Muutos lähtee sisältä Lisääntyykö konservatiivisuus kirkossa? Mihin suuntaan kirkkolaivamme purjehtii? Siinäpä kysymyksiä, joihin haetaan parhaillaan vastaajia. Viime kuukausina on puhuttu paljon marraskuussa pidettävien vaalien historiallisuudesta. Uurnille pääsevät nuoret, joilla rippikoulu on vuoden takainen kokemus. Se on hyvä. Teineillä on usein intoa vaikuttaa ja paljon mielipiteitä. Kaikki ideat eivät ehkä kanna aikuisten pyörittämässä maailmassa, mutta ainakin ne tuulettavat ajattelu- ja toimintamalleja. Moni vanhempi voisi palauttaa mieleensä myös omat teiniajat ja sen tunteen, että kaikki on mahdollista ja elämästä voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. Sitä kirkko tarvitsee. Nuoret siis pääsevät äänestämään, mutta onko ehdolla ihmisiä, joita he haluavat äänestää? Matti Nykästä tyylitellen: ehkä on, ehkä ei. Ehdokaslistoja katsellessa nuorten vallankumous ei hyppää silmille. Mukaan on saatu nuoria, mutta he eivät kansoita listoja. Ja miksi pitäisikään? Suomi on suurten ikäluokkien ja mummoikään ehtineiden yhteiskunta. Vaikka tulevaisuus on nuorten, kirkkolaivan kyydissä on kaikenikäisiä. Omaa ehdokasta valitessa ei tulisi tuijottaa pelkästään ikään. On umpimielistä ajatella, että kaikki seniorit ajattelevat samoin tai ajavat samoja asioita. Eivät niin tee myöskään keski-ikäiset, eivätkä nuoret. Vain ikärasisti ajattelee, että vallankumous kuuluu nuorille. Siihen pystyvät kaikki jos haluavat. Vallankumous ei aina ole muutosta vapaamielisempään suuntaan. Se on vain nopea muutos jostain johonkin. Kirkkolaivassa vallankumousta ei tapahdu, mutta suuntaa haetaan useammastakin kompassista. Suunnan voi määritellä vain kirkkolaivan kyydistä. Olitpa minkä ikäinen tahansa, kirkkolaivasta poishyppääminen vie mahdollisuuden osallistua sen luotsaamiseen. Valitettavan moni on kuitenkin niin tehnyt. Jos syynä eroon kirkosta ovat olleet ideologiset erot kirkon kanssa, ei siis uskon puute tai kirkollisveron välttäminen, on luopunut samalla oikeudestaan muuttaa kirkon kurssia. Rannalta voi toki huudella suuntamerkkejä, ja aiheuttaa samoilla vesillä risteilemällä kirkkoveneelle ristiaallokkoa, mutta suuntaan niillä ei ole vaikutusta. Muutos lähtee sisältä. Aatoksia Meidän vaalit Ensimmäinen kerta? Kyllä. Seurakuntavaalien mainokset ovat alkaneet vallata tilaa niin seurakuntataloista, työajasta kuin ajatuksistakin. Ensimmainenkerta. fi-sivusto kertoo, että viime vaaleissa vuonna 2006 ääntään käytti noin 14,5 prosenttia seurakuntalaisista. Tällä kertaa kirkkoa ei voi ainakaan syyttää yrittämättömyydestä: ensimmäistä kertaa Suomessa jo 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja. Seurakuntavaalit ovat siis paitsi aikaansa edellä, myös oiva tilaisuus kokeilla äänioikeuden alentamista käytännössä. Noin viikko sitten kävin hakemassa itselleni keskustasta kirkkaanvioletin hupparin, jossa iskulause "Nää on meidän vaalit!" komeili selkäosassa. On helppoa mainostaa asiaa, jossa