvat käyvät ahtaasta portista ja pelastuvat.

Millainen maailma olisikaan, kun noudatettaisiin Jeesuksen ohjetta; jos kaikki kansat olisivat tehty hänen opetuslapsikseen: uskoon tulleet, kastettuja ja opetettuja pitämään kaikki mitä Jeesus käski pitää (rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin) ja Hän olisi kanssamme maailman tämän aikakauden loppuun asti.

10 käskyä voit kerrata linkistä:
http://www.kolumbus.fi/gematria/kaskyt.htm
Huomaa, että tässä alkukielestä oikein käännetyssä tekstissä on eroja ev. lut. kirkon opettamaan. Mm. 2. käsky puuttuu katekismuksesta ja 6. käsky oikeasti kuuluu: -Älä murhaa.

Kyl näinä päivinäkin pitäis kaivaa suuri kuoppa , ja sen reunalle opposition vaalikarja lakaisten heidät maan rakoon toukkien iloksi . Muuhun he eivät lie sopivia.

Puoli kansaa kuopan reunalla Vuoden 1918 valkoisia teloittajia oli noin 8000, joista tutkija jäljitti yli tuhat nimeä
Terrorin toteuttivat valkokaartit suojeluskuntien avulla - eivät vain harvat mielipuolitappajat

Kirjassa Puoli kansaa kuopan reunalla kerrotaan kuinka Vuoden 1918 valkoisia teloittajia oli noin 8000, joista tutkija jäljitti yli tuhat nimeä Terrorin toteuttivat valkokaartit suojeluskuntien avulla - eivät vain harvat mielipuolitappajat Koko ajan vyöryy esiin tiheää tutkimusta sisällissodasta 1918.


http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002587814.html



Vuonna 1918 oli todellakin puoli kansasta kuopan reunalla ja iso osa kuopassakin.

Sota-ajan uutisfilmejä:
http://areena.yle.fi/1-1914740

Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.

Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.

Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.

Sen leijonalippua
käsivarret jäntevät kantaa,

yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.

Punaisia joukkomurhaajia:

Juho Vuori Akaalta (kymmeniä murhia),
Kalle Tanner Toijalasta (yli 20),
Vihtori Saarinen Kouvolasta (noin sata),
Jaakko Uski Haminassa,
Lauri Kara Hyvinkäältä (yli 20),
Arvid AHO LUUMÄELTÄ,
HEIKKI KALJUNEN KARJALASTA,
AARRE- DAVIDSSON HELSINGISSÄ JA PORVOOSSA (yli 20)

Olisiko muka nämäkin joukkosarjamurhaajat pitänyt armahtaa?

Punaisten terrori alkoi jo 14.-20.11.1917.

Lakon ja sitä seuranneen viikon aikana surmattiin ainakin 25 valkoista.

Kun ensin kaivaa verta nenästään, on turha valittaa kun saa turpaansa, vai mitä?

Montako sosiaalidemokraattinaista Kalmin pirut lahtasi Hennalassa?

http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/745/

Valkoiset kostivat "hirvittävällä tavalla" "Nyt alkoi varsinainen jälkioikeudenkäynti. Valkokaarti oli omassa elementissään. Se muodostui suurimmaksi osaksi koulutetuista kansanluokista, jotka alkoivat nyt kostaa hirvittävällä tavalla." Upseerin päiväkirjaansa merkitsemät tiedot kostonpäivinä teloitettujen punaisten määristä osuvat etenkin naisten suhteen hyvin yksiin viimeaikaisen suomalaisen kansalaissota-tutkimuksen kanssa. Suomen ns. Sotasurmaprojektia arvostellut matemaatikko Tauno Tukkinen laski Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918 -teostaan varten vuonna 2007, että naisia olisi teloitettu Lahdessa keväällä 1918 noin 170. Naiskaarteja tutkinut Tuomas Hoppu puolestaan arvioi määräksi noin 180-190. Lähes samaan lukuun päätyy myös Tröbst omassa kuvauksensa osassa, jossa hän käsittelee vain kahden päivän tapahtumat Hennalassa. "Yhden ainoan aamupäivän aikana eräässä metsikössä ammuttiin 150 naista ja tyttöä. Kaikki naiset tutkittiin ensin asianmukaisesti raskauden varalta, sitten heidät asetettiin puiden viereen, vedettiin liina päästä silmille ja painettiin liipaisimesta. Lääkintäkersanttini, joka oli katsellut tapahtumia, kertoi minulle, että jos joku olisi sattunut pitämään aivojen syömisestä, hän olisi saanut siinä koko rahan edestä. Puut olivat kokonaan täynnä roiskeita." "Myös seuraavana päivänä tapettiin noin kolmisenkymmentä. Nämä olivat enimmäkseen Helsingin tehtaiden naistyöläisiä, jotka olivat osallistuneet taisteluihin miesten vaatteissa." Myös Tröbstin nimenomainen maininta "tytöistä" tukee Tukkisen tuloksia, joiden mukaan nuorin Hennalassa teloitettu oli vain 14-vuotias tyttö.

