Yhteismetsä, onko hyvä?

Yhteismetsä on metsänhoidollisesti helppo ratkaisu kuten tuossa jo sitä pohditkin. Tuotot riippuu yhteismetsän liittyneiden tilojen hakkuumahdollisuuksista. Tällä hetkellä yhteismetsien vuosittainen tuotto pyörii 5-10 % välillä.

Yhteismetsäosuuksien siirtäminen perintönä on yksinkertaista. Se mistä ei vielä ole kovinkaan paljoa kokemusta on se, että miten haluttuja yhteismetsäosuudet ovat vapailla markkinoilla. Eli miten yhteismetsäosuuden perillinen saa myytyä jos sellainen tarve/halu tulee lähitulevaisuudessa. Yhteismetsillä toki on säännöissä etuosto-oikeus pykälä, mutta ovatko halukkaita sitä käyttämään.

Itse tein yhdestä Lapissa sijainneesta tilasta sopimuksen Sallan yhteismetsän kanssa. Sain mielestäni osuuksia sen verran minkä ansaitsin eikä jäänyt siinä mielessä märehdittävää tai harmiteltavaa. Mitään kustannuksia ei tuosta toimesta itselleni aiheutunut.

Useimmilla (lähes kaikilla) yhteismetsillä taitaa olla ohjesäännössään kirjaus, että yhteismetsä ei voi käyttää etuosto-oikeuttaan jos jättää/ myy osuudet omille lapsilleen. Tämä asia kannattaa siis varmistaa etukäteen ja pyytää muutenkin se ohjesääntö nähtäväksi ennen sopimisia.

Edellä epäiltiin, että löytyykö osuuksille ostajia ... kyllä löytyy. Löytyy jopa niin hyvin, että osuudet ehtivät harvoin julkiseen kaupankäyntiin ts. muut osakkaat ostavat luopujan osuudet tai itse yhteismetsä tarjoaa osuuksista käyvän hinnan. Vähänkin isommat yhteismetsät houkuttelevat myös metsästäjiä. Monellakin on pula harrastuspaikasta ja yhteismetsäosuudesta maksetaan mieluusti jopa ylihintaa.

Kiitoksia asiallisista kommenteista.

Tuo etuosto-oikeus on hyvä huomio. Ilmeisesti se koskee myös perintönä siirtyviä osuuksia, vaikka siinä ei varsinaisesti olekaan kyse myynnistä?
Jos näin kävisi, niin mitenkähän etuosto-oikeutta käyttävälle määritettäisiin osuuksien hinta. Olisiko osuuksien nimellishinta, verotusarvo vai markkinahinta? Vai joku muu? Perinnössähän ei markkinahintaa ole, joten jos tätä käytetään, niin jotenkinhan se pitäisi määritellä.

Jos liittyminen tulee ajankohtaiseksi, niin pitääpä selvittää miten varmistaa osuuksien siirtyminen lapsilleni.

"...Jos näin kävisi, niin mitenkähän etuosto-oikeutta käyttävälle määritettäisiin osuuksien hinta..."

Yhteismetsien osakaskokouksissa/ hoitokunnassa on arvotettu osuuden arvot. Ovat yleensä melko lähellä nk. markkinahintaa (eli hieman alle). Näitä arvoja käytetään myös silloin, kun osakkaita ostetaan ulos ja samoin jos uusia osakkaita otetaan mukaan. Nämä arvotukset toimii varmaan myös verottajan suuntaan. Käytännössä osuuksien kauppa käy siten, että muut osakkaat maksavat toteutuvista kaupoista jonkin verran enemmän em. arvotus on. Ja jos kukaan muu ei satu ostamaan, ostaa yhteismetsä osakkaan pois firmasta (ei välttämättä pienissä yhteismetsissä). Tällöin käytetään tuota em. listahintaa. Tuon kaupan yhteydessä osuuslukujen määrä laskee ja muiden osuuksien arvo nousee (vrt. yhtiö ostaa omia osakkeitaan).

Sellainen asia kuin pienin jaettava osuusmäärä kannattaa myös huomioida. Kuvaamallasi tilalla saat luultavasti niin ison läjän osuuksia, että sen voi viipaloida perinnön kautta ties moneen osaan, mutta huomioi myös tämä. Ja veroseuraamukset (kauppa, lahja, yli sukupolvinen luovutus, jne.).

Yhteismetsiin kannattaa tutustua hauilla "yhteismetsä ohjesääntö" ja "yhteismetsä vuosikertomus" .... mainittujen hakujen tulokset, kun käy läpi niin hahmottuu se kokonaisuus.

Ja lopuksi... Yhteismetsäosuuksia on mahdottoman mukava omistaa senkin takia, että sitä kautta tuntee moni (minä mukaan lukien) eräänlaista yhteisöllisyyttä. Olen kahdessa mukana ja kokoukset, retket, tms. ovat oikein mukavia tapahtumia. Ja tuottokin on vähintään samaa tasoa kuin keskivertometsäomistajalla.

