Aloitin viidettä kertaa masennuslääkityksen, aivan jumalattomat aloitusoireet (ripuli, pahoinvointi, kuvotus, päänsärky, aivosumu). Tuliko kellekään muulle samoja?
Vittu mitkä aloitusoireet lääkkeistä
asddasasd
291540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Villi veikkaus: Lääkkeesi on Venlafaksine?
Sinähän se varsinainen masokisti olet.
ei vaan sertralin voxra
Kahta masennuslääkettä samanaikaisesti.Perusteliko mitenkään miksi?
Eikö olis terveellisempää nupille pysyä sillä lääkkeellä kuin veivata jatkuvasti eestaas...
Kannattaa aloittaa todella pienellä annoksella. Noin 2 viikossa tietää sopiiko lääke vai ei.
Itsellä citalopramista järkyttävät oireet, venlafaxista ei oireita.
Eikö olisi terveellisempää nupille olla pysymättä millään noista "lääkkeistä" kuin jatkaa käyttöä.
en tiedä, lääkäri käski. ei kai tässä ole mitään menetettävää enää
Miksi tottelet lääkäriä? Lääkärisi kuulostaa sadistiselta. Masokisti ja sadisti löytävät usein toisensa. Ja ei lääkäri voi mitään käskeä.
Lääkitys suojelee aivoja masennuksen haittavaikutukselta.
Näin on. On tieteellinen fakta, että masennus tuhoaa aivosoluja.
Tuo on hevonkukkua että masennus yksiselitteisesti tuhoaa aivosoluja ja "masennuslääkkeet" yksiselitteisesti suojaa aivoja etenkään pitkällä tähtäimellä vaikka ne aloittaisi 10 kertaa uudestaan. Yhtä lailla voidaan sanoa, että sosiaaliset suhteet, aktiivisena pysyminen, liikunta ja terveellinen ruoka suojaa aivoja. Myös kalaöljyssä on todettu tällaisia vaikutuksia.
Pitkäaikainen masennuslääkkeenkäyttö voi olla haitallista aivoille. Eikä lääketutkimuksissa olla todettu mitä seurauksia on jos palaa lääkkeille yhä uudestaan ja uudestaan ja aloittaa ne uudestaan useita kertoja laittaen aivot läpikäymään stressaavan prosessin yhä uudestaan. Sen sijaan että aivojen toiminta tehostuisi lääkkeillä, myönteinen seuraus voikin tulla siitä että aivot pyrkivät saavuttamaan uuden tasapainotilan "kapinoimalla" ja "puskemalla vastaan" lääkkeen vaikutusta vastaan erilaisin mekanismein ja saavuttamalla uuden tasapainotilan, kun serotoniinin toimintaan on sotkeuduttu, mistä positiivinen vaikutus voi tulla käytön alussa. (Serotoniinilla on lisäksi lukuisia eri tehtäviä ihmisen kehossa) Alun positiivinen vaikutus voikin pitkällä tähtäimellä muuttua. Monilla lääkkeen positiivinen vaikutus ei kestä monia kuukausia ja useat nostavat lääkeannosta, vaikkei siitä ole yksiselitteisesti välttämättä edes hyötyä. Alussa saavutettu teho loppuu jossain vaiheessa ja kun lääkkeet lopettaa, serotoniinijärjestelmä toimii huonommin kunnes palautuu (jos palautuu täysin). Vieroitusoireet kertovat tästä lopettamisen jälkeisestä myllerrystilasta aivoissa ja kehossa, minkä jälkeen aivot pyrkii taas saavuttamaan uuden tasapainotilan.
Esim antipsykooteissa dopamiinin estämisestä tulevat pakkoliikkeet voi jäädä pysyviksi, mikä kielii pysyvistä vaurioista välittäjäaineiden toimintaan sotkeutumisesta eli aivot ei aina kykene palauttamaan normaalia toimintaa.
Joidenkin näkemysten mukaan pitkäaikainen masennuslääkekäyttö altistaa masennuksen kroonistumiselle.