Kiimalainen, Kimmo: HANS TRÖBSTIN PÄIVÄKIRJA: TAISTELUT LAHDESSA 1918 13.9.2014. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Viitattu 4.10.2016.

Mahdollisimman paljon kuolleita" Saksalaisen päiväkirjakuvauksen yksityiskohtainen avoimuus johtunee siitä, että punaisten teloittajiksi ryhtyivät Lahdessa toukokuussa nimenomaan valkoiset voittajat. Tröbst ja muut saksalaiset olivat ainoastaan todistamassa tapahtumia, joissa avainasemassa olivat majuri Hans Kalmin joukot. Näillä oli päävastuu Lahden vankileirin vartioinnista. Vankien tuhoamiseen valkoiset ryhtyivät Tröbstin merkintöjen mukaan järjestelmällisesti. Ensin yritettiin nälällä. "Vangit itse saivat päivittäin ruoaksi puolikkaan silakan ja nyrkin kokoisen palan leipää, joukko sanamukaisesti kurni nälästä. Erityisesti silakka oli hyvin suolaista. Vankeja kohdeltiin tarkoituksenmukaisesti näin, koska haluttiin mahdollisimman suuri prosenttimäärä kuolleita. Näin tästä roskajoukosta päästäisiin eroon”. "Koska joukko oli kuitenkin sitkeätä eikä tahtonut kuolla nälkään, alettiin taas reippaasti ampua. Ensin vuorossa olivat kaikki johtajat ja venäläiset miehet ja naiset." Punaiset juniin kuin eläimet Toukokuun alkuviikkojen teloitusten jälkeen upseeri siirtyy päiväkirjassaan kuvauksiin, joissa valkoiset voittajat alkavat tyhjentää ylitäyttä ja kurjuuden läpitunkemaa vankileiriä eri puolille Etelä-Suomea. "Leiriä aloitettiin ensimmäisen yleispuhdistuksen jälkeen purkaa. 3000 vankia lähetettiin työpalveluun Tampereelle, 3000 Hämeenlinnaan”. "Näiden ihmisten kuljettaminen oli ihastuttavaa. Luutnantti Unverzagtin piti esimerkiksi viedä 3000 kappaletta pois junalla. Joukko ahdettiin kuin eläimet, sata tai enemmänkin yhteen, vaunuihin, joista he eivät voineet poistua 20 tuntiin. Unverzagt kertoi minulle sitten, että löyhkän takia 100 metriä lähemmäs junaa oli mahdoton mennä". "Se oli kuin lietelantavaunua olisi vedetty pellolla. Purettaessa osastojen lattioilla makasi tajuttomana koko joukko väkeä." Mielivaltainen teloittaminen ei päiväkirjan mukaan päättynyt leirin tyhjentämiseen. Vielä matkan varrella luutnantti Unverzagtin junakuljetus on valkoisten armoilla. Tröbstin mukaan "jokaiselle asemalle oli ilmestynyt jokusia valkoisia, jotka pyysivät muutamia punaisia ampumaharjoituksia varten." Lahden taistelujen jälkeen Hans Tröbst kävi Suomessa muun muassa Helsingissä ja Viipurissa. Hän poistui Suomesta Tallinnan kautta kesällä 1918. Joulukuussa 1919 kapteeniksi ylennetty Tröbst pyrki uudelleen Suomeen. Suomen Berliinin-edustusto kuitenkin torjui kohteliain sanakääntein saksalaisen hakemuksen päästä Suomen armeijaan upseeriksi.

