vihaa edelleen minua kohtaan, siitä että vedin rajan ja lopetin sun pelleilyn aikoinaan?
Tunnetko vieläkin inhoa ja
KaikkiSaaVastata
39654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
No jos se sinusta tuntui pelleilyltä, niin kait sun oli omat rajat ilmaistava. Vaikket sitä kovin hyvin osannut tehdä. Ehkä mun tunteet oli enemmän epätoivoa ja surua. Ei noita mitä kirjoitit. Vastasin miehelle kun kaikki sai vastata.
Ei todellakaan vituta koska pelle olit Sinä. Minulla on edelleen kaikki ja sinulla surkea paskaelämäsi jonka olet itse hankkinut. Hah.
rääväsuuhoo on ollu taas yövuorossa ottanu taas kilarit vieraan kirjotuksista ==)) on se vaan semmonen tommonen ==))
Kuka meistä täällä voi sanoa kenenkään elämän olevan paskaelämää ja millä perusteella. Onko oma elämä hohdokasta silloin kun tuohon aikaan on netissä kirjoittamassa noin mielessä olevalle ihmiselle, minä ainakin epäilen vahvasti.
Hyvää mieltä tähän lauantaipäivään.
No en minä itseäni pelleksi kokenut, pellet ja pelleilyt on sinun omien korvien välin tuotosta. Kertoo itsestäsi se, että pistät toisen piikkiin kaiken, vittuillen vielä. Pidä sinä edelleen se "kaikki", mm. rikas sisäinen maailmas ;). Mulla on ihan hyvä elämä tällä hetkellä - ja siinä on ihan tarpeeksi tähän hetkeen. Mulle tää oli ;)
huhhuijjaa sentään.
En tunne vaan rakkautta.
Pimpeli pom
Pimple pom vaan teillekkin näin viikonloppuun.
Kevensi mukavasti tunnelmaa, Tyyne
Kyllä tunnen mutten niinkään tunne inhoa ja vihaa.
Vaan ennen kaikkea ikuista pettymystä ajattelematonta kohtaan
ja sen "kirjoittamattoman" siteen ja siihen sisältyvän luottamuksen pettämistä.
Sellaisen kirjoittamattoman siteen katkaisemista jota ei minkään
asian tai syyn pitäisi katkaista. Minä en pelleillyt. Se oli todellakin joku muu kuka siihen pelleilyyn syyllistyi.
Minä en pelleile kenenkään ihmisen tai heitä koskevien henkilökohtaisten asioiden kanssa. Minä en odota ihmisiltä mitään. Ihmiset eivät ole pelleilyn arvoisia. Eivätkä myöskään heidän asiansa. Eräs henkilö vahingoitti jotain. Jotain niin tärkeää minulle jota ei voi enää korjata. Hän tappoi kaiken.
Häntä en voi enää kohdata hänenä. Mikään ei korjaa tehtyä.
Anteeksi hän on saanut minun osaltani. Mutten siltikään ymmärrä hänen ajatuksiaan. Häneltä tuskin anteeksipyyntöä "pyyteetöntä" saan. Sitä paitsi vaikka saisinkin niin kuten sanoin se ei korjaisi yhtään mitään. Hän on näyttänyt kyntensä. Hän on todella ilkeä ihminen. Piru... oikein peto lampaan vaatteissa. Hän tappoi minut jo muutenkin henkisesti rikkimenneen. Mikä parasta. Ei edes tajua ja osoita katumusta.
Tietyllä tavalla olen kiitollinen hänelle. Katkera en ole mutta silti edelleen ihmettelen että miten pystyin kuvittelemaan jostain henkilöstä niin kauniisti miten tein. Ei olisi pitänyt. Ehkä se on yksi minun vioista. Olla niin pyyteetön ja ennakkoluuloton toisia kohtaan. Niin ei näköjään kannattaisi olla.
Nimimerkki"over_and_out" kirjoitit:
"pettymystä ajattelematonta kohtaan ja sen "kirjoittamattoman" siteen ja siihen sisältyvän luottamuksen pettämistä...