kirkko toimii suunnannäyttäjänä ja on itsellekin tärkeä. Nuorten rooli seurakunnassa on olennainen. Siksi on hienoa, että nuoret myös otetaan mukaan päätöksentekoon. Vaalien iskulause todellakin pitää paikkansa ainakin jos nuoret saadaan mukaan vaikuttamaan ja äänestämään. Seurakuntalaiset vain pitäisi saada vakuutettua siitä, että äänestäminen kannattaa. Senhän näkee jo siinä, että ehdokkaan valituksi tuleminen voi hyvinkin olla yhdestä äänestä kiinni, sillä näissä vaaleissa ääniä ei tarvitse olla satoja. Äänestäminen itsessäänhän ei ole vaikeaa. Kirjoitin juuri ylioppilaaksi, ja vietän välivuotta. Olen ollut neljä vuotta seurakunta-aktiivi, ja siksi työharjoittelu omassa seurakunnassa tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Aina ei Äänestäminen on kannanotto tässä tapauksessa myös ensimmäinen kannanotto minulle ja ikäluokalleni. ole kuitenkaan ollut helppoa kertoa olevansa kirkon nuori aktiivi. Ennakkoluulot kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia kohtaan ovat vahvoja, eivätkä tietyt uutisoinnit ole helpottaneet asiaa. Viime aikoina kirkko on kuitenkin saanut paljon toisenlaistakin huomiota. Esimerkiksi omasta ystäväpiiristäni on moni innostunut vaaleista ja asettunut ehdolle, etukäteen tietyllä tapaa yllättävätkin ihmiset. Mitä enemmän ja erilaisia ihmisiä asettuu ehdolle ja äänestää, sitä monimuotoisempi on tuleva valtuusto. Äänestäminen on kannanotto tässä tapauksessa myös ensimmäinen kannanotto minulle ja ikäluokalleni. Muiden päätöksiä on helppoa kritisoida, mutta entä jos kritisoinnin sijaan pyrittäisiinkin vaikuttamaan noihin päätöksiin? Jos valittamisen sijaan keskityttäisiin muutoksen alulle panemiseen ja itselle tärkeiden asioiden ajamiseen? Nää on kuitenkin meidän vaalit. KAISA JUNTUNEN Kirjoittaja on Oulujoen seurakunnan nuorisotiimin työharjoittelija. Muut lehdet Nokia unohti naiset Vastarannan Kiiski Nokialla syntynyt ja Nokian kännykkää uskollisesti käyttänyt Anu Ala-Korpela lakkaa olemasta Nokian nainen, koska Pamela Anderson on pestattu puhelinjätin uudeksi tissitähdeksi. Oletteko te siellä Nokialla tulleet ajatelleeksi, että myös todella monella na
Muutos lähtee sisältä
K_Appalejako
5303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rohkea oululaisavaus romanien yhteistyössä Inhimillinen kädenojennus heikompiosaisille, Miranda Vuolasranta Suomen Romanifoorumista kommentoi kansainvälistä romanileiriä seurakunnan leirikeskuksessa. Kuvat: Riitta Hirvonen Oulussa järjestetään ensi viikolla harvinaislaatuinen kansainvälinen romanileiri. Pohjois- Suomen Romanit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Armas Allan Lindberg kertoo, että leirille on tulossa Suomen romanien lisäksi Oulun seudulla asuvia Serbian romaneja. Toiveissa on saada joukkoon myös Kosovon ja Romanian romaneja. Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtajan Miranda Vuolasrannan mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen romanit järjestävät leirin yhdessä muita kansallisuuksia edustavien romanien kanssa. Aiemmin ainoastaan entinen Suomen Vapaa Romanilähetys, nykyinen Elämä ja Valo -yhdistys on kutsunut lapsiromaaneille tarkoitetuille leireilleen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kärsiviä lapsia Venäjältä ja Ukrainasta. Poikkeukselliseksi leirin tekee myös se, että siellä on mukana Oulun seurakuntayhtymän työntekijä. Seurakuntien romanityö on ollut 1980-luvun jälkeen vähäistä. Yhtymä järjestää leirin yhteistyössä Pohjois-Suomen Romanit -yhdistyksen kanssa. Tamara Lindgren, Dimitri Lindgren ja Mertsi Lindgren Pohjois-Suomen romanit ry:stä suunnittelevat yhdessä leirille hartausohjelmaa. Romaanit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi Kosovon, Romanian ja Suomen romaneilla on hyvin erilainen kulttuuriidentiteetti. Leirille on kokoontumassa sekalainen joukko. Auttamisessa oltava järki kädessä Armas Allan Lindbergin mukaan leirille ei ole pyydetty kaduilla kerjääviä Romanian romaneja. Lindberg sanoo, ettei kutsuminen suoraan kaduilta olisi yksinkertaista. Minun on ymmärrettävä omat mahdollisuuteni olla heille avuksi, sillä sana kiirisi nopeasti heidän joukossaan. Mitä voisin tehdä heidän hyväkseen, kun leiri päättyy? Lindberg pahoittelee vähäisiä mahdollisuuksiaan. Leirille odotettuihin Romanian romaneihin Lindberg tutustui kesällä, kun Pohjois-Suomen Romanit -yhdistys pystyi työllistämään yhdessä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa yhden romaninuoren muutaman kuukauden ajaksi. Vapaaehtoistyötä Lindbergin joukko on pystynyt tarjoamaan useammallekin Romanian romanille. Lindbergin mukaan Suomen romaneilla on jopa velvollisuus auttaa vähempiosaisia, sillä elinolosuhteet ovat täällä huikeasti paremmat kuin Romanian romaneilla. Romaneilla ennakkoluuloja keskenään Miranda Vuolasranta kiittää oululaisia siitä, että he ovat rohkeasti kutsuneet leirille eri maista tulevia romaneja. Romanit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi Kosovon, Romanian ja Suomen romaneilla on hyvin erilainen kulttuuri-identiteetti. Vuolasranta antaa yhteistyölle täyden tukensa. Hän myös pitää leiriä täällä asuvien ulkolaisten romanien kannalta hyvänä mahdollisuutena kotoutua Suomeen. Kutsu leirille on inhimillinen, kristillinen kädenojennus, hän painottaa. Suomen romaniyhdistyksen varapuheenjohtaja Unto Jääpuro kuvailee oululaisleiriä ennakkoluulottomaksi ja uraauurtavaksi kokeiluksi. Romanien välillä on epäluuloisuutta, mutta jonkun on uskallettava kokeilla tällaista yhteistoimintaa. Ennakkoluulottomuutta tarvitaan erityisesti silloin, kun jollakulla on hätä, Jääpuro toteaa. Romanikielinen messu tulossa Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács sanoo, että leirin yksi tavoite on nimenomaan lähentää eri kulttuureja toisiinsa. Hänen mukaansa romanit eivät ole vain leiriläisiä, vaan osa heistä toimii palkallisina leiriavustajina. Romaniyhteistyölle on luvassa myös jatkoa, sillä