Jos lapset eivät metsätilaa halua, yhteismetsäkään ei välttämättä miellytä. Se ei kelpaa edes puuhakohteeksi kuten oma tila.

Saattaa olla parempi ajatus sittenkin myydä palsta suoraan. Kysyntää riittää ja satakunta hehtaaria edustaa sellaista varallisuutta, että sillä voi rahaksi muutettuna ratkaista monta elämän ongelmaa. Ehkäpä kaikkein viisainta olisi kysyä suoraan, mitä lapset haluaisivat.

Nämä tulevaisuusasiat tuon perintömetsäni (yksi yhtenäinen tila) osalta on vasta nyt ajankohtaistuneet mielessäni. Vielä en ole oikeastaan kenenkään kanssa asiasta keskustellut, vaimoni kanssa korkeintaan ohimennen. Siksipä mielelläni kyselinkin täällä näkemyksiä nimenomaan tuosta yhteismetsästä. En tunne ketään, joka olisi yhteismetsän 'jäsen', joten kokemusten kyseleminen ei oikein onnistu. Sitäkään en tiedä onko tuolla seudulla olemassakaan sopivia yhteismetsiä. Niin alkuvaiheessa nämä aatokset.

Lasteni mielihaluista metsän suhteen en ihan oikeasti tiedä muuta kuin, ettei varsinainen käytännön metsäasioiden hoito näytä kiinnostavan millään lailla. Voihan tilanne toki muuttuakin myöhemmin.
Heillä ei kuitenkaan ole mitään tunnesiteitä tuohon metsään, kuten minulla tulee lapsuudesta ja niimpä myyminen tuntuu vähän 'kovalta jutulta'. Heidän aikanaanhan ei mitään 'mummolaa' tms paikkaa tuolla ole ollut. Mökki kylläkin, mutta se on oma kiinteistönsä eikä liity varsinaisesti mitenkään metsäpalstaan.
Varmasti keskustelen heidän kanssaan, mutta ensin haluan selvittää vaihtoehtoja. Ja varmasti käännyn vielä juristin ja muiden asiantuntijoidenkin puoleen.

No kiitoksia kuitenkin näkemyksistä. Aikaa kyllä vielä pitäisi olla pohtimiseen ja järjestelyihin sikäli, kun itse siihen pystyn vaikuttamaan.

"Jos se satakunta hehtaaria on hujan hajan ympäri maakuntaa, eikä maksimissaan muutamassa isossa palassa, niin todennäköisesti kannattaa kuitenkin myydä pois pala kerrallaan"

Erinomaisen hyvä pointti. Jos ovat siellä täällä ja etäisyys lähimpään ym:n on suuri, niin juuri noin. Toisaalta taas niin, että jos on yhdessä/ kahdessa palstassa hyvin toimivan yhteismetsän naapurissa, niin ylenmääräisen lisäarvon saamiseen on mahdollisuus. Itse oletin vastatessani, että sirpaleisuutta ei suuremmalti olisi. Päätyypä avaaja mihin ratkaisuun tahansa on hyvä muistaa se, että metsäomaisuus on tämän päivän puun hintatasoon suhteutettuna 20-30 % yliarvostettua.

Tuo rahasto-osuus-viittaus toi mieleeni S-pankin metsärahasto-ehdotuksen. "Anna x euroa, maksa ostokuluja 4%, ylläpitoja 1,8%/v ja lunastusmaksua 1-4%" eli em. tarjoukseen verrattuna yhteismetsä on eriomainen vaihtoehto (ja aiemmin mainittu hulluille laadittu). Se on taas toinen, juttu, että millä painolla metsässä kannattaa olla ja miten hyvä vaihtoehto metsä on toisiin omaisuuslajeihin nähden.

Kannattaa myös tutustua yhteismetsien nurjaan puoleen, mistä myös löytyy juttua. Esimerkiksi siihen kun yhteismetsän johdossa onkin hyvä-veli-verkosto, jonka pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan järkätä "koulutusmatkoja" yhteismetsän johdolle ja vasta toissijaisena tavoitteena yhteismetsän omistajien taloudellinen tuotto. Tai sitten niitä laajentumishulluja, jotka ostavat ylihintaan uutta metsää.

Hallitus junaili isoimmille metsänomistajille (ml. yhteismetsät) 1,5 % veronkevennyksen puunmyynteihin. Liekö hyvä vaiko huono asia?

Itse en ole kovin yhteismetsämyönteinen ja siihen on kolme syytä. Ensimmäinen on kulurakenne. Asiantuntijoiden hoitamassa yhteismetsässä tuppaa olemaan paljonlaisesti tekemistä ja tuotosta iso osa menee kulujen kattamiseen.