Häneltä tuskin anteeksipyyntöä "pyyteetöntä" saan....
Hän tappoi minut jo muutenkin henkisesti rikkimenneen. Mikä parasta. Ei edes tajua ja osoita katumusta..."
VASTAAN:
Yritä jättää taaksesi ihminen, joka on sinua noin sydänjuuriasi myöten loukannut. Kykenemättömyys katumukseen HUONON KÄYTÖKSEN, VÄÄRIEN TEKOJEN ja AJATTELEMATTOMIEN JA LOUKKAAVIEN SANOJEN LAUSUMISEN jälkeen voi kertoa vaikka (lievästä) luonnehäiriöisyydestä, PSYKOPATIASTA! (Eivät kaikki ihmiset ole luonnehäiriöisiä, joilta puuttuu kyky asettua muiden asemaan eli tuntea empatiaa, ja toimia sen mukaan.)
mutta olisipa asia vain niin helppo.... olen yrittänyt ja
olen jättänytkin (tavallaan) mutta kun kyse on omasta perheenjäsenestä niin tätä asiaa mutkistaa se hivenen erittäin tragikoominen tosiasia että muut perheenjäsenet taas eivät välttämättä pysty sulattelemaan asiaa, että kaksi ovat vastakkain.
Juttu on että minä en halua kenellekään ihmiselle tuottaa pahaa mieltä ja surua. En edes niille jotka ovat tehneet jotain väärin. Mutta nyt juuri tuotan itse surua (vielä jouluna) muille kun en pysty kohtamaan sitä jonka en ikimaailmassa odottanut rikkovan minua.
Hänkään ei ole osoittanut mitään merkkejä siitä mitä on tehnyt.
Asia on hyvin surkuhupaisa. Näen tässä positiivisia puolia mutta niin myös huonojakin. Kiitos neuvoista ja ajatuksista.
Niinhän se on, kuten sanoit.. eivät kaikki ole psykopaatteja mutta jotkut ovat vain niin kyvyttömiä astumaan toisen kenkiin. Ei sekään välttämättä ole heidän vikansa.
Mutta aina voisi ihminen yrittää kasvattaa itseään. Sitä olen toivonut häneltä... ehkä sekin on joku kyky. Jotkut kasvavat elämän myötä henkisesti niin automaattisesti kuin itsetietoisenkin työskentelyn ohella ja jotkut taas elävät niillä mitä ovat oppineet ja saanet sitten syntymästään lähtien.
"omasta perheenjäsenestä niin tätä asiaa mutkistaa se hivenen erittäin tragikoominen tosiasia että muut perheenjäsenet taas eivät välttämättä pysty sulattelemaan asiaa, että kaksi ovat vastakkain..."
Kuulostaa hankalalta! Onneksi meillä eivät ole PERHEENJÄSENET, joita on tasan 3, vastakkain.
Meitä, jotka tiedämme toistemme asiat ja olemme tukeneet toisiamme vuosikymmeniä on vain nuo 3; toinen vanhempi ja hänen 2 biologista lastaan.
Jos tuo aloitus olisi minulle, niin siinä tapauksessa projisoit omat tunteesi minuun, vihan ja inhon.
Olen tolkuttanut tolkuttamasta päästyäni, etten VIHANNUT enkä VIHAA sinua; en vain kyennyt elämään siinä suhteessa silloin. (Arvostin ja arvostan sinua suuresti mies, mutta en voinut elää poissaolevan ihmisen kanssa, joka tuntui olevan alusta asti tyytymätön minuun. Olit totinen, hymytön, puhumaton ja omissa maailmoissasi, kotonakin.)
En vihaa sinua; en vihannut silloin enkä vihaa nyt.
Sinulla on ap. VIHREÄT SILMÄT eikö niin?
Eräs sukulaiseni sanoi meidän suhteestamme sarkastisesti:
"Niin, tottakai piip on oikeassa. Kaikkihan on sinulle kuin jumalan sanaa, mitä piip sanoo."
Toinen lausui:
"Lopeta sen jätkän näkeminen vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Ei se niin täydellinen oo."