Voikos 65-vuotiaan aivot enää palautua ennalleen, mitä se sitten onkin, 17-vuotisen ssri:n käytön (pienin annos fluoksetiinia) jälkeen? Lääkkeen lopetuksesta nyt noin vuosi, eikä hyvin mene ollenkaan.
Noin pitkän käytön vieroituksesta ei ole paljon tutkimusta. Lääkeyhtiöillä ei ole ollut intressinä perehtyä vieroittamiseen ja ihmisten kokemiin vieroitustuskiin, vaan puskea lääke markkinoille, usein muutaman viikon lääketutkimuksen kera. Silti monet lääkärit tuntuvat omasta mielestään tietävän vieroituksen salat. Osa ihmisistä ajattelee syövänsä lääkettä koko elämänsä luottaen sen tehoon ja turvallisuuteen.
Jos olet 17-vuotta syönyt joka päivä lääkettä ja lopettanut sen, on aika todennäköistä, ettei vieroitus ole helpoimmasta päästä ja palautuminen tapahdu silmänräpäyksessä. Mitä pitempään lääkettä käyttää, sen hankalampi siitä on päästä irti. Toki meitä on moneen lähtöön. On hankala sanoa, miksi juuri joillakin vieroittaituminen tuottaa vaikeuksia ja paljon oireita.
Ihmiset on kuvanneet kuukausien tai vuosienkin oireilua lääkkeen jälkeen, jonka uskovat olevan vieroitusoireita tai miksi lie näitä pitkittyneitä lopetuksen jälkeen alkaneita fyysisiä/henkisiä/neurologisia oireiluja voisi kutsua. Pitkän käytön jälkeen lopetus on kuluttavaa ja voi olla myllerrys henkisesti, mikä kannattaa tiedostaa etukäteen, jos lääkkeestä haluaa eroon hyvin pitkän käytön jälkeen. Nämä pitkittyneet oireilut joillakin noudattavat melko samanlaista kaavaa; lääkkeen jälkeen tulevaa unettomuutta, hyvin voimakastakin mielialanvaihtelua, levottomuutta, "herkillä oloa", stressinsietokyvyn laskua jne jne.. Niitä on hankala erottaa masennuksesta ja usein lääkäri näkee nämä oireet masennuksena. Olotilan huononeminen voi alkaa myös muutaman viikon kuluttua viiveellä lopettamisesta. Olo voi olla pahempi kuin mihin niitä alunperin alkoi syömään. Voi olla, että lääkitys uudelleenaloitettuna ei aina toimi, mikä kannattaa myös tiedostaa, kun lääkkeestä tahtoo eroon. Jos meinaa palata lääkkeelle, kannattaa miettiä, miksi alunperin sen halusi lopettaa.
Parempi olo voi tulla aalloittain. Ensin tulee parempia päiviä huonompien lomassa, sitten niitä tulee enemmän. Ne on hyvä merkki. Jonkinlainen olotilojen seuranta voi olla hyödyllistä, jossa voi seurata olon kehitystä. Netissä on vertaisfoorumeita englannin kielellä lopettaneille tai lopettamista suunnitteleville (esim.Surviving Antidepressants) mitä pelkästään lukemalla voi nähdä, että monilla on samoja kokemuksia ja toisaalta nähdä, että monet alkaa hiljalleen voida paremmin.
Tärkeää on uskoa että palautuminen on mahdollista. Se voi vaan ottaa pitkän aikaa. Liikunnasta, aktiivisena pysymisestä olon sallimissa rajoissa ja terveellisestä ruoasta voi olla apua palautumisessa.
On epätodennäköistä, että saat kaikkia kognitiivisia kykyjäsi takaisin. Samoin, jos koet yhä seksuaalitoimintojen ongelmia ja halujen puutetta, on epätodennäköistä, että palaudut. 17 vuotta noita myrkkyjä on todella tuhoisan pitkä myrkytysjakso kenen vaan aivoille.
Joka tapauksessa odottele sellaiset 2v lopetuksesta ja arvioi tilanne uudelleen.
Älä viitsi.