Toinen syy on omistakunnan kirjavuus, Aina porukkaan mahtuu muutama hankala tapaus, joka omalla käytöksellään saa myrkytettyä muuten terveen ilmapiirin. Tämä henkilö manipuloinnillaan ja lipevyydellään ymmärtämättömät kannattamaan vahingollisia periaatteitaan.

Kolmas syy on osakkuuksien pirstaloituminen. Kaikki ohjesäännöt ovat vain paperia ja viimekädessä omistuksen oikeuden sanelee perustuslaki. Kaikki omaisuudenjakovariaatiot mahdollistuvat, eikä maanmittauslaitoksen viranhaltijatkaan voi asialle mitään. Pirstaloituminen on yhteismetsien kasvava ongelma, eikä ketään tunnu kiinnostavan asian korjaaminen. Ketä kiinnostaa nano-osuudet jatkossa?

Sata hehtaaria on ihan hyvä kappale ja se varmaan ostajia kiinnostaa. Siitä saatu myyntivoitto rahastoihin kiinni ja perilliset kiittää

Kannattaa varmaan selvittää myös ne yhteismetsät, joihin tuon metsätilanne saisi liitettyä, että minkälaista toimintaa heillä on ollut. Olen itse osakkaana useammassa osakakunnassa ja olen hieman samoilla linjoilla nimim. porukkametsä kanssa, että omistajakunnan kirjavuus tuo oman ongelman.
Muutenkin kannattaa sisäistää itselleen ja mahdollisesti perillisillekin tuo yhteismetsän luonne ja perehtyä myös lainsäädäntöön. Kuten jo aiemmin viittasin, yhteisaluelaki määrittelee aika tarkkaan ja niissä pitää toimia. Olen itse huomannut, että kaikissa osakaskunnissa ei toimita aina lain edellyttämällä tavalla; "kummyö on aina tehty näin" saa helposti vastauksen, kun ihmettelet aivan selkeää lainvastaista toimintaa.
Jos yhteismetsän hallintoon on valittu kokouksissa osaavat henkilöt, ei välttämättä ole huono juttu olla osakkaana.

Porukkametsän mainitsemat asiantuntijoiden/ toimihenkilöiden ohjaamat yhteismetsät ovat lähes poikkeuksetta isoja tapauksia, joissa suurimpien osakkaiden osuudet jäävät yleensä muutamaan prosenttiin, joten äänivaltakin jää sitä kautta rajalliseksi. Ohjesäännöissäkin on usein maininta maksimiäänivallasta.

Kulujen rinnalla täytyy muistaa se, että yhteismetsillä on tulolajeja, joita yksittäinen maanomistaja ei saa välttämättä muutettua rahaksi. Esim. Lapin suurimmilla yhteismetsillä metsästysluvista saatavat tulot ovat sitä luokkaa, että niillä katetaan liki puolet toimihenkilöiden palkoista.

Suurten yhteismetsien hyväksi on luettava myös suuruuden ekonomia; kun tarjotaan isosti on tarjouksetkin parempia kuin pienistä tarjottavista. Olipa kyseessä sitten puun myynti tai taimikonhoitopalvelujen ostot. Ja kun jo mainittuihin hyviin lisätään alempi verokanta puun myynneistä niin aika tarkalle menee mikä kannattaa ja mikä ei.

Aktiivinen metsänomistaja ei yhteismetsään liittymisestä hyödy, paremminkin päinvastoin. Passiiville se voi olla hyvinkin kannattavaa. Tuleepahan tehtyä metsänhoitotyöt yleensä ajallaan. Kuten edellä todettiin on hyvin tärkeää huomioida se millaisia ne liittymisvaihtoehdot ovat. Itse en liittäisi tilaa mihinkään kovin pieneen puljuun. Vähintään tuhansien hehtaarien kohtuullisen yhtenäisestä yhteismetsästä pitäisi olla kyse ennen kuin liittyisin.

Voiko yhteismetsän toiminnasta irrottautua helposti, jos jälkeläiset päättävätkin hoitaa itse metsäasioita?

melkohyväon kirjoitti: "Tällä hetkellä yhteismetsien vuosittainen tuotto pyörii 5-10 % välillä"

Epäilin tuota väitettä ja laskin oman tilanteeni. Metsätilani liitettiin yhteismetsään 11 vuotta sitten. Tilan arvo määritettiin mhy:n edustajan, yhteismetsän edustajan ja minun yhteistyönä. Osuuksieni tämän hetkinen arvo vuosien mittaan saadut ylijäämät on melko tarkkaan tuplaten se, miksi tilani aikanaan arvotettiin. Tämä tarkoittaa 6,5 % vuotuista tuottoa. Osuuksien arvoksi lasken sen millä hinnalla yhteismetsä osakkaitaan yhteismetsästä pois ostaa. Yhteismetsän omien arvioiden mukaan puuvaranto on pysynyt jotakuinkin ennallaan viimeiset 10 vuotta.