vielä tämän vuoden puolella Oulussa järjestetään romanikielinen messu. Lindbergin mukaan romanikieli on pitkälle kansainvälinen, vaikka eri maiden romanit puhuvat omia murteitaan. Kansainvälinen romanileiri pidetään seurakunnan leirikeskuksessa Vasamolla. Tekstit: RIITTA HIRVONEN "Romanian romanien kohtelu on surullista" Armas Allan Lindberg (kuvassa) Pohjois-Suomen Romanit ry:stä kauhistelee Romanian romanien tilannetta todeten, että koirillakin on paremmat oltavat kuin heillä. Ranskan toimeenpanemat romanien karkotukset olivat esillä Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäisessä täysistunnossa viime viikolla. Lindbergin mukaan Euroopan Unionin olisi pitänyt puuttua romanien kohteluun jo paljon aikaisemmin. Pohjois-Suomen Romanit -yhdistyksellä on valmisteilla hanke, jonka avulla Lindberg toivoo voivansa auttaa tulevaisuudessa romaninuoria Romaniassa. Lindbergin mukaan romaneille on palautettava heille kuuluva ihmisarvo, joka löytyy Jumalan sanasta. Myös Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta suree Romanian romanien epätoivoista tilannetta. Heidät on täysin esineellistetty nykykeskustelussa. He eivät ole ihmisten silmissä yksilöitä vaan jokin klimppi, johon suhtaudutaan joukkona kielteisesti. Syyskuussa ilmestyneessä Romano Bodos -lehdessä todetaan, että vastuu Etelä-Euroopan romanien syrjäytymiskierteen lopettamisesta on ensikädessä yksittäisillä eurooppalaisilla valtioilla, mutta
Nuorennusleikkaus jäi puolitiehen Rauhan Tervehdyksen tilaajaseurakuntiin päivää ennen ehdokaslistojen palautuksen takarajaa tehty soittokierros kertoo sen, että nuoria ehdokkaita on ollut vaikea löytää listoille. Meillä nuorin ehdokas saattaa olla 35-vuotias, kommentoi Siikalatvan seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtaja Erkki Kauranen. Oulunsalon seurakunnan nuorisotyöntekijä Sanna Korhonen tietää kertoa, että heillä ehdolla on ainakin yksi 18-vuotias. Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg on kuullut, että seurakunnassa suunniteltiin jopa nuorten omaa listaa. Sitä ei tullut, mutta ehdolla on kuitenkin useampi vasta 18 vuotta täyttänyt, hän tietää. Moni listaa koonnut kertoo kuulleensa, että nuorista nelivuotinen sitoutuminen voi tuntua liian pitkältä. Oman vaikeutensa nuorten ehdokkaiden mukaan saamiseen on tuonut ikäluokan aktiivinen eroaminen kirkosta. Tämä näkyy erityisesti puolueiden listoilla. Ehdokasmäärä vaikuttaa lupaavalta Vaikka nuorten ehdokkaiden määrä ei näytä niin lupaavalta kuin toivottiin, ehdokkaiden kokonaismäärän kasvun suhteen seurakunnissa oltiin viime metreillä toiveikkaita. Tyrnävällä oli viime vaaleissa mukana kolme listaa, joista kaksi poliittisia. Kappalainen Timo Liikanen uskoo, että ehdokkaiden määrä seurakunnassa nousee. Maanantaiaamuna haettiin vielä neljännen ehdokaslistan perustamispaperit. Saa nähdä, montako listoja loppujen lopuksi on. Ehdokasmäärä varmaan kuitenkin nousee. Laskevatko keski-ikäiset keski-ikää? Puolueet eivät ole ennakkoon juurikaan hehkuttaneet ehdokasmäärien nousua. Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirin järjestösihteeri Jaakko Salovaara kertoo, että ehdokkaita listoille tulee yleensä vielä viimeisenäkin päivänä. Hän uskoo ehdokasmäärien olevan liki samat kuin neljä vuotta sitten. Oulussa ainoastaan keskustan Kirkko keskelle arkea -listan edustaja Antero Aakko kertoi listan ehdokasmäärän kasvaneen neljän vuoden takaisista vaaleista. Alle kolmekymppiset ehdokkaat eivät tehneet ryntäystä listalle, mutta Aakon sanoin keski-ikäisiä on tulossa ihan mukavasti. Keskusta on perinteisesti ollut puolueista parhaiten edustettuna omilla listoillaan. Lestadiolaisen herätysliikkeen rauhanyhdistyksillä on myös oma lista liki jokaisessa seurakunnassa. Selkeän poikkeuksen eri listoille jakaantumiseen tekee Hailuoto, jolla on tälläkin kertaa vain yksi lista. Meillä yhdenlainen esivaali on jo tehty. Listalle päässeissä on huomioitu herätysliike- ja puoluetaustat ja mukana on myös seurakunnan aktiiveja, kertoo kirkkoherra Matti Keskinen. Monella kausi jää kahteen vuoteen Oulun seudulla vuoden 2013 alussa tapahtuvien kunta- ja seurakuntaliitosten myötä Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin luottamushenkilöiden kausi jää todennäköisesti lyhyemmäksi. Seurakunnissa onkin jo henkisesti valmistauduttu uusiin vaaleihin kahden vuoden päästä. Ehdokasasettelun aktiivisuuteen ja listojen määrään se ei ole vaikuttanut. Kuvankäsittely Satu Lapinlampi Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät seurakunnan asioista kirkkovaltuustossa. Heidän joukostaan valitaan myös kirkolliskokousedustajat, jotka päättävät koko kirkon linjasta. Näyttää hyvälle ottaen huomioon tuleva liitos, kommentoi Haukiputaan kirkkoherra Jaakko Kaltakari tilannetta keskiviikkoaamuna. Ehdokaslistat ja äänestyspaikat julkaistaan valtakunnallisessa seurakuntavaalit.fi -palvelussa 11. lokakuuta. Sitä ennen ehdokaslistoihin voi tutustua seurakuntien nettisivuilla. Rauhan Tervehdyksessä ehdokaslistat julkaistaan 21. lokakuuta ja 11. marraskuuta. ELSI SALOVAARA Palautetta Lehden taustavärjätyt palstat ovat todella vaikealukuisia. Esimerkiksi 9.9. julkaistun lehden takasivun alalaita se saa lukijan suorastaan vihaiseksi. Samoin oulunsalolaisten kutsu 70-vuotissynttäreille on hankalalukuinen. Sivun 11 Juurilla on varmaan hyvä hartausteksti seuraavan sunnuntain aiheesta, mutta siis epäselvä. Jotenkin muuten pitäisi värit saada lehteen ei niin, että värit hämärtävät "asian". Toimitus vastaa: Pahoittelemme, että tiettyjen palstojen taustaväri on vaikeuttanut lehden lukemista. Taustavärin lisäksi tekstin lukemista hankaloittaa usein se, että meille tuntemattomista painoteknisistä syistä mustan värin määrä on joillakin sivuilla hyvin vähäinen: tällöin kirjaimet haalistuvat hankalalukuisiksi, olipa niillä taustaväriä tai ei. Koetamme mahdollisuuksien mukaan suurentaa värillisellä taustalla olevien