Pihkalan, (ent. GUMMERUS) rotuopeilla tehtiin selvää jälkeä.

Minkälainen Suomi meidän on luotava?

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144336

Koko kirja digitoituna.

""Oliko sos.demarit kaikki siitä tietoisia, että johtajansa olivat liittämässä Suomen Leninin maahan?""

Suomessa oli pidetty lokakuussa 1917 maailman rehellisimmät eduskuntavaalit.

DEMARIT HÄVIS vaaleissa!

Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa eduskunnasta tuli porvarillisenemmistöinen.

Vaalit muodostuivat voitoksi paitsi porvareille, myös itsenäisyyttä kannattaneille.

Tämä oli syynä punikkien aseelliseen vallankaappausyritykseen, VAALITAPPIO!

Luokkasotalinjaa SDP:ssä edustivat mm. Manner, Sirola ja Kuusinen.

Samoin kuin nykyäänkin kun demarit häviävät vaaleissa, sen sijaan että ne yhdessä toisten suomalaisten kanssa rakentaisivat meille parempaa yhteiskuntaa, demarit pyrkivät tuhomaan sen!

Silloisen nälänhädän syynä oli SDPn LAKKOILU juuri silloin kun olisi pitänyt tehdä töitä.

SDP tahallaan halusi Suomen kansan kärsivän vilua ja nälkää koska ne tiesivät että nälkäinen kansa on helppo huijata mukaan aseelliseen vallankaappausyritykseen.

Demarit olivat menettäneet enemmistönsä eduskunnassa syksyllä 1917.

SDP laati "Me vaadimme" -ohjelman, jossa esitettiin työväestön tavoitteet.

Painostaakseen eduskuntaa hyväksymään sosiaalidemokraattien esityksen, määräsi Suomen ammattijärjestö SAJ yleislakon.

Lakon pelättiin johtavan levottomuuksiin ja pahentavan jo ennestään huona elintarviketilannetta (mikä nimenomaan olikin sen tarkoitus, jotta kansa saadaan huijattua punikkivallankumoukseen).

Lakkoon ryhtymiseen vaikutti erityisesti Turun SAJ:n voimakas painostus ja Venäjän bolshevikkien (Lenin&Stalin) lakkokehoitus.

Jokainen tajuaa että demaripunikit olivat KIMPASSA vieraan vallan kanssa, mikä on MAANPETOS!

SDP määräsi punikkien aseeliset järjestyskaartit valvomaan lakkoa.

Järjestyskaartit miehittivät strategiset kohteet ja pysäyttivät liikenteen ja viestimet.

Ainakin 34 ihmistä kuoli suurlakon aikaisissa levottomuuksissa.

Punikit aloittivat aseellisen väkivallan omaa maataan ja omaa kansaansa vastaan!

P.E. Svinhufvud oli lukenut 4.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen Heimolan talossa.

Uudessa eduskunnassa porvarit olivat enemmistössä.

Porvaripuolueiden edustajat seisoivat kunnioittavasti.

Mutta puoli eduskuntaa, sosiaalidemokraatit, kuuntelivat julistusta loukkaavasti istualtaan.

Maanpetturi mädättäjä demarit olivat jo 100 vuotta sitten Suomea vastaan.

Venäjällä bolsevikit kaappasivat syksyllä vallan toisilta venäläisiltä sosiallisteiltä, jotka varsinaisen vallankumouksen olivat tehneet.

SDP oli sosiaalidemokraattien aatetovereita.

Julkisissa rakennuksissa liputettiin 5. joulukuuta Suomen itsenäisyyden puolesta.

6. joulukuuta eduskunta äänesti porvarien ja sosiaalidemokraattien itsenäisyysesitysten välillä.

Porvarien esitys voitti äänin 100–88.

Kiitos oikeistoporvarit Suomen itsenäisyydestä!

pojanpoika.
Eikö voitaisi jo unohtaa koko juttu? Nyt eletään vuoden 2016:sta loppua.

kölöbetip är bibbi år sedan dopja?

Kuitenkin liian vähäinen määrä kun kommunistinen/vasemmistolaisuus jäi elämään . Kitkeminen olisi pitänyt olla tehokkaampaa

ikävää ettet päässyt NEUVOSTOLIITTOON asumaan punikki