Suomi on taantunut perustuslain kunnioittamisessa lähes sortovuosien tasolle, arvostelee oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.
Kekkonen pitää oikeuskansleri Jaakko Jonkan esille tuomia epäkohtia lainvalmistelussa erittäin tärkeinä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Piittaamattomuus oikeusvaltion periaatteisiin on lisääntynyt viime vuosina, arvioi Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Oikeusvaltion keskeisistä periaatteista tinkiminen muistuttaa hänen mielestään sortovuosina omaksuttua poliittista ajattelutapaa.
- ”Sortovuosina perustuslaista pidettiin kiinni lähinnä vain silloin, kun se tuki jotakin poliittista tarkoitusta. Valitettavasti nykyisin on palattu samaan ajattelutapaan: perustuslaki on vain väline johonkin poliittisen päämäärään ja tarvittaessa se voidaan sivuuttaa”, Kekkonen sanoo.
Perustuslaillisuuden ja suomalaisen oikeusvaltion luojana pidetään yleensä itsenäisyyden ajan ensimmäistä tasavallan presidenttiä Kaarlo Juho Ståhlbergia.
”Nykyisin murretaan ihailemani presidentti Ståhlbergin luomaa linjaa, jossa maata rakennettiin laeilla ja lakisidonnaisuudella.”
Tutustu tästä linkistä professori Kekkoseen haastatteluun:
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005012870.html
Kekkonen pitää oikeuskansleri Jaakko Jonkan esille tuomia epäkohtia lainvalmistelussa erittäin tärkeinä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Piittaamattomuus oikeusvaltion periaatteisiin on lisääntynyt viime vuosina, arvioi Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Oikeusvaltion keskeisistä periaatteista tinkiminen muistuttaa hänen mielestään sortovuosina omaksuttua poliittista ajattelutapaa.
- ”Sortovuosina perustuslaista pidettiin kiinni lähinnä vain silloin, kun se tuki jotakin poliittista tarkoitusta. Valitettavasti nykyisin on palattu samaan ajattelutapaan: perustuslaki on vain väline johonkin poliittisen päämäärään ja tarvittaessa se voidaan sivuuttaa”, Kekkonen sanoo.
Perustuslaillisuuden ja suomalaisen oikeusvaltion luojana pidetään yleensä itsenäisyyden ajan ensimmäistä tasavallan presidenttiä Kaarlo Juho Ståhlbergia.
”Nykyisin murretaan ihailemani presidentti Ståhlbergin luomaa linjaa, jossa maata rakennettiin laeilla ja lakisidonnaisuudella.”
Tutustu tästä linkistä professori Kekkoseen haastatteluun:
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005012870.html
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nyt kaivattaisiin Urho Kekkosta,eikä mitään oikeuslaitoksen päänsilittäjä Kekkosta.
Suomen oikeuslaitos tarvitsisi samanlaisen tuuletuksen,kuin Se tunnetumpi Kekkonen teki aikanaan puolustusvoimissa.
Oikeusvaltiosta puhutaan,teot ovat toista oikeuslaitoksen osalta.
Suomi-palkinnon saaja, taiteilija Jani Leinonen, esitti tänään palkintopuheessaan rajua kritiikkiä palkinnon myöntävälle taholle – eli ministereille ja valtaa pitävälle Sipilän oikeistohallitukselle.
– En ole ennen viime kuukausia koskaan elänyt maassa, jossa valtion vaikutusvaltaisin ihminen yrittää vaientaa ne, jotka esittävät kritiikkiä häntä kohtaan:
– En ole ennen viime vuosia koskaan elänyt maassa, jossa hallituksen harjoittama politiikka on niin rasistista, synkkää ja epäinhimillistä, että se saa myös kaiken valtion tekemän hyvän, kuten tämän Suomi-palkinnon, näyttämään vain hallituksen tahriintuneen kuvan kiillottamiselta.
Kuvataiteilija aprikoi, onko joutunut väärälle puolelle ”piikkilanka-aitaa, jota Suomessa ollaan rakentamassa ihmisten välille”.
– Olen viime vuosien ajan pyrkinyt taiteellani kannustamaan ihmisiä taisteluun kaikenlaista epäoikeudenmukaisuutta, korruptiota ja syrjintää vastaan. Se että saan tämän palkinnon täytyy siis olla kannustus jatkaa tätä taistelua – vaikka vastustajamme olisivatkin ne, jotka tämän palkinnon jakavat.
Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministerin ja valtiovallan antama tunnustus merkittävästä taiteellisesta urasta.
Leinonen on kommunistipuolueen jäsen.
Jukka Kekkonen on demari.
Minä olen Vasemmistoliittolainen.
Ja sinä olet oikeistolaisen hallituspuolueen kannattaja.
Mutta meillä Vasemmistossa ei arvioida perustuslakia eikä taidetta puoluepoliittisesta näkökulmasta, niin kuin teillä tehdään.
Mikään epäinhimillinen ei ole Juha Sipilän hallitukselle vierasta.
Hallitus ei tee esityksistään vaikuttavuusarvioita. Oppositio on joutunut teettämään niitä nyt kahdesta budjetista eduskunnan tietopalvelulla ja saldo on karu: leikkauksia pienituloisille, etuja suurituloisille.
Pääministerin herkkähipiäisyyden takia Suomi on vaarassa menettää paikkansa sananvapauden mallimaana.
Ja nyt vielä tämä: hallitus jyrää esityksiään kuuntelematta edes oikeuskanslerin kritiikkiä niiden perustuslaillisuudesta.
”Tämä on erittäin vakava väite ja on ristiriidassa länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Sipilän hallituksen toiminta on herättänyt vakavan kysymyksen: Kunnioittaako Sipilän hallitus oikeusvaltioperiaatteita? Tätä samaa ovat kysyneet jopa johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat”, totesi koko viiden puolueen oppositio sunnuntaina vaatiessaan hallitukselta selvitystä eduskunnalle hallituksen noudattamista lainvalmisteluperiaatteista.
Lainvalmistelun tasosta on kannettu huolta jo pitkään. Opposition mukaan uusi ja huolestuttava tieto on, että Sipilän hallituksen aikana oikeuskanslerin lainvalmistelun perustuslainmukaisuuteen liittyviä kannanottoja on sivuutettu.
Sipilä vastasi kritiikkiin tapansa mukaan blogissaan. Haastatteluita hän antaa harvoin, jolloin vastakysymyksiin ei ole mahdollisuutta. Nytkin Sipilä totesi, että asiaan on jo reagoitu:
”Ensimmäisenä toimena hallitus perusti lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, mikä onkin toiminut erinomaisesti.”
Jatkokysymys kuuluisi, ettei asialla ole mitään tekemistä oikeuskansleri Jaakko Jonkan esittämän kritiikin kanssa. Arviointineuvosto tarkastelee esitysten taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä, ei niiden perustuslaillisuutta.
Jonkka vahvisti sunnuntaina STT:lle, että hänen sitaattinsa Helsingin Sanomien haastattelussa ovat oikein. Yksi niistä kuuluu näin: ”Pidän täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.”
Siis poliittisella paineella. Toisessakin sitaatissa Jonkka viittaa poliittiseen aikatauluun. Ei siis ole kysymys ”myös resurssien kohdentamisesta ja tehokkaasta käyttämisestä”, kuten Sipilä blogissaan väittää, vaan tietoisesta pyrkimyksestä sivuuttaa perustuslaki.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie piti huolestuttava jo sitä, että oikeuskansleri joutuu ylipäätään tulemaan julkisuuteen tällaisessa asiassa.
Lue lisää oikeistohallituksen propagandasta vapaasta itsenäisestä mediasta:
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3646016-kommentti-uskomaton-hallitus-tuo-varmaan-heinasirkatkin-suomeen-timo-soini
Kekkosen-Paasikiven linjalle. Sipilän-Soinin fasistilinja historian roskaämpäriin.
Hallitukselle pyyhkeitä: Vaikutukset lapsiin sivuutettu lakivalmistelussa toistuvasti.
Muun muassa soteuudistuksen, maakuntauudistuksen ja niin sanotun normipurun valmistelussa ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
– Hallituksen päätöksissä asiantuntija- ja tutkimustieto muun muassa lasten hyvinvointia ja lapsen etua koskien sivuutetaan toistuvasti, Kurttila sanoo tiedotteessa.
– Hallituksen valmistelussa koskien muun muassa maakuntauudistusta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, ulkomaalaislain useissa eri muutoksissa, niin sanotussa normipurussa sekä monissa yksittäisissä säästöpäätöksissä ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia, Kurttila sanoo.
