Entisen pääministerin Esko Ahon (kesk) sanoma keskustalle oli huomionarvoinen.
Aho ei yhtynyt siihen arvosteluun, jota on kohdistettu presidentti Mauno Koivistoon Viron itsenäistymisvaiheessa. Vaikka Aho ei korostanutkaan sitä, että hieman ennen oli eletty vaiheita, jolloin hajoava Neuvostoliitto oli kaikkein arvaamattomin, oli se kuitenkin tosiasia, jonka varassa Mauno Koivisto esiintyi.
Varomattomuus olisi voinut aiheuttaa tuhoa.
Toinen asia, johon on kiinnitettävä huomiota. Aho korosti sitä, että meidän on huomioitava Yhdysvallat, vaikka emme rakastaisi sitä. Pahinta mitä meille tai Euroopalle voisi tapahtua olisi se, että Yhdysvallat siirtäisi loppullisesti keskustelu yhteytensä vain esimerkiksi Kiinaan, joka on kasvava voima maailmassa, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Eikä voi tässä yhteydessä olla korostamatta sitä, että Paavo Lipponen (sd) osoitti erityistä valtiomiestaitoa taitellessaan omalta osuudeltaan juuri tässä asetelmassa Suomen etujen hyväksi.
Valitettavaa on, että keskustan ja sen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen pyrky vaalivoittajaksi asein kuin asein johti Suomen osalta virheeseen. Näyttäisi siltä, että tulemme olemaan jatkossa seka eurooppalaisessa että yhdysvaltalaisessa poliitiikassa viimeisiä, jonka mielipiteitä kuunnellaan.
Viimeisin ongelma on se, että lausuntoautomaatti ja poliittinen virtuoosi Olli Rhen (kesk) naulasi Suomen ilmeisen tarkoitushakuisesti seinälle. Hänen tehtävänsä ei varmaankaan ollut tuoda esille EU:n käsityksiä yhdysvaltalaisesta politiikasta.
Aho ei yhtynyt siihen arvosteluun, jota on kohdistettu presidentti Mauno Koivistoon Viron itsenäistymisvaiheessa. Vaikka Aho ei korostanutkaan sitä, että hieman ennen oli eletty vaiheita, jolloin hajoava Neuvostoliitto oli kaikkein arvaamattomin, oli se kuitenkin tosiasia, jonka varassa Mauno Koivisto esiintyi.
Varomattomuus olisi voinut aiheuttaa tuhoa.
Toinen asia, johon on kiinnitettävä huomiota. Aho korosti sitä, että meidän on huomioitava Yhdysvallat, vaikka emme rakastaisi sitä. Pahinta mitä meille tai Euroopalle voisi tapahtua olisi se, että Yhdysvallat siirtäisi loppullisesti keskustelu yhteytensä vain esimerkiksi Kiinaan, joka on kasvava voima maailmassa, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Eikä voi tässä yhteydessä olla korostamatta sitä, että Paavo Lipponen (sd) osoitti erityistä valtiomiestaitoa taitellessaan omalta osuudeltaan juuri tässä asetelmassa Suomen etujen hyväksi.
Valitettavaa on, että keskustan ja sen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen pyrky vaalivoittajaksi asein kuin asein johti Suomen osalta virheeseen. Näyttäisi siltä, että tulemme olemaan jatkossa seka eurooppalaisessa että yhdysvaltalaisessa poliitiikassa viimeisiä, jonka mielipiteitä kuunnellaan.
Viimeisin ongelma on se, että lausuntoautomaatti ja poliittinen virtuoosi Olli Rhen (kesk) naulasi Suomen ilmeisen tarkoitushakuisesti seinälle. Hänen tehtävänsä ei varmaankaan ollut tuoda esille EU:n käsityksiä yhdysvaltalaisesta politiikasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
USA:n määrämisen mitä EU:n pitää Turkin kanssa tehdä. Tuolla toisella palstalla valitat Rehnin tuovan Turkin EU:n jäseneksi.
Ristiriitaista.
Lueppa tarkemmin mitä kirjoitin.
En ole sanonut, että Yhdysvalloilla olisi oikeus määrätä. Puutuin vain siihen, ettei lausuntoautomaatti ja virtuoosi Olli Rehn (kesk) ei ollut se, jonka tehtävään kuluu ilmoittaa EU:n kantoja.
Enkä sanonut varmaan, että Rehnin tehtävä olisi tuoda Turkki EUn jäseneksi, vaan selvittää sitä miten asiassa edetään.
Ei siis ristiriitaa. Luetun ymmärtämisessä ehkä.
Lajentumisasiat kuuluvat Rehnille, joten Turkin mahdollista liittymistä koskevan lausunnon antajana oli aivan oikea komissaari.
> "Vaikka Aho ei korostanutkaan sitä, että hieman ennen oli eletty vaiheita, jolloin hajoava Neuvostoliitto oli kaikkein arvaamattomin, oli se kuitenkin tosiasia, jonka varassa Mauno Koivisto esiintyi."
Olivatko Koiviston ja Ahon tiedossa olleet "tosiseikat" erilaiset, koska olivat erimielisiä suhtautumisesta Baltian maiden (uudelleen)itsenäistymisprosessiin?
Ja mistä nuo itsekunkin "tiedot" olivat peräisin?
Kannattaa lukea taustoja esim Risto Uimosen kirjasta "Nuori pääministeri". Ainakin minun käsitykseksi jäi, että Koivisto toimi Moskovan äänitorvena.
Uimosen kirjoitusten perusteella Savisaaren äskettäinen tilitys on erinomaisen perusteltu.
tilanteen niinkuin se oli Viron itsenäisyyshankkeessa. Mauno Koivisto kuitenkin eteni aivan oikein Viron kysymyksessä. Savisaaren kirjoitusta on tarkasteltava niitä pyrkimyksiä vasten jotka hänellä on jatkostaan. Käsityksekseni on 1991 alkaen tullut se, että Virossa hänet luetaan ensisijaisesti populistiksi.
Ja hän käyttänee hyväkseen myös Suomen tilannetta ja täällä olevia vastakkain asetteluja.
Tuskin Suomessa, siis todennäköisesti, yksikään itseään kunnioittava politiikko alentuisin Viron Savisaaren tasolle.
"Tuskin Suomessa, siis todennäköisesti, yksikään itseään kunnioittava politiikko alentuisin Viron Savisaaren tasolle."
Alentuisi????!!!
Suomen systemaattisesti valehtelevat poliitikot eivät pääsisi Savisaaren tasolle edes seipään avulla hyppäämällä!
Tieto muuttuu parhaimmillaan tunnin välein ja kansa on ihmeissään, mihin niistä pitäisi uskoa. Siihen on hyvä ohje: suomalainen poliitikko valehtelee aina kun sen huulet liikkuu!
Mutta onhan meillä näitä tapiotalvia sananselittäjinä. Uskoo ken tahtoo, mutta ei sitten kannata ruikuttaa tulleensa petetyksi.
jo käynyt selväksi virolaisillekin, että mies oli vain populisti
Taidat olla Ahon fani. Tietäisitpä mihin Esko Ahokin on sekaantunut. En kerro enempää, mutta pisteet hänenkin suhteen nolla.
voinpa avata tilanteen, että olin tyytyväinen vain siihen, että Esko kertoi joistakin seikoista sen tiedon,joka oli tarpeellinen keskusta politiikan arvioimisessa.