Matkavenettä katsoessa pistää silmään seuraava:
Useimmissa rautaveneissä on tehty yleensä köli pohjan alle.
Tehdastekoisissa uppoumarunkoisissa lasikuituveneissä näin ei ole, kuin ehkä jossain Flying Albatrossissa. Ei kuitenkaan takerruta siihen, missä on ja missä ei...
Nyt kuitenkin haluaisin selvyyden, kummalla on suurempi merkitys merikelpoisuuteen: Kölillä, vai pohjan muodolla?
Onko tutkittua faktaa?
Onko suurempikölinen vene aina vakaampi?
Useimmissa rautaveneissä on tehty yleensä köli pohjan alle.
Tehdastekoisissa uppoumarunkoisissa lasikuituveneissä näin ei ole, kuin ehkä jossain Flying Albatrossissa. Ei kuitenkaan takerruta siihen, missä on ja missä ei...
Nyt kuitenkin haluaisin selvyyden, kummalla on suurempi merkitys merikelpoisuuteen: Kölillä, vai pohjan muodolla?
Onko tutkittua faktaa?
Onko suurempikölinen vene aina vakaampi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan mahdoton kysymys vastata kyllä tai ei :D
Itsellä melko isolla ja pitkällä kölillä varustettu alus(tietääkseni ei ole painoköli, vaan umpilasikuitua).
Köli auttaa eniten myötäisissä aalloissa ajoa, ettei käänny aaltoon(tarkoitan isoja aaltoja 2m, suojaa potkuria, alus kulkee suoraan eikä luikertele ja parasta siinä on satama manööverien helppous, kun tuuli ei paina niin helposti, yms.
Vakaus tulee pohjan muodosta, varalaidan korkeudesta ja painopisteestä, joka on varsin alhainen johtuen koneasenuksesta ja tankeista. Alhainen painopiste tekee aluksen kääntymisestä kaarteessa hauskan, kun kallistuu toiseen suuntaan , kuin yleensä moottorivene (samalla tavalla, kuin laivat)
Vene on keulasta syvä ja terävä, joka muuttuu platuskaksi perässä, eli antaa nosteen puoliliukuun sekä vakauttaa alkujäykkyytenä kallistuessaan.
Eli vastaus kokemuksesta useista aluksista on. Vakauden tekee moottoriveneisiin POHJANMUOTO ja runkonopeuden ylitys!
Veneen vakauteen vaikuttaa veneen painopiste ja rungon muoto. Ihan fysiikkaa koko juttu.
Köli on osa påohjan muotoa, joten kysymyksen voi kirjoittaa myös näin:
Nyt kuitenkin haluaisin selvyyden, kummalla on suurempi merkitys merikelpoisuuteen: Keskiosalla pohjan muotoa vai koko pohjan muodolla?
Painopiste ja puhjan tai oikeastaan koko veneen muoto vaikuttaa vakauteen. Kölillä voi toki siirtää painopistettä alaspäin. Painopisteen lisäksi veneellä on kellutuspiste ja näiden kahden pisteen välillä vaikuttaa oikaisumomentti. Aluksi veneen kallistuessa kellutuspiste siirtyy laitaa kohden ja aiheuttaa kasvavan oikaisumomentin. Jossakin vaiheessa painopiste menee yli kellutuspisteestä jolloin vene löytää uuden tasapainotilan ja toisinpäin kääntynyt momenttivarsi kääntää veneen kellumaan pohja ylöspäin. Joillakin veneillä tätä pistettä ei tule tai se tulee hyvin suurilla kallistuksilla. Kansirakenteet vaikuttavat paitsi painopisteeseen niin myös hyvin suurilla kallistuskulmilla kellutuspisteeseen. Jos kallistusta on yli 90 astetta alkaa myös kansirakenteet vaikuttamaan kellutuspisteeseen. Oikein muotoillut kansirakenteet voivat oikaista väärnpäin lääntyneen veneen. Oheinen linkkin kertoo veneen vakauteen vaikuttavista tekijöistä.
http://www.sailboat-cruising.com/righting-moment.html
Merikelpoisuudessa on toki muustakin kyse kun veneen vakaudesta. Vene joka on vaikea tai mahdoton hallita merenkäynnissä ei varmastikkaan ole merikelpoinen. Myöskin jotkut veneet vaikka ovatkin vakaita käyttäytyvät niin äkkinäisesti että miehistön selviytyminen veneessä on hankalaa tai mahdotonta. Englantilaiset puhuu erikseen näistä asioista termeillä "seaworthynes" ja "seakindnes". Köli paitsi hidastaa liikkeitä niin myös pitää veneen suunnassaan. Plaanaavissa ja puoliplaanaavissa nopeuksissa vaikuttaa enemmän hydrodynaamiset voimat ja köli voi alkaa kammeta itseään ylös vedestä. Uppoamanopeuksilla tasaperä on yleensä huono ratkaisu mutta mikä itseasiassa vaikuttaa eniten on vedenalaisen pohjan osan muoto. Plaanaavalta veneeltä taas vaaditaan kantavuutta veneen peräosassa joten siksi tasaperä on nykyisin yleinen. Plaanaavan veneen vakaus on myös dynaamista vakautta, dynaaminen veden paine vakauttaa menoa.
Eli melko monitahoinen asia josta on kirjoitettu useita kirjoja mm kirja "Voyaging Under Power" ja Geroge Buehler omassa kirjassaan käsittelee asiaa.
Kauheasti yksinkertaistaen, uppoamanopeus - vähän volyymia veneen peräosan rungossa ja köli, plaanaava nopeus - kantava perä, ei tai vain pieni köli sekä kantava peräosa.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä vaan tyhmiä...
Sitten on vielä hydrauliset evävakaajat (Trac) uppoumaveneisiin ja raskaaseen gyrohyrrään perustuvat vakaajat (Seakeeper), jotka ovat kovasti nousussa Ameriikan ihmemaassa.
Hinta ainoastaa hiukkasen jarruttaa myös jenkkilässä 50 000$ sinänsä oiva peli tu gyropallo.
Sivu eväät ovat