Vaikutusarviointi on lapsiasiavaltuutetun mukaan jätetty tekemättä myös lakimuutosten yhteisvaikutuksista, mikä näkyy esimerkiksi säästöpäätösten keskittymisenä samoihin ihmisryhmiin.
Lausunnossa hän tuo esille erityisen heikossa asemassa olevista väestöryhmistä yksin maahan tulleet lapset, täyden varhaiskasvatusoikeuden ulkopuolelle rajatut lapset sekä vähävaraisten perheiden lapset.
Kurttila pitää viimeaikaista kehitystä hyvin huolestuttavana ja hallitusohjelman toimeenpanoa monelta osin heikkona.
http://yle.fi/uutiset/3-9362950
Useat professorit ovat arvostelleet Juha Sipilän (kesk) hallitusta.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi Helsingin Sanomissa, että hallitus on sivuuttanut ylimmän lainvalvojan eli oikeuskanslerin kannan lakiesityksissä:
"Pidän täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä."
Jonkan puheenvuoro kirvoitti historiallisen rajuja kommentteja myös monelta professorilta.
Jaakko Hämeen-Anttila ivasi, että perustuslaki on vain harmillinen haitta hallituspolitiikan toteuttamiselle. Hämeen-Anttila siirtyi jokin aika sitten Edinburghin yliopistoon ja arvosteli hallituksen koulutusleikkauksia.
Professori ja tunnettu vaalikommentaattori Kimmo Grönlund kysyy Twitterissä, onko Suomen tie Puolan tie.
Professori Juha Lavapuro kysyy Twitterissä: "Suomella selvästi on toimiva hallitus, mutta onko Suomi enää oikeusvaltio. Onko meillä toimivaa perustuslakia?
Professori Göran Djupsund vaatii uusia vaaleja ja Sipilän hallituksen eroa. Hänen mielestään oikeusvaltion säilyminen edellyttää Juha Sipilän hallituksen lähtöä.
Aamulehti tästä aiheesta lähemmin:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/usealta-professorilta-rajua-kritiikkia-sipilan-hallitukselle-onko-suomi-enaa-oikeusvaltio-24150051
Rikkooko Sipilän hallitus perusoikeuksia? Asiantuntijat ottivat yhteen HSTV:n suuressa perustuslakikeskustelussa.
Helsingin Sanomien järjestämä suuri perustuslakikeskustelu pureutui keskiviikkoiltana yhteiskunnan polttavimpiin kysymyksiin.
Studiossa olivat Terveyden ja hyvinvoinni laitoksen erikoistutkija Eeva Nykänen, Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja Helsingin yliopistosta valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sekä siviilioikeuden professori Heikki Halila.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002853143.html
Jatkoa em. keskustelulle:
Hallituksella taitaa olla huono kuulo, kun oikeuskansleri puhuu.
- Sunnuntaina oikeuskansleri kertoi, että hallitus on toistuvasti jättänyt huomioimatta oikeuskanslerin arviot lakiesitysten perustuslaillisista ongelmista. Pääministeri sanoi maanantaina, että oikeuskanslerin arvostelu tuli yllätyksenä.
- Sipilän ja Jonkan näkemyksissä on ristiriita. Jonkan mukaan hän on moneen otteeseen puuttunut lakiesitysten perustuslaillisiin ongelmiin. Sipilä ei omien sanojensa mukaan ole tätä huomannut. Miten se on mahdollista?
- ”Laillisuusvalvojalla on lyhyet kädet mutta kova ääni”, Jonkka kirjoittaa oikeuskanslerin vuosikertomuksessa.
- ”Lyhyillä käsillä” Jonkka tarkoittaa sitä, että oikeuskansleri ei voi käskyttää hallitusta muuttamaan lakiesityksiään. Sen sijaan oikeuskansleri voi käyttää ”kovaa ääntä” eli perustella näkemyksensä hallitukselle ja virkamiehille riittävän hyvin.
- Jonkka kertoo käyneensä keskusteluja ongelmallisten lakiesitysten valmistelusta vastanneiden virkamiesten kanssa ja myös pyytäneensä näitä valtioneuvoston yleisistuntoon kertomaan näkemyksistään, jos ne ovat ristiriidassa oikeuskanslerinviraston näkemysten kanssa.
