Kerro miten kunnassasi käytetään rahaa ja valtaa – Me teemme siitä jutun
PÄÄKIRJOITUS: Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2017. Seuraamme tehostetusti kuntien asioita, 43 miljardin euron miehiä ja naisia.
Jaa artikkeli
Ville Pernaa
Mielipide 18.12.2016 13:38
Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa, ja sillä on seurauksensa. Kunta antaa monelle identiteetin. Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Luhangalla on alle 800 asukasta. Siellä Päijänteen rannoilla varttuneen mielenmaisema on aivan erilainen kuin kenelläkään Helsingin 635 000 asukkaasta.
Paikallinen identiteetti on hieno henkinen asia, mutta kuntalaisuudella on paljon maallisempiakin seurauksia.
Suomessa kunnilla on erittäin paljon tehtäviä, valtaa ja vaikutusta jokaisen arkeen. Siihen nähden kuntien asiat kiinnostavat hämmästyttävän vähän.
Miten kiinnostusta omaa kuntaa kohtaan voisi nostaa?
Juhlapuheissa aina mainitaan, että kunnallinen itsehallinto on perustuslailla turvattu, mutta kuntalaisten arvostus sitä kohtaan tuntuu olevan laskussa.
Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti oli enää 58,3. Miten kiinnostusta omaa kuntaa kohtaan voisi nostaa?
Ehkä muistuttamalla asioiden mittasuhteista. Valtion budjetti vuonna 2015 oli 54 miljardia. Valtion budjetin tekemistä ja tekijöitä seurataan tarkkaan, jotta rahan- ja vallankäyttö olisi mahdollisimman laadukasta.
Suomen kuntien budjetti vuonna 2015 oli 43 miljardia. Kuntia seurataan huomattavasti ohuemmin, vaikka kuntahallinnossa jo toimintaympäristön pienuuden takia erilaisia esteellisyyksiä, jääviyksiä ja henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuuksia on väkisinkin paljon enemmän.
On pakko kysyä, onko ylipäätään järkevää hoitaa tuo 43 miljardin kokonaisbudjettisumman valmistelu noin 300 eri kuntakoneistossa. Miksi sovittaa samaa lippalakkia Luhangan kuuden miljoonan euron ja Helsingin viiden miljardin budjettien valmistelulle?
Viime kuntavaaleissa valittiin lähes 10 000 valtuutettua, jotka tämän 43 miljardin käytöstä päättävät noin 300 valtuustossa.
Valitettavasti halukkaita valtuustoihin ei enää ole kuten joskus ennen, eikä kuntapolitiikka harrastuksena kiinnosta entiseen tapaan.
Ainakaan rahan- ja vallankäyttö ei tällä hetkellä ole tasalaatuista Suomen kunnissa. Eikä varsinkaan se vastine, jota eri kuntien asukkaat verorahoilleen saavat.
Jo nyt on vastaan tullut paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.
Aloitimme viime viikolla KuntaLeaks-seurantahankkeen: seuraamme Suomen kuntien asioita tehostetusti sekä lehdessä että erityisesti verkossa.
Huhtikuun kuntavaaleihin mennessä olemme paneutuneet jokaiseen kuntaan.
Jo nyt on vastaan tullut paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä: Rautavaaran kunta uhkaa romahtaa, kun se käytti miljoonia oman nopean tietoverkon rakentamiseen 1 700 asukkaalleen.
Talouskriisiin ajautunutta Vimpeliä uhkasi pakkoliitos, mutta kunta käänsi taloutensa plussalle ja säilyi itsenäisenä, kun kuntalaiset niin halusivat.
Kertokaa meille, miten kunnassanne rahaa ja valtaa käytetään. Me teemme siitä jutun.
PÄÄKIRJOITUS: Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2017. Seuraamme tehostetusti kuntien asioita, 43 miljardin euron miehiä ja naisia.