"jkkkjj 21.12. 12:44" , hei kiitos sinulle kovasti tuosta kirjoituksestasi ! Ihan hämmästyin, kun 'joku' tiesi niin paljon, mitä tämä on ollut, sekä rohkaisi. Vastauksessasi paljon sellaista, mistä tarttua kiinni ja jaksaa jatkaa. Tilanteeni nyt just ei ole ihan kaamean huono, olen optimisti, että pärjäilen kuitenkin eteenpäin! Iän myötä elämänkokemus ja asioiden hyväksyminen tulevat myös avuksi, niin että nyt tosi vähillä rohdoilla tässä jo mennään.
On vielä sekin seikka otettava huomioon, että vanhuuden sanotaan alkavan siinä 65-vuotiaana ja siksipä on myös vaikea erottaa, mikä ollee pääkopan luonnollista muuttumista ihan vain iän takia ja mikä, jos sitä on miten paljon kuka tietää, on ns. lääkityksen aikaansaamaa. Kyllähän siis kognitiivisia kykyjä haparoituu joka tapauksessa useimmilla vähitellen hitaasti vanhemmiten. Lisäksi itselläni joitain muitakin seikkoja tässä, että tiettyjä elämää yleisesti tukevia asioita puuttuu.
Hmm. Mielenkiintoista. Puheenvuorosi tosi hyvä ja tarpeellinen, tukea-antava, itseäni tunnistan siitä. Kyllä olenkin käynyt lukemassa engl.kielisiä keskusteluja aiheesta, kannattaakin jälleen mennä sinne...
Masennus on parantumaton sairaus, mutta sen kanssa voi elää lääkityksen avulla, eli loppuiän on käytettävä lääkitystä.
Elämä voi silti olla ihan elämisen arvoista, josta kiitos lääketieteelle.
Jos "paranee" niin sieltä se on kuitenkin taka-alalla tunkemassa etu-alalle.
Tämä on minun 57 vuoden omakohtainen kokemus, sekä myös muita sairastuneita sivusta seuranneena.
On vaan olemassa asioita jotka on hyväksyttävä, kun muuta ei voi.
Vain otettu lääke auttaa. Ei mulla muuta.
menisit trollaamaan välillä muuallekin.
Muuten hyvä mutta
"Masennuslääkkeiden" teho ei välttämättä kestä lopun elämää vaan se voi loppua jossain vaiheessa. Ja homma ei ole välttämättä niin simppeli että uudet lääkkeet kehiin tai annosta ylemmäs. Niiden teho ei ole todistettu kuin hyvin lyhyissä viikkoja tai kuukausia kestävissä lääketutkimuksissa ennen markkinoille tuontia, joissa ne ei pärjää merkittävästi plaseboa paremmin. Myös jotkut kiusalliset haittavaikutukset voi alkaa haitata elämää jossain vaiheessa (tunteet leikkautuu molemmista päistä tai seksuaalihäiriöt yms), ja tekee mieli lopettaa niiden takia tai tulee eteen esim.haave hankkia lapsi jolloin voi joutua miettimään lääkkeen lopettamista ellei ota sitten riskejä lapselle.
Niistä tehdyt lääketutkimukset joilla ne on tuotu markkinoille kestää kuten mainitsin hyvin vähän aikaa, eikä kattavaa tutkimusta vuosikymmenien käytöstä (ja vuosikymmenien käytön vieroituksesta) ole, saatika että käyttäisi niitä tyylillä nuoresta asti koko elämänsä että mitä vaikutuksia sillä on. Toisaalta kiinnostaako kellään lääkärillä kirjata haitat jos potilaalle tulee jotain omasta mielestä lääkkeestä johtuvaa esim. kognitiivista haittaa vuosien mittaan tai vieroituksesta, tai uskovatko he edes potilasta? Miten voi sanoa johtuuko se edes lääkkeestä..