Ymmärrä jo, en vihaa en inhoa, mutta en osannut elää kanssasi.
Silti arvostin ja arvostan monia puoliasi.
Mitä merkitystä mun tunteilla on? Eihän ne ole ennenkään kiinnostaneet.
Niin. Aika usein sinun "tunteesi" piti kaivaa, suostutella tai maanitella esiin. Mieluummin peittelit kuin paljastit tunteesi. (Mutta totta on: Kukaan ei ole täydellinen. Et edes sinä.)
"Tyyneltä, pimpeli pom"? Sulla on VIHREÄT SILMÄT? =D
Eikös vaan olekin?
Ja sinä naurat? Eikö niin? Ajattelet, että nyt tuo palstan koko
"pimpeli-pompeli" -jengi tilittää RISTIIN TUNTEISTAAN foliohatut päässään? Naurat siis meille. Ei se mitään!
Minuakin alkaa jo hiukan hymyilyttää.
Tässä sinulle "Tyyneltä.Pimpeli-pom":
https://www.youtube.com/watch?v=omDPaS_HaBM
Luitko kommenttiosion, "Tyyneltä. Pimpeli-pom"?
Söpö kettu, kuin pieni koira, Ron-Ron näkyy kuolleen. : (
Ihan pelkkää myötähäpeää vain.
On pakko analysoida! Hyvät tunnisteet!
Hän ikävöi henkilöä joka on:
-lihava
-maalainen
-hävettävä
Kirjottaja on:
-ylimielinen
-täydellinen
-kaupunkilainen
-epavarma
-pinnallinen
-kaipaava
Anyone?
Se tuntui pahalta, koska toimintatapa oli minulle mahdollisimman väärä... en minä ensisijaisesti pelleillyt, rakastuin ja sitten pelleilin, koska sinä teit minulle ikävästi. Vähän tahtoisin sinulle antaa kurituskutitusta siitä hyvästä.
muistaa että ap ei oo tehny kellekkään ketjussa yhtään mitään koska kukaan meistä ei tunne häntä.
Lueppa tuo nimimerkki uudelleen ennen kuin tuut mussuttaan kylkeen.
sinuttelit aloittajaa.
Omassa tilanteessani puhuin hänelle pösilö.
Asiaa siltä kantilta että itse vain otit asian pelleilynä? Oletko edes hetkeä käyttänyt asian miettimiseen toisen näkökulmasta? ihan vaan uteliaisuudesta kyselen.
Kenenkään ihmisen kanssa ei ikinä saa pelleillä, ei missään olosuhteissa, jokainen ihminen on tunteva olento ja pelleily toisen kustannuksella on saastaa, siihen ei oikeuta toisen näkökulmat eikä mikään, asiallinen käytös jokaista kohtaan. Halusin vastata vaikka aloittaja en olekaan mutta kommentti oli niin pöyristyttävä.
Uteliaisuudesta mikä on sinun näkökulma mikä oikeutti sinut pelleilemään, sitähän tuo tarkoitti, eikö vain.
Mikä kantti on se että minulla on kaikki edelleen ja sinulla surkea paskaelämäsi,hah. mikä oikeuttaa tuollaiseen ja onko enää pelleilyä vai paljon pahempaa.
Sinunko käytös ei ollut pelleilyä? Salli mun nauraa. Mene itseesi, sinussa ja ajattelumaailmassas jotain vinossa.
Juuri hetki sitten
Mitä, vastaat itelles ;)
Liian monta kertaa ja liian pitkään kesti. Vika ehkä minussa, yritin ymmärtää liian pitkään. Lopulta oli pakko tehdä jotain, kun voimat menivät muissa vastoinkäymisessä.
En tunne sua kohtaan mitään, en yhtään mitään. Mennyttä en murehdi.
En. Elämä on opettanut.
Jani. Mä tunnistin sut heti, paskaläjä kiva kun et taaskaan tunne yhtään mua. Olen siitä vaan kiitollinen. Painu helvettiin ja vie se Anette mukanasi kato vielä ehtii...