Niinhän olin joka puolelta lukenut, että se on virhe, jota ei kannata tehdä. No, menin kuitenkin mieheni kanssa pariterapiaan, viimeisenä oljenkortena. Olin jo pitkälti tehnyt eropäätöksen = päätöksen pelastaa rippeet siitä, mitä minusta on jäljellä. Mutta tyhmä suostuin menemään. Terapeutti on tuonut vahvasti esiin mielipiteensä, että me emme saa luovuttaa ja että parisuhteemme on taistelun arvoinen. Miksi? Siksi, että mieheni SANOO rakastavansa minua. Se riittää syyksi.
Olen tuonut istunnoissa julki totaalisen väsymisen ja jopa vihan jatkuvaan varpaillaan olo- elämiseen ja ihmeelliseen, kieroutuneeseen "valemaailmaan", jossa mieheni pakottamana elän (te kokeneet tiedätte mistä puhun). Mies käyttäytyy istunnoissa vakaasti ja rauhallisesti, minä välillä itken ja huudan kiukusta kun toinen teeskentelee ja esitys uppoaa terapeuttiin täysin. Lopputuloksena terapeutti sanoo minulle; taidat olla vähän masentunut, parempi kun hankit oman terapeutin, miehellä ei siihen kuulema itsekseen tarvetta. Teidän parisuhdeongelmat tuntuu juontuvan sinusta.
Mutta eritoten sinun täytyy nyt keskittyä suhteen (joka on tuhonnut minut) eikä itsesi parantamiseen.
Olen ollut tämän "terapian" jäljiltä entistä ahdistuneempi ja toivottomampi. Mieheni taas myhäilee tyytyväisenä. No, ei myhäile kauaa, olen vihdoinkin tajunnut että MIKÄÄN ei auta muu kuin ero ja koen ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan jonkinlaista vaimeaa riemua, kun ajattelenkin että pian tämä loppuu . Haaveilen jo elämästä, jossa KUKAAN ei sano minulle miten hengittää, kävellä, kirjoittaa, puhua, ajatella, tavarat asetella. Kukaan ei väitä juuri tapahtunutta tilannetta kuvitteluksi, kukaan ei väitä punaista mustaksi. Asiat ovat juuri sitä miltä ne näyttävät eikä niinkuin joku niiden väittää olevan. Jos on hyvä päivä, narsisti ei tule vain omaksi huvikseen ampumaan minua alas ja pakottamaan olemaan onneton, koska hänkin on ja siksi ei kestä muiden hyvää oloa; poikkeuksena tietysti ne hetket, kun HÄN on päättänyt että nyt meillä kaikilla on muuten ihan hurjan mukavaa, kaikki mukaan tai turpiin tulee.
Kiitos "terapeutti", ehkä kuitenkin annoit minulle parhaan mahdollisen joululahjan, autoit nöyryyttävien istuntojen myötä minua vihdoinkin avaamaan silmäni ja pelastautumaan parempaan elämään. KIITOS ja HYVÄÄ JOULUA!
Olen tuonut istunnoissa julki totaalisen väsymisen ja jopa vihan jatkuvaan varpaillaan olo- elämiseen ja ihmeelliseen, kieroutuneeseen "valemaailmaan", jossa mieheni pakottamana elän (te kokeneet tiedätte mistä puhun). Mies käyttäytyy istunnoissa vakaasti ja rauhallisesti, minä välillä itken ja huudan kiukusta kun toinen teeskentelee ja esitys uppoaa terapeuttiin täysin. Lopputuloksena terapeutti sanoo minulle; taidat olla vähän masentunut, parempi kun hankit oman terapeutin, miehellä ei siihen kuulema itsekseen tarvetta. Teidän parisuhdeongelmat tuntuu juontuvan sinusta.
Mutta eritoten sinun täytyy nyt keskittyä suhteen (joka on tuhonnut minut) eikä itsesi parantamiseen.
Olen ollut tämän "terapian" jäljiltä entistä ahdistuneempi ja toivottomampi. Mieheni taas myhäilee tyytyväisenä. No, ei myhäile kauaa, olen vihdoinkin tajunnut että MIKÄÄN ei auta muu kuin ero ja koen ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan jonkinlaista vaimeaa riemua, kun ajattelenkin että pian tämä loppuu . Haaveilen jo elämästä, jossa KUKAAN ei sano minulle miten hengittää, kävellä, kirjoittaa, puhua, ajatella, tavarat asetella. Kukaan ei väitä juuri tapahtunutta tilannetta kuvitteluksi, kukaan ei väitä punaista mustaksi. Asiat ovat juuri sitä miltä ne näyttävät eikä niinkuin joku niiden väittää olevan. Jos on hyvä päivä, narsisti ei tule vain omaksi huvikseen ampumaan minua alas ja pakottamaan olemaan onneton, koska hänkin on ja siksi ei kestä muiden hyvää oloa; poikkeuksena tietysti ne hetket, kun HÄN on päättänyt että nyt meillä kaikilla on muuten ihan hurjan mukavaa, kaikki mukaan tai turpiin tulee.
Kiitos "terapeutti", ehkä kuitenkin annoit minulle parhaan mahdollisen joululahjan, autoit nöyryyttävien istuntojen myötä minua vihdoinkin avaamaan silmäni ja pelastautumaan parempaan elämään. KIITOS ja HYVÄÄ JOULUA!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä vielä juhli. Nimimerkkisi "PianVapaa" kertoo kaiken oleellisen. Et ole vielä vapaa.
Voimia sinulle taisteluun. Nyt olet vapautumisesi alussa, koska tiedostat tunteesi. Vasta sitten kun et ole häneen yhteydessä pariin vuoteen ja molemmat ovat päässeet eteenpäin niin voit ajatella olevasi vapaa.
Tämä saattaisi selittää voimistunutta reaktiotasi.
https://www.youtube.com/watch?v=4IXL-5HQYa0
Siis terapeutti sai sinut tuntemaan entistä voimakkaamin, että menetät vapautesi, jos jatkat suhdetta.
Tekevätkö terapeutit esim. noin tietämättömyyttään vai siksi että hallitsevat psykologista manipulaatiota ja tahallaan sanovat asioita nurinpäin ?
Tuskin. Elleivät itse ole pers. häiriöisiä. Silkkaa osaamattomuutta ja kokemuksen puutetta narsismin alueella. Ja onhan se narsisti mahdoton tunnistaa kerran parin tapaamisen perusteella jos osaa näytellä vakuuttavasti ja olla viileä.
Aivan. Mä vaan ihmettelen, että jos joku terapeutti haluaa syöttää omaa mielipidettään jollekin, niin miksi he ei tee sitä psykologisemmin ?
Pariterapeutin lähtökohta on saada parit pysymään yhdessä. Mistään riippumatta. Muutenhan hän ei olisi uskottava.