Hei.
Olen eronnut narsistisen oloisesta henkilöstä jo noin 4 vuotta sitten, mutta edelleenkin oloni on välillä kovin hauras ja heikko. Välillä on todella huonoja päiviä jolloin olen todella epävarma ja todella itsekriittinen itseäni kohtaan. Tuntuu että ihmissuhteissa olen etäinen ja varovainen enkä osaa olla normaali tai aito keskustellessani ystävieni kanssa. Ikäänkuin robottimainen, joka saattaa johtua pari vuotta sitten puhjenneesta sosiaalisten tilanteiden pelosta, jossa siis kärsin välillä paniikkihäiriöistä. En ole koskaan ollu sosiaalisesti hirveän lahjakas, mutta aikaisemmin minulla ei ole ollut vaikeuksia missään sosiaalisissa tilanteissa. Nykyään tuntuu etttä kaverisuhteeni etääntyy ja ihmiset ympärilläni häviävät pikkuhiljaa. Aikaisemmin minulla oli tosi läheisiä kavereita, mutta nyt tuntuu että ei ole yhtäkään. En tiedä mitä tehdä asialle. Uuden parisuhteen olen uskaltanut aloittaa, mutta en tiedä osaanko siinäkään olla täysin mukana. Osaako joku samankaltaisessa tilanteessa neuvoa tai kertoa omista kokemuksistaan?
Olen eronnut narsistisen oloisesta henkilöstä jo noin 4 vuotta sitten, mutta edelleenkin oloni on välillä kovin hauras ja heikko. Välillä on todella huonoja päiviä jolloin olen todella epävarma ja todella itsekriittinen itseäni kohtaan. Tuntuu että ihmissuhteissa olen etäinen ja varovainen enkä osaa olla normaali tai aito keskustellessani ystävieni kanssa. Ikäänkuin robottimainen, joka saattaa johtua pari vuotta sitten puhjenneesta sosiaalisten tilanteiden pelosta, jossa siis kärsin välillä paniikkihäiriöistä. En ole koskaan ollu sosiaalisesti hirveän lahjakas, mutta aikaisemmin minulla ei ole ollut vaikeuksia missään sosiaalisissa tilanteissa. Nykyään tuntuu etttä kaverisuhteeni etääntyy ja ihmiset ympärilläni häviävät pikkuhiljaa. Aikaisemmin minulla oli tosi läheisiä kavereita, mutta nyt tuntuu että ei ole yhtäkään. En tiedä mitä tehdä asialle. Uuden parisuhteen olen uskaltanut aloittaa, mutta en tiedä osaanko siinäkään olla täysin mukana. Osaako joku samankaltaisessa tilanteessa neuvoa tai kertoa omista kokemuksistaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
..ja vielä jatkoa edelliseen. Välillä nämä ongelmat tuntuvat katoavan pariksikin kuukaudeksi ja sitten joskus tuleekin heikompi hetki jossain sosiaalisessa tilanteessa ja koen olevani todella naurettava ja erilainen, jolloin taas vetäydyn kuoreeni. Minulle ystävät ovat tärkeitä mutta en osaa edes kertoa tästä asiasta heille niin että he ymmärtäisivät. Tuntuu ettei kukaan edes ymmärrä kuinka paljon se huono suhde muutti minua ja kuinka paljon olen yrittänyt parantaa haavojani. Paljon olen myös oppinut matkanvarrella. Osaan pitää puoliani paremmin jos on tarve mutta tuntuu että en osaa näyttä samalla tavalla empaattisuuttani ja tuntuu että olen kylmempi ihmisenä.
Kai se on aika tyypillinen tilanne, että jos kohtaa narsistin, niin sen jälkeen ei muut ymmärrä ja etääntyvät ja on mielestäni luonnollista että sellaisessa tilanteessa sosiaaliset suhteet ovat stressaavampia kuin ennen narsistia, jolloin muut vielä ymmärsivät.
Kun olet hauras narsistin jälkeen niin se jättää pahat arvet toiseen sieluun ja luottamus särkyy himisiin. Narsisti piirteisiä ihmisiä on paljon,mutta en voi muuta kuin sanoa,että älä avaa omaa elämääsi heti ja täysillä,vaan seuraa toisen toimintaa kaiken tavoin. Vaikka narsku kyllä osaa peittää kaiken hyvin.
Kiitos vastauksista. Olenkin ollut varovainen uudessa suhteessa mutta myös turhan varovainen vanhoissa kaverisuhteissa joissa ei pitäisi olla niin pidättyväinen ja varovainen. Harmittaa vaan tämä tilanne koska tämä tilanne ruokkii itseään ja etäännyn vaan entisestään ihmisistä. Alkaa vaan ahidistaa kun ei osaa tehdä tilanteelle mitään. Ainoa missä tilanteessa olen oma normaali itseni kun olen ottanut alkoholia ja rentoudun. Se taas ei oo mikään paras keino ongelman ratkaisuun.