palstojen tekstin kokoa, jotta ne erottuisivat paremmin. Elsi Salovaara vs. päätoimittaja Palstalla julkaistaan toimitukselle nimettömänä saapunutta, lehteä koskevaa palautetta. Palautetta voi jättää osoitteessa Rauhan Tervehdyksen vaalikaranteeni alkoi Rauhan Tervehdys seuraa 13 seurakunnan pää-äänenkannattajana marraskuussa pidettävien seurakuntavaalien valmisteluja. Vaikka lehti ottaa kantaa pääkirjoituksissa ja kolumneissa myös vaaleihin, lehti ei kannata mitään tiettyä ehdokaslistaa missään seurakunnassa. Uutisoinnissa Rauhan Tervehdys noudat- taa tasapuolista lähestymistä: juttuihin haastatellaan ai
Maata+kiertelemässä+Luomiskertomuksen+museo+vetää+amerikkalaisia+Luomiskertomuksen+museo+Kentuckyn+osavaltiossa+Yhdysvalloissa+menestyy+hyvin.+Animaatiot,+videoesitykset,+näyttelyt,+teatterit+ja+ravintolat+ovat+vetäneet+perustamisvuodesta+2007+lähtien+enemmän+kuin+1,2+miljoonaa+kävijää.+Museon+idea+pohjautuu+kreationismiin.+Sen+mukaan+Jumala+loi+maailman+kuudessa+päivässä.+Eikä+siinä+kaikki.+Universumi+ei+ole+miljardeja+vuosia+vanha,+vaan+sillä+on+ikää+vain+vuotta.+Luomiskertomuksen+museo+kertoo+maailman+synnystä+Mooseksen+ensimmäisen+kirjan+Genesiksen+valossa.+Elämän+alku,+ihmiskunta+ja+sen+varhainen+historia+kuvataan+niin+kuin+se+ennen+evoluutioteorian+syntyä+kuvattiin.+Nyt+apuna+ovat+myös+moderni+teknologia+ja+elokuvamiehen+fantasiat.+Unversalin+studioissa+työskennellyt+Patrick+Marsh+on+mies+monien+vimpainten+takana.+Hän+oli+luomassa+King+Kongin+ja+tappajahain+hahmoja+ennen+kuin+kääntyi+uudeksisyntyneeksi+kristityksi+ja+kreationistiksi.+Museon+luomuksiin+kuuluu+muun+muassa+luonnollisen+kokoisia+dinosauruksia,+joista+osa+on+sijoitettu+Eedeniin+puutarhaan+ihmisten+seuraan.+Eräässä+näyttelyssä+dinosauruksia+puolestaan+nähdään+matkustajina+Nooan+arkissa.+Odotettua+suurempi+suosio+Museo+on+menestynyt+jopa+paremmin+kuin+uskallettiin+arvioida.+Sen+kävijäluvut+ovat+jatkuvasti+ylittäneet+odotukset,+sano-+vat+perustajat+Mark+Looy+ja+Ken+Ham.+Perheet,+yksittäiset+vierailijat,+seurakuntaryhmät+ja+kiertelevät+bussit+turisteineen+suorastaan+vyöryvät+museoon,+vaikka+Amerikka+ui+taantumassa.+Vierailijat+viipyvät+seudulla+tavallisesti+muutaman+päivän+ja+käyvät+tutustumassa+myös+muihin+alueen+nähtävyyksiin.+Museo+saa+tukea+evankelikaalisilta+kristityiltä,+jotka+ovat+merkittävä+ryhmä+Yhdysvalloissa.+Tämä+on+yksi+tärkeimmistä+museon+vahvuuksista.+Toinen+tärkeä+syy+museon+menestykseen+on+Ken+Ham,+joka+markkinoi+museota+valtavalla+innolla.+Hän+matkustaa+250+päivää+vuodessa.+Tiedemaailman+edustajat+kävivät+museota+perustettaessa+sen+kimppuun.+Vastarinta+ei+ole+lakannut.+Luomisteorian+vastaiset+bloggaajat+mustamaalaavat+museota+ja+jotkut+kriitikot+ovat+käyneet+jopa+henkilökunnan+kimppuun.+Kaapelitelevisiotähti+Bill+Maher+esimerkiksi+tunkeutui+Hamin+toimistoon+kuvatakseen+pätkän+elokuvaansa+Uskonnollisuus.+Museo+on+hyödyttänyt+suuresti+seudun+hotelleja.+Vieraat+ovat+perhekeskeisiä+amerikkalaisia,+jollaisia+hotellit+haluavat+saada+asiakkaikseen.