- Viestin pitäisi välittyä, sillä lakia valmistelevat virkamiehet varmaankin kertovat ministerilleen, jos oikeuskansleri varoittaa lakiesityksen oikeudellisista ongelmista.
Sipilän hallituksella taitaakin olla huono kuulo.
”Ratkaisujen saama julkisuus vahvistaa vaikutuksen ulottuvuutta”, Jonkka kirjoittaa katsauksessaan. Siksi Jonkka käytti megafonia – antamalla haastattelun.
Lue yksityiskohtaisemmin täältä: http://www.hs.fi/paivanlehti/20122016/art-2000005013218.html
EU:n komissio pelkää, etteivät Puolan oikeuslaitoksen tila ja tiedotusvälineiden toimintavapaus ole enää EU:n määrittelemällä tasolla. Puolalta vaaditaan selvitystä.
EU:n komissio tiukentaa sanamuotojaan Puolan hallituksen suhteen. EU on huolissaan Puolan oikeuslaitoksen ja demokraattisten vapauksien tilasta.
Komissio on lähettänyt Puolan hallitukselle kirjeen, johon tämän on vastattava kahden kuukauden kuluessa. Kirje on jatkoa heinäkuussa lähetetylle kirjeelle, jossa Puolan johdolle annetaan suosituksia tilanteen parantamiseksi.
Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vakuuttaa, ettei EU unohda asiaa ennen kuin Puola on hoitanut asiansa kuntoon.
Jupakka oikeuslaitoksen kanssa alkoi, kun PiS-johtoisen parlamentin olisi pitänyt nimittää maan perustuslakituomioistuimeen kolme uutta tuomaria, jotka jo edellinen parlamentti oli hyväksynyt. Uusi parlamentti jätti nimitykset tekemättä ja kertoi nimittävänsä heidän tilalleen omat edustajansa.
Tuomareiden nimityksistä puhkasi kiista, jonka seurauksena uusia tuomareita ei ole nimetty. PiS-puolue on myös tehnyt uudistuksia perustuslakituomiostuinta koskeviin lakeihin. Niiden seuraksena Puolan oikeuslaitoksen on kuvattu olevan osittain halvaantunut.
Uusimpana huolenaiheena Puolassa on ollut väitetty tiedotusvälineiden toimintavapauden rajoittaminen, mikä on nostattanut mielenosoituksia sekä kaduilla että parlamentin sisällä.
Puolan hallitus on käskenyt parlamenttitalon suojaksi sotilaita, mikä on herättänyt hallituksen vastustajissa lisää pelkoja.
Lue lisää Puolan Pis-soinilaisten puolifasistisesta hallinnosta: http://yle.fi/uutiset/3-9366890
Oikeuskansleri vuoden 2016 Suomessa:
"Pidän täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.”
Sipilä on tähän mennessä saanut New York Timesin, Deutsche Wellen, BBC:n, Le Monden ja Tidiningarnas Telegrambyrån kirjoittamaan itsestään lehdistönvapauden tärvelijänä. Nyt sama ristiretki fasismin edistämiseksi yhdessä Puolan soinilaisten kanssa ulottuu jo Venäjänkin mediaan:
http://en.news-front.info/2016/12/19/finland-s-yle-press-freedom-status-at-risk
Sipilän sensuuri kesti puolitoista vuotta ja sinä aikana kepu puolueena teki itsemurhan.
The Financial Times kirjoittaa:
"Suomen pääministerin sähköpostit ajaneet hänet riitelyyn lehdistönvapaudesta
Tunteeltaan voimakkaat sähköpostit yleisradiolle ovat kiihtyneet pitkään julkisuudessa hautuneeksi skandaaliksi.
Suomen pääministeri on sotkenut itsensä kahden rintaman riitelyyn lehdistösensuurista ja korruptiosta, jotka heikentävät hänen keskustaoikeistolaisen hallitustaan ja heittävät epäilyn Pohjoismaisen lehdistönvapauden maineelle."
https://www.ft.com/content/ab69edbc-b71e-11e6-ba85-95d1533d9a62
Siinä taas lausutaan asiasta jota ei ole selvitetty.
Oikeuskansleri ei ole esittänyt ministereille tai kansliapäälliköille huomautusta asiasta.
Asia tarkistetaan pöytäkirjoista ja jos tuo pitää paikkansa Jonkka erotetaan yleisen edun nimessä kyvyttömänä tehtäväänsä.