Pitkäaikaiskäytössä haitat voi olla hyötyjä suuremmat. Lisääkö lääkkeestä vieroitus vielä pahemman masennuksen riskiä kuin mitä olisi ilman lääkettä? Käyttävätkö jotkut pysyvästi masennuslääkettä siksi että lopetus huonontaa olon sietämättömäksi mutta ilman että he olisivat aloittaneet lääkettä heillä ei olisi tällaisia romahduksia? Voiko olla niin että lopetuksen jälkeen masennus uusiikin masennuslääkkeen aiheuttamista muutoksista välittäjäaineiden ja reseptorien toimintaan johtuen mikä lopettaessa pahenee kun lääkeainetta ei käytä enää eli masennuslääkkeet kroonistaa masennusta tavallaan?
Ja "masennuslääkkeet" ei ole niin kehittyneitä (on arvailua jo mihin niiden toiminta ja teho perustuu), pitkällä kaavalla kattavasti tutkittuja ja tehokkaita kuin moni uskoo. Niistä voi olla jopa enemmän harmia kuin hyötyä pitkällä tähtäimellä.
Mutta, jos on käyttänyt todella pitkään lääkettä, masennus on uusinut ilman lääkettä ja olo on lääkkeellä ok, kannattaa todella punnita lopettaako, koska vieroittautuminen niistä voi olla joillekin hyvin vaikeaa ja jopa riskialtista. Näistä lääkkeistä väitetään että ne ei aiheuta riippuvuutta mutta omalla tavallaan ne voivat aiheuttaa. Tätä riippuvuutta aiheuttaa omalla tavallaan kaikki välittäjäainetoimintaan puuttuvat psyykenlääkkeet joista tulee vieroitusoireita.
Muista nämä nyrkkisäännöt
- usko lääkkeen voimaan
- älä usko parempaan huomiseen, ainakaan ilman lääkkeitä
- älä usko itseesi
- usko, että sairautesi on voittamaton
- älä koskaan mieti syitä, mistä sairautesi johtuu. Mieti vain miten lääkitset itseäsi.
- usko järkähtämättä bonuksia jahtaavaa lääkäriäsi
Näin elämäsi kohenee silmissä ja olo on hyvä, ellei jopa erinomainen!
Masennus on serotoniinin vajaus eikun kemiallinen epätasapaino (no lääkärisi kertoo sinulle oman teoriansa, kun kysyt). Lääkitys on ensisijainen hoitokeino,terapia ei ole niin tehokasta. Lääkkeiden toimintamekanismi tunnetaan, eiku.. Vuonna 2016 tunnetaan aivojen toiminta ja lääkkeiden haitat niin että voidaan sanoa että nykyaikaiset psyykenlääkkeet on turvallisia.
Lääkitys masennukseen on kuin diabeetikolle insuliini. Aivosi ei vain tuota tarpeeksi serotoniinia eiku..
Masennuslääke suojelee aivoja ja muistia masennuksen vaurioilta. Masennuslääke parantaa älyllisiä kykyjä. Nuoresta vanhaksi! Käytä huoletta vaan!
Lääkkeet on hyvin siedettyjä ja ne on helppo lopettaa. Ne ovat hyödyissä eikun siis haitoissa kuin plasebopillerit masennukseen.
Vieroitusoireet eikun lopetusoireet on vain kiusallisia. Ikävä kun tulee näitä kiusallisia pikku oireita. On ihan vaaratonta että saat sähköiskun tunteita päähäsi. (Eikä niitä suunnilleen kenellekään tule). Suurin osa ei saa mitään oireita, jos saat niin kuulut vähemmistöön. Oireita kestää vain max 2 kk kun olet lopettanut ne, vaikka olisit käyttänyt 15 vuotta. Jos ne kestää pitempään, lääkärisi voi palauttaa sinut lääkkeelle ja sinulla on taas mukavaa!
Joskus voit joutua syömään masennuslääkettä koko ikäsi. Älä huoli, se on hyvin tutkittua ja turvallista.
Masennuslääkkeitä voi käyttää nuoresta vanhaksi, ilman huolta vaurioista. Raskausaikanakin ne on melko turvallisia. Ehkä ne suojele lapsenkin aivoja ja lapsikaan ei niin masennu, eiku.
