Attitydproblemena bara lyser igenom. Tänk. 296 studiepoäng är inga problem. Men sedan dom där 4 sista ooojoooojooooj vaaad heeeemskt uhuuu uhuuu :( :( :(
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005008365.html
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005008365.html
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siinäs näette, miten "Sortokausi 2" vaikuttaa, är ni njöda?
Du verkar inte förstå mycket...
alkoiko neffejen 2. sortokausi, vai mistä on kyse?
Tajusin sen, miksi ruotsinkieli on se tulppa monelle lahjakkaalle suomalaiselle menestyä, räcker det?
Ei todellakaan riitä.
Kyselepä huviksesi menestyneiltä suomalaisilta, oliko pakkoruotsi tulppa menestymiselle ja meinasi estää koko menestymisen. Vastaukset saattavat yllättää sinut...
Kaikista helpoin aine oppia, tuttu kotimainen kieli, ja joku kehtaa valittaa...asennevammalta haisee.
Hur kan man fordra att någon närvårdare eller sjukskötare i Seinäjoki borde kunna svenska,när en högt utbildad blivande forskare inte ens klarar av det.
Har man ens något att tänka med så förstår man nog att det inte handlar om kunskap här. Idioten påstår ju att inte ens i sverige behöver man svenska! HÄR var attitydproblemen astronomiska. Tänk nu lite. OREALISTISKT är vad det är att ha såna här problem för futtiga 4 studiepoäng. 296 avklarade studiepoäng i ett svårt område. Nu bölar han över en liten språkkurs.... Han måste ha någon form av asperger eller dylika problem då han inte kan se helheten. Alla som tror på honom borde också ha en sinnes undersökning. Språk behövs alltid, speciellt i forskaryrkena.
Dom här snyfthistorierna dyker upp med jämna mellanrum,hur korkade är människor som tror på dem ?
Don tror inte ens själv, men det hjälper lite grann fanatismens symptomerna, när man kan kasta skräp....
Litet svårt att tro på alla fantasier som frodas bland fennorna för en människa med sunt förnuft.
asennevammalta haisee. "
Miksi jopa armeija vapauttaa asennevammaiset, mutta yliopisto ei?
Asennevamma on lainsäätäjillä!
Armeija ja kielenopetus. Ontuva vertaus, ja pahoin.
Av alla språk så är det endast svenska som ställer till problem ?
Kieltenoppimisen vaikeus on yleinen ominaisuus (ei vamma), jonka ei pitäisi estää ihmistä toteuttamasta unelmiaan myös koulutuksen kautta. Muissa maissa kieltenoppimisen vaikeus huomioidaan ja kieliopinnot voi valita minimiin. Meillä vain pakkoruotsia ei voi valita pois.
Ruotsinkielinen lehti kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla niinpä hän valitsin pois suomen. Näin kauniisti kuvataan asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea.
Kokeilin kertoa pakkoruotsia kannattavien palstalla siitä, mitä pakkoruotsi aiheuttaa. Vastaukset kuvastivat sitä, miten meillä on opetettu ihmiset halveksimaan niitä, joilla kielet eivät suju: "Ei vammaisia ole varaa koulutta lukio-opintoihin ja siitä eteenpäin. Ja samma maahanmuuttajille." Mistä nämä julmat äänenpainot?
Opettajana tapaan jatkuvasti fiksuja nuoria, joille ruotsi on äärimmäisen vaikeaa - jopa niin, että ruotsin masentamina ei lähdetä lukioon tai lukio jää kesken. Lukioon menevillä ei ole enää edes mahdollisuutta tukiopetukseen ruotsissa vaan heidät usein ohjataan suorittamaan lähimmässä iltalukiossa kursseja uudelleen ja uudelleen. Erityisesti ammattikorkeissa opiskelija voi jäätyä jo ruotsin valmistavaan kurssiin. Yliopistoilla on paljon ruotsia vaille valmiita. Tämä on ongelma ja syy ei ole näissä opiskelijoissa - ruotsi ei voi olla se aine, joka karsii valmistujat!
Pakollisen ruotsin aika on niin ohi!
Om inte annat så kan man skylle på dyslexi,det brukar normalt inverka på mycket annat också men hos fennor är det endast pakkoruotsi som ställer till problem.