Jaa artikkeli
Ville Pernaa
Mielipide 18.12.2016 13:38
Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa, ja sillä on seurauksensa. Kunta antaa monelle identiteetin. Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Luhangalla on alle 800 asukasta. Siellä Päijänteen rannoilla varttuneen mielenmaisema on aivan erilainen kuin kenelläkään Helsingin 635 000 asukkaasta.
Paikallinen identiteetti on hieno henkinen asia, mutta kuntalaisuudella on paljon maallisempiakin seurauksia.
Suomessa kunnilla on erittäin paljon tehtäviä, valtaa ja vaikutusta jokaisen arkeen. Siihen nähden kuntien asiat kiinnostavat hämmästyttävän vähän.
Miten kiinnostusta omaa kuntaa kohtaan voisi nostaa?
Juhlapuheissa aina mainitaan, että kunnallinen itsehallinto on perustuslailla turvattu, mutta kuntalaisten arvostus sitä kohtaan tuntuu olevan laskussa.
Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti oli enää 58,3. Miten kiinnostusta omaa kuntaa kohtaan voisi nostaa?
Ehkä muistuttamalla asioiden mittasuhteista. Valtion budjetti vuonna 2015 oli 54 miljardia. Valtion budjetin tekemistä ja tekijöitä seurataan tarkkaan, jotta rahan- ja vallankäyttö olisi mahdollisimman laadukasta.
Suomen kuntien budjetti vuonna 2015 oli 43 miljardia. Kuntia seurataan huomattavasti ohuemmin, vaikka kuntahallinnossa jo toimintaympäristön pienuuden takia erilaisia esteellisyyksiä, jääviyksiä ja henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuuksia on väkisinkin paljon enemmän.
On pakko kysyä, onko ylipäätään järkevää hoitaa tuo 43 miljardin kokonaisbudjettisumman valmistelu noin 300 eri kuntakoneistossa. Miksi sovittaa samaa lippalakkia Luhangan kuuden miljoonan euron ja Helsingin viiden miljardin budjettien valmistelulle?
Viime kuntavaaleissa valittiin lähes 10 000 valtuutettua, jotka tämän 43 miljardin käytöstä päättävät noin 300 valtuustossa.
Valitettavasti halukkaita valtuustoihin ei enää ole kuten joskus ennen, eikä kuntapolitiikka harrastuksena kiinnosta entiseen tapaan.
Ainakaan rahan- ja vallankäyttö ei tällä hetkellä ole tasalaatuista Suomen kunnissa. Eikä varsinkaan se vastine, jota eri kuntien asukkaat verorahoilleen saavat.
Jo nyt on vastaan tullut paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.
Aloitimme viime viikolla KuntaLeaks-seurantahankkeen: seuraamme Suomen kuntien asioita tehostetusti sekä lehdessä että erityisesti verkossa.
Huhtikuun kuntavaaleihin mennessä olemme paneutuneet jokaiseen kuntaan.
Jo nyt on vastaan tullut paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä: Rautavaaran kunta uhkaa romahtaa, kun se käytti miljoonia oman nopean tietoverkon rakentamiseen 1 700 asukkaalleen.
Talouskriisiin ajautunutta Vimpeliä uhkasi pakkoliitos, mutta kunta käänsi taloutensa plussalle ja säilyi itsenäisenä, kun kuntalaiset niin halusivat.
Kertokaa meille, miten kunnassanne rahaa ja valtaa käytetään. Me teemme siitä jutun.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kärsämäellä on ne muutamat henkilöt,joilla on on vallan valtikka hallussa.Eivät kuuntele järki-ihmisten esityksiä. Eiköhän siinä niin käy,että romahdus tulee,tässä sen enempää kertomatta,kun ei tarkalleen tiedä kaikkea.
niinhän se romahti suljettu Itä-Berliinikin
18 ihmistä perseensä pyyhki yli 800:n kuntalaisen adressilla niin sitä valtaa kärsämäessä käytetään. Rahasta ei ole puute pörssiyhtiön tilille napsahtaa joka vuosi sellaiset 10 miljoonaa eikä velkaakaan ole kuin reilu 12 000e per asukas konsernivelkojan kanssa. Hyvin pyyhkii valtio elättää ja pitää kunnan kulisseja pystyssä valtion köyhänavulla noin puolet kaikesta käyttötaloudesta maksatetaan muilla.
KUNNES--SIPILÄN MAAKUNTA VEROTULOT ROMMAUTTAA
5000 euroa käyttötalous velkaa = syömävelka, tämähän on se velka jota seurataan talousarviossa.
Kunnanyhtiöitten velat ja vastuut ovat kuntalaisten ulottumattomissa. Yhteensä noin 20 000 euroa on kärsämäkisillä vastuita/henkilö, että siitä.
Kuntavelka vajaa 5000e konsernivelat noin 7000e per lurjus yhteensä noin 12 000e. Jatkossa konsernien tilinpäätöksetkin vaikuttaa kriiskuntaluokituksien määritelmissä ja sielläkin kikkaillaan miinus plussalle. Viimeisin esimerkki miten tytäryhtiöillä menee oli rivitalojen rakentaminen tilanteessa missä vanhojen lainojen maksamisessa on suuria ongelmia ja tehtiin lisää velkaa. Velkaa mitä on jo kolme kertaa enemmän kuin varoja ja sama takki auki eläminen jatkuu. Jostain pihistetään ja toisaalla ne vesitetään. Ihan kuin tietoisesti annetaan mennä ja rakennetaan kaikki uusiksi ennen konkurssia?
eikö se ole jo 30milijoonaa e?
Lainat
Mistäs se miljoona otettiin mikä paanulinnan tilojen ostoon meni?
tarkotin tuolla sitä, että mistä se miljoona reilu napattiin paanulinnan kiinteistöjen ostoon kun sitä ei minun mielestä lisätty putjettiin kuten muut ylistykset? Ei kuulunu alkuperäseen putjettiin eikä näy missään??
Ensinnäkin summa oli "vain" noin 550 000€ ja se oli varattu jo ennalta talousarvion investointiosaan. Ostohinnaksi kerrottiin lehtien sivuilla euro per osake eli 2€ mutta todellisuudessa hinnaksi tuli noin. 550 000€. Miten paljon sitä ennen upotettiin suohon rahaa en tiedä mutta kalliiksi tuli mutta se siitä.
kun+uusi+sota+nappaa+kunnilta+60%+maakuntasotaan,+niin+kunnilta+koppune3+pelimerkit,+mutta+aatuhan+voisi+negatiivikorolla+antaa+lainaa+sen+mitä+kaikenpelastaja+uusi+Sote+vie,+siitä+em+jäisi+ylimääräistä+joihinkin+maksuhin,+velkaahan+ei+kannata+maksaa+se+ei+märkäne+ja+halvalla+saatu
0,38e Åyri
Tämä ei oikeastaan kuulu tälle sivullemutta pannaan kuulumaan.Selänteen hoitajat neuvoivat ,keskustelivat,kyselivät,olivat melkein lääkärin arvoisia.Ei ollut hosumista,kiirettä,tunsi olonsa turvalliseksi.Pelko monella mennä nykyään hoidoista kyseleen ja muutenkin on kuin vieraaseen taloon menis. Onneksi on joku entisiä. Voep näitä Kärsämäen päättäjiä,meni entiset hyvät systeemit meiltä pois. Tuntuu ,kuin ihmisarvoamme ois loukattu. Jouluja jokaiselle.
tuohan se nimenomaan kuuluu tämän avauksen aiheeseen. Kepulaisten valta oli katkolla ja kriisikuntaluokitus yhden alijäämäisen tilinpäätöksen päässä ja siitä se sitten alkoi..Kaikki tietää kuka sen attendon tänne toi ja ketkä luottamushenkilöt manipuloi koko valtuuston lammaslauman jopa lakeja rikkomaan. Ei mitään väliä kuntalaisten mielipiteillä ei edes adresseilla yli käveltiin ja sitten taputettiin attendolle kun oli hetkeä aikaisemmin juntattu ero selänteestä kuntalaisten marssiessa kokoussalista naurujen saattamina ulos. Noin sitä rahaa ja valtaa kärsämäessä käytetään. Sen jälkeen samat keput juntanneet kepuja virkoihin niin että ei mitään rajaa.