+Museon+arvellaan+vaikuttaneen+alueen+talouteen+noin+50+miljoonan+euron+arvoisesti+ja+tukeneen+noin+työpaikan+säilyttämistä.+RELIGION+NEWS+SERVICE+Tutkimus:+Perheeltä+malli+äänestämiseen+Salolaisille+ja+uusikaupunkilaisille+nuorille+tehdystä+vaalikokemuskyselystä+selviää,+että+suurin+merkitys+äänestysaktiivisuuteen+on+nuoren+omalla+ja+perheen+osallistumisella+seurakunnan+toimintaan.+Kaupunkien+ylimääräisissä+seurakuntavaaleissa+sovellettiin+16+vuoden+äänioikeusikärajaa+jo+vuonna+Mitä+aktiivisempi+nuori+ja+nuoren+perhe+oli+seurakunnassa,+sitä+suuremmalla+todennäköisyydellä+nuori+äänesti+seurakuntavaaleissa.+Suurin+merkitys+äänestysaktiivisuuteen+on+kuitenkin+nuoren+omalla+aktiivisuudella.+Kyselyssä+selvitettiin+myös+ehdokkaan+valintaan+vaikuttaneita+tekijöitä.+Tärkeintä+nuorille+oli,+että+ehdokas+oli+heille+entuudestaan+tuttu+(53,8+%).+Toiseksi+tärkeintä+olivat+ehdokkaan+arvot+(46,2+%)+ja+kolmantena+ehdokkaan+ikä+(30,8+%).+Uskonnollista+taustaa+merkittävänä+piti+vain+alle+yksi+kymmenestä+(7,7+%).+Historiallisessa+sovitusaiheisessa+seminaarissa+pureudutaan+kirkon+ja+saamelaisten+suhteisiin.+Oulun+hiippakunta+on+järjestämässä+harvinaislaatuista+seminaaria,+joka+pyrkii+rakentamaan+siltaa+kirkon+ja+saamelaisten+välille.+Vaikka+luterilainen+kirkko+on+osaltaan+pitänyt+huolta+saamenkielen+säilyttämisestä,+saamelaisten+parissa+kirkko+on+koettu+ja+koetaan+yhä+myös+kolonialistina,+siirtomaapolitiikan+harrastajana,+joka+on+pyrkinyt+historiassa+suomettamaan+saamelaisuuden.+Kirkon+arveluttavaan+menneisyyteen+kuuluu+muun+muassa+saamelaisten+käännyttämiset+luvuilla.+Hiippakunnan+saamelaistyön+sihteerin+Erva+Niittyvuopion+mukaan+seminaarin+aiheena+tulee+olemaan+sovitus.+Teema+nousi+esille+jo+saamelaisten+kirkkopäivien+yhteydessä+Inarissa+Sovitusaiheisia+seminaareja+ja+myös+messuja+on+jo+järjestetty+Ruotsissa+ja+Norjassa.+Molemmissa+maissa+juuri+kirkot+ovat+vaikuttaneet+merkittävästi+siihen,+että+maiden+kuninkaat+pyysivät+1990-luvulla+anteeksi+saamelaisten+kohtelua+menneinä+vuosisatoina.+Niittyvuopio+arvioi,+että+seminaari+tultaneen+järjestämään+vuonna+Ääriajatuksista+aika+päästä+eroon+Oulun+yliopiston+Giellagas-instituutin+professori+Veli-Pekka+Lehtola+on+mukana+seminaarin+valmisteluissa.+Lehtola+kuvaa+kirkon+ja+saamelaisten+suhteita+ja+historiaa+monimutkaisiksi.+Sen+ääripäitä+ovat+kokemukset+kirkosta+saamelaisten+sortajana+ja+toisaalta+eihän+ole+tapahtunut+mitään+-asenne.+Jotta+näistä+ääriajatuksista+päästäisiin+eteenpäin+kohti+tulevaisuutta,+meidän+on+puhuttava+rehellisesti,+mistä+etäisyys+kirkon+ja+saamelaisten+välillä+johtuu.+Seminaarissa+saamelaiset,+sen+viralliset+instituutiot+ja+kirkon+väki+pääsevät
tuollaista kappalejaotonta pötköä.
raa kopiota yhden kempeleläisen RATUsta. Ei sitä kukaan ole jaksanut lukea. Ne siellä yliopstossa ajattelivat, että olokoon, leivotaan tuostakin sekoilijasta nyt teologan masteri, koska eihän siitä suurtakaan haittaa voine olla.