Kun syöt enemmän masennuslääkkeitä, vaikka useita kerralla, olet vain onnellisempi, vähemmän masentunut ja toimintakykyisempi. Nehän on onnellisuuspillereitä. Parantavat parisuhde-elämääkin. Lisäävät työkykyisiä ihmisiä, vähentävät masennusta ja niiden ansiosta harva on työkyvytön. Ilman niitä yhteiskunta ei pärjäisi ja suuri osa olisi työkyvyttömiä. Masennuslääkkeiden ansiosta on paremminvoivia ihmisiä!
Lääkkeet sopivat vaikka koirallekin, migreeniin, kipuun, kun ahdistaa tai ketuttaa, PMS-oireisiin! Vähän kaikkeen.
Psyykenlääkkeiden sivuoireisiin on onneksi lisää lääkkeitä. Ota bentso aloitusoireisiin!
Antipsykootti tai litium jos tulee liikaa virtaa!
Kun lääkepatentit vanhenee, tilalle tulee aina vain kehittyneempiä ja turvallisia lääkkeitä, jotka lisäävät ihmisten onnellisuutta!
Itse olen usen masennusjakson aikana käyttänyt sertraliinia eikä siitä ole tullut minkäänlaisia sivuoireita. Mielestäni se on paras ssri koska auttaa myös ahdistukseen sen lisäksi että jonkin verran lievittää masennusta. Voxraa en tosin ole kokeillut niin ehkä aloittajan sivuoireet tulee siitä.
sivuoire on määrittelykysymys. saamasi vaikutukset voivat olla toisille sivuoireita ja toisten sivuoireet sinun kaipaamiasi vaikutuksia.
No jos lääkkeen ainoat vaikutukset on että ei niin paljon masenna ja ahdistus on hitusen lieventynyt, miten joku muka voi tulkita nämä sivuoireiksi? Enpä ole lääkeselosteissa lukenut sellaisista sivuoireista kuten "lieventynyt masennus" tai "vähempi ahdistus" Ei läheskään kaikilla tule mitään sivuoireita masennuslääkkeistä, olen kokeillut kolmeakin eri ssri:tä eikä missäkään niistä ole ollut sivuoireita. Sivuoireilla siis tarkoitetaan negatiivisa vaikutuksia, vaikutukset jota varten lääkettä otetaan ei voida laskea sivuoireiksi. Tuskin kukaan esim tulkitsee päänsäryn loppumistakaan sivuoireeksi jos otetaan aspiriinia...
Tollaset "lääkkeet" voi heittää pois ihan heti. Muutenkin kannattaa miettiä mihin lääkkeitä edes tarvitaan.
Toi tilannehan on hyvin sietämätön kun masennus mahdollisesti tuhoaa ihmisen sekä myös nuo lääkkeet pitkällä aikavälillä.Monesti myös ongelmat johtuvat lapsuuden traumoista, joita ei pahimmillaan edes muisteta. Jos sielu on rikki, niin sitä ei korjata käytönnössä enää millään. Hyvästä terapiasuhteesta voi olla apua monellekin. Toisaalta on inhimillistä että näihin oireisiin haetaan apua nimenomaan lääkkeistä, josta toivotaan saavan nopeaa helpotusta. Huominoarvoista myös se että itsemurhakuolleisuus on vähentynyt 90-luvun alkuvuosista selvästi eli samalla aikavälillä mitä nämä esim.ssri-lääkkeet ovat olleet kunnolla markkinoilla.Tähän lääkkeetkin ovat voineet vaikuttaa positiivisesti.Toki myös yhteiskunnan muutokset ylipäätään ovat vaikuttaneet paljon. Tässäkin asiassa on monta puolta...
Ayahuasca, psilosybiini, lsd, mdma, meditaatio ja zen-budhalaisuus. Muuta et tartte. Heität ne ssri:t lääkärin kurkusta alas. Ne lääkeyhtiöiden maksamat aivopesdyt orjat ei halua parantaa, ne haluaa luoda asiakkaita.
Ai että huumeita naamaan vaan..
Meditaatiosta voisin ollakin samaa mieltä ja siitä, että kun aloittaa psyykenlääkkeet, voi hiljalleen päätyä vain lääkekoukkuun ja huonompivointiseksi. Yksi lääke johtaa toiseen jne..