Köyhälle Eläkelläiselle!

Arto jätti rahapulassa lääkkeet ostamatta – häpeä esti hakemasta apua sosiaalitoimesta

Pienituloiset eläkeläiset jättävät rahahuolien takia lääkkeitä ostamatta. Yksi heistä on kajaanilainen Arto Kiukkonen, joka uskoo, että monella on silti asiat huonommin.
13.12.2016 klo 11:06päivitetty 13.12.2016 klo 13:42
Lääkkeiden annostelussa käytetty dosetti
Fimean mukaan apteekeissa keskustellaan lähes päivittäin siitä, riittävätkö rahat lääkkeisiin Meri Herttua / Yle
1183
Mistä on kyse?

Pienituloiset eläkeläiset jättävät rahahuolien takia lääkkeitä ostamatta.
Häpeän takia toimeentulotukea ei haluta aina hakea.
Suomessa on 199 000 pienituloista eläkeläistä, selviää Eläketutkimuskeskuksen tiedoista.

Kipeä hetki koitti viime kesänä. Arto Kiukkosen, 58, lääkkeet loppuivat, eivätkä rahat riittäneet uusiin.

Tilanne turhautti, koska Kiukkonen oli antanut kaikkensa, jotta pärjäisi. Kun kotitalon vesiputki jäätyi talvella, Kiukkonen kantoi astiassa naapurista vettä kotiinsa.

Kymmenen vuotta aikaisemmin Kiukkonen oli jäänyt sairauden takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Takana oli pitkä ura yrittäjänä ja myöhemmin myyntityössä.

Viimeisin yritys ajautui vuosituhannen vaihteessa velkasaneeraukseen. Tämän takia työkyvyttömyyseläkkeestä ja tuista jäi pahimpina kuukausina tilille 80 euroa. Hän ajatteli, että sillä on pärjättävä.
Kajaanilainen Arto Kiukkonen
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Arto Kiukkonen on joutunut jättämään lääkkeitä syömättä rahapulan vuoksi.Laura Tolonen / Yle

Kesäisenä päivänä Kiukkonen teki päätöksen. Hän jättäisi lääkkeensä ostamatta, sillä häpeä esti hakemasta apua sosiaalitoimesta. Samalla mielessä nousi ajatus, jota oli hankala karkottaa.

– Kannattaako tätä elämää yleensäkään elää, ajatus kiersi Kiukkosen mielessä.
Apteekeissa puhutaan rahasta lähes päivittäin

Kajaanin pääterveysaseman vastaava lääkäri Seppo Kallio kertoo, että lääkäri törmää Kiukkosen kaltaisiin tapauksiin arviolta muutaman kerran viikossa. Tilanne nousee lääkärissä ja apteekeissa esiin hälyttävän usein.

– Ei ole harvinaista, että lääkäri huomaa jälkikäteen, ettei lääkettä ole käytetty. Potilas saattaa myös sanoa suoraan vastaanotolla, ettei ole varaa noin kalliiseen lääkkeeseen, Kallio avaa.

Toki lääkkeiden vähentämisestä valvotusti asiantuntijan

Kallio alleviivaa keskustelemaan kuitenkin lääkärin kanssa.

ETK:n laskelmien mukaan alle 55-vuotiaista eläkeläisistä noin joka kolmas oli pienituloinen vuonna 2014.

Asialle annetaan vahvistus myös Apteekkariliitosta ja Lääkäriliitosta. Jälkimmäisestä kerrotaan, että heillä ei ole koottua tietoa tai arviota, mutta on yleisesti tiedossa, että näin tapahtuu.

Fimean kahdeksalle

mukaan apteekeissa puolestaan keskustellaan lähes päivittäin siitä, riittävätkö rahat lääkkeisiin tai kuinka paljon lääkkeisiin kuluu rahaa. Kysely tehtiin vuonna 2011.

Paltamon apteekin apteekkari Virva Saastamoinen kertoo käyvänsä aiheesta keskusteluja asiakkaiden kanssa lähes viikottain. Rahanpuutetta ei itse oteta esiin, vaan se ilmenee esimerkiksi sähköisen reseptitietokannan avulla.

– Tällaisen tilanteen huomatessani avaan aina keskustelun siitä, miten lääkehoito pitäisi toteuttaa ja miten se vaikuttaa asiakkaan vointiin, Saastamoinen kertoo.

Asiakasta voidaan myös kannustaa hakemaan taloudellista apua tai suunnitella lääkärin kanssa edullisempaa lääkehoitoa. Siihen keinot kuitenkin jäävät.
Häpeä on syvä

Tilannetta kesti kuusi viikkoa. Kiukkonen sinnitteli, eikä syönyt lääkettäkään.

Olotila oli järkyttävä. Kotona tuntui, että seinät kaatuvat päälle ja terveydentilanne heikkeni. Yhtäkkiä Kiukkonen kuitenkin havahtui.

Tilanne alkoi mennä niin huonoksi, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä sosiaalihuoltoon.

Onneksi. Tämä on sana, jota Kiukkonen käyttää nyt lähes puoli vuotta myöhemmin. Hän istuu Kajaanin Suomen punaisen ristin alueosaston tiloissa, jossa tekee vapaaehtoistyötä.
Lääkkeitä.
Lääkityksen vähentämisestä tulisi keskustella lääkärin kanssa.Yle

– Onneksi on itse havainnut sen, että nyt alkaa mennä siihen pisteeseen, että on saatava apua, Kiukkonen kertoo.

Kiukkonen sai sosiaalitoimesta ostositoumuksen ja kävi hankkimassa lääkkeet. Häpeän tunne, joka liittyy sosiaalitukien hakemiseen

– Joka kerta, kun menee, niin vilkuilee ympärilleen, että näkeekö kukaan, että menen tänne. Se on yhtä iso kynnys mennä sinne kuin ruoka-apujonoon, Kiukkonen kertoo.

Ei ole harvinaista, että lääkäri huomaa jälkikäteen, ettei lääkettä ole käytetty.
Seppo Kallio

Kiukkonen haki toimeentulotukea ainoastaan lääkkeisiin. Hän ajattelee, että muu eläminen on kyettävä kustantamaan sillä rahalla, joka tilille tulee kuukausittain.

Saatuaan syksyllä lääkkeet, tilanne pikkuhiljaa helpotti. Elämisen perusedellytykset palasivat.

Tilanne ei ole silti vieläkään hyvä. Kiukkonen kamppailee yhä.
Kaikki eivät hae apua

Eläketutkimuskeskuksen tiedoista selviää, että Suomessa on 199 000 pienituloista eläkeläistä.

Aloittajallahan näyttää olevan liikaa älliä....liekö eläkelllllläinen.