... söpö, kaunis ja lumoavilla silmillään lumoavasti katsova nainen, olen myytyä miestä. Ihan totaalisesti! Sinussa huokuu myös jokin rauhallisuus, aitous, herkkyys miten sitä kaikkea kuvailisi. En keksi oikeata termiä nyt sille, hmm. Kunpa minä pääsisin juttelemaan kanssas pitkiä keskusteluja. <3
Sinä punahiuksinen upea...
SeMahdottomanIhastunut
21189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Missä hänet näit?
Näin hänet viimeksi tuolla eräässä oppilaitoksessa, missä itsekin pyöriskelen. Olenhan minä hänet siellä usein nähnyt pitkin synkkää syksyä. Eipä se olekaan ollut enää sen jälkeen synkkää, vaan valoisaa. Paitsi tietysti kaipauksen tunne ei ole kiva tunne, se saattaa vetää ajoittain synkäksi. Nyt haluaisi nähdä entistä useamminkin. <3
Nii-in...ettei olisi muita säheltämässä ympärillä eikä jäisi vain kiitos hei moi-juttuihin. Kahestaan vain. Olisi niin mukavaa laskea sympaattinen mies elämääni ja kertoa kuka ja millainen oikeasti olen, ja tietää se sama sinusta. Ja ehkä joku aamu herätä kainalosta ja viettää siinä pitkä aamu.
Olisiko, voisiko olla niin hyvin, että olisit juuri Hän! Sen parempaa joululahjaa en tähän kohtaan ees toivoisi. Veit sanat suustani, sillä itsekään en halua mitään säheltäjiä ympärille. Ainoastaan tämän upean punahiuksisen itsensä. Tuohon mitä sanot, halusta tietää ja kertoa kuka ja millainen on oikeasti, herätä joku aamu kainalosta ja viettää siinä pitkä aamu, enpä osaa lisätä siihen mitään. Sinähän se on sanottu ytimekkäästi ja osuvasti. Kuvaus unelmasta. <3
Jos sellaisesta haaveilee pitää ensin tutustua muuten.
Totta. Tiedän sen ja haluan kovasti tutustuakin. Kun pääsee näkemään ja keskustelemaan, ja siis tutustumaan yhä syvällisemmin, se olisi jo mulle varsin suuri toiveen täyttymys.
Noh...oletko Itä-Suomesta?... ;)
Tekstisi nyt vain jotenkin tarttui silmiini kun unen tuloa odotellessani eksyin tänne "ihmeitten ihme" palstoille :) Tänään pyhäaamuna kun heräsin ajattelin, miten mahtavaa olisi löytää aito, hauska, rehellinen, puhuva mies tuohon viereiselle tyynylle. Olisi niin paljon hellyyttä annettavana...haluis vaan kietoa kädet ympärille, silittää ja pusuttaa, kattoo sitä rakasta just ennen kun se herää...
JA sitten siinä on TYHJÄ tyyny! Heitin tyynyn lattialle, kampasin punaiset yökäkkärät suoraksi, vedin villasukan jalkaan ja lähdin pakkaseen lenkille, että turhat vouhotukset unohtuu :D
Mutta kyllähän tuo tekstisi, Sinä tuntematon, oudosti mieltä lämmittää...
Kylläh+;)+Itä-Suomestahan+mie+olen.
Mutta jos me ollaankin jotenkin tuttuja ennestään. Jos kerran sinäkin olet Itä-Suomesta, ehkä olemme olleet joskus samassa koulussa.
Hmm, niin...en osaa kyllä yhtään sanoa. Onhan sekin varmaan mahdollista tosiaan. Joskus maailma on niin pieni...
Jahas...vähän hymyilyttää nyt... Sie olet just kattonu sen saman videon ku miekin, revontulista. :) Ehkä sinä sitten nyt törmäsit minuun täällä. Olen satunnainen suomi24-matkaaja (kun uni ei tule ja illasta on tylsää). Mutta en ole enää siinä oppilaitoksessa, joskus oltiin yhtä aikaa, nyt työelämässä jo. Uskallatko kertoa ikävuosista edes karkeasti?
Juuri sen videon :) satunnainen matkaaja olen sinällään itsekin ja syyt on siihen samoja. Joskus yöt valvottaa...
Niin. Minä menen kolmenkymmenen puolella jo. :)
Niin minäkin. Kuusi vuotta yli kolmenkymmenen. Ei voi olla...olisi ihan liikaa jos olet se mies kuka kävi mielessä...Mutta toisaalta, Itä-Suomi on laaja.
Hmm. Siinäpäs se. Laajahan tää on pinta-alataan mietittynä ja mahollista on kaikki tosiaan. Mutta aika kutkuttava tilanne.
*nauraa* nyt jätetään tähän ennen kuin rääkäisen vahingossa nimeni ilmoille! Huomenna eli tänään sitten hävettää :D
Joo no sitä ei ehkä kannata :D ihan jo identiteettisä nimissä :D, mut että niin... sehän se. fifty-sixty.
En en :) Toisaalta...join niin paljon maitokahvia illasta, että valvottaa - voisit kuvailla vielä ulkoista olemustasi tarkemmin jos vain kantti kestää?
No sitten en ihmettele yhtään, jos vielä oikeen erityisen paljo valvottaa ;D
Ulkoista olemusta, hmm hmm. Pitää pohtia kuinka sen tässä maalailee, että tietty anonyymius säilyy julkisella palstalla (vaikka kukapa täällä minut tuntisi, paitsi sinä korkeintaan, jos sattuisi niin että oletkin tuttava), mutta silti siis. Eli koetetaanpa: minähän olen pitkä, normaalirakenteinen, ei näkyviä syntymämerkkejä taikka kuvia ihossa hankittuna jälkeenkäänpäin. Itseasiassa siisti tavallisen oloinen mies. MItäs muuta? Tarkennuksia voi tietysti aina kysyä.
Ei minullakaan ole tatuointeja. Eikä tule, ja lyhyt olen. En uskalla kysyä sinulta muuta kun tuntuu, että maailma pienenee meidän ympärillä koko ajan :D En uskalla kysyä edes hiuksista vaikka olen niin hiiirmuisen utelias. Älä kerro vaikka kirjoitin tuon.
Kuule, tule juttelemaan oikeassa elämässä. Edes jostain. Katsotaan, miten se siitä. On pakko yrittää mennä nukkumaan, että jaksaa aamusella. Kauniita unia. Kiitos tästä yöhetkestä.
EIkä tuu miullekaan. ;D hmmm...no se tulen varmastikin! Se vaan, etten välttämättä tiedä, että missä me livenä tapaamme. Tai onko kulettu ohi! Tämä oli kaikenkaikkiaan hämmentävä ilta. Tuli tunne ollako vai eikö olla. Olet ehkä Hän, toisaalta, että et ehkä ole, mutta silti saatat olla. Joo en kerro hiusasiaa... se voisi paljastaa liikaa suuntaan tai toiseen. ;D, hiuksiin voidaan tosin palata...nyt on mentävä makuulle itsekin, on noustava todella aikasin ja on kiireempi päivä....mutta tämä ei jää tähän. ;D
Okei, tässä taas vedätetään jotain palstalle eksynyttä joka luulee että juttelee oikeasti punatukkaisensa kanssa.
Palstapeikko sua vikittelee ja koettaa saada tänne koukkuun, ja menet vaan enemmän suohon tämän ihastuksesi kanssa.
Nyt pois täältä ja elä todellisuudessa, mene juttelemaan hänelle ja vain oikeasti livessä.
Ps.tiedän mistä puhun.