Kittilä on jo legenda pyhäjärvi tulee hyvänä kakkosena mutta kärsämäki oli jo sitä ennen "päässyt" historiaan huutokauppaamalla sairaat ja vanhukset halvimman tarjouksen perusteella ettei paikallisten kepujen valta menisi kuntaliitoksissa.
Niin huutokauppasi Haapavesikin vanhusten hoivapalvelut. Omia laitoksiaan sulkee ja Attendon otti tilalle.
se menee niin, että jos vanhuksella ei ole maksaa hoivapalvelujaan niin mökki myyntiin ja kun sen on syönyt aatu niin vanhus nakataan tallintaakse
Tuhlaako ne niitä REPORAHOJA. Papparoiset olivat linjoja raivaamassa ,aivan talakootyönä. Sitte kaikki myytiin,kunta sai hyvät rahat Voe,voe jos niitä tuhlaa. Vanhukset tarvitseisivat ,huonokuntoiset niitä rahoja hoitoihinsa. Vaan eihän ne,pannaan kiinteistöihin. MItä tullee Kangaskokolle,piilopaikkojako?
Reporahat on säästössä korkoja kasvamassa
Kaikki suomen kunnat voi alentaa merkittävästi kulujaan leikkaamalla ja vähentämällä sieltä johtaja portaasta hekilökuntaa ja kunta byrokratiaa ja näin syntyneellä "varalla " parantaa kunkin kunnan vanhusten huoltoa ja hoitoa ja ylipäätään kuntalaisten elinoloja ja luoda uusia työpaikkoja ja siten saattaa kunta kasvun tielle..nyt on tilanne kautta suomenmaan se että kähmijät ottaa itselleen ihan kaiken. se on loputtava.
Valtuustot pienemiksi ja säästö on välitön ja sama koskee jo esitettyä toiminta mallia.
Totta, on varmuuden maxinoimista, että keskustalla 2,5 kertainen valtuutettujen enemistö, asettamalla tasapäisesti valtuutettujen lkm vastapuolien lkm,n käy peli demokraattisemmaksi.
Kärsämäen+kuntajohdolla+palkat+kohtuuttomia+koska+60+%+kunnan+palveluista+on+ulkoistettu.+Attendolle+ja+SOTE+palveluihin+menee+todella+tuo+60+%,+mistä+kunnanjohtajalle+enää+maksetaan+kun+atte+saa+könttäsumman.+Laskekaapa+paljonko+viranhaltijat+meille+veronmaksajille+maksaa+ja+tyhjästä.
Ei varaa erilliseen sivistysjohtajaan, kirppulukion rehtoriin ja ylipalkattuun Jussilaan. Hallintovirkamiesten palkkoihin menee kohtuuton summa heidän aikaansaannoksiin nähden. Noista kolmesta paperinpyörittäjästä kunnalle 15 000 euron kulut joka kuukausi. Voi elämän kevät.
++40%+palkansivukulut
paljollako kunta avittaa Aatua?
Sinne vaan tk:n aulaan "hedelmäpeliä" pelaamaan toi atelle juuri 200 000e. Kärsämäki maksajana.
ykstoikkonen hedelmäpeli
3 v option hinta on tuntematon.
Jossain vaiheessa tämä homma kusee. Muualle palkataan lisää väkeä mutta sote puolelta vähennetään. Väkisin pidetään Oikarisen suojatyöpaikkaa pystyssä.
atelta tulee yli 200sadan lisälasku ensi vuonna hoivapalveluiden käyttäjille että sillä lailla kuka se hommasi säästöjen toivossa aten tänne.
Vakiosummalla piti mennä mutta maksut Attelle lisääntyy. Kaikkihan tämänkin tiesi....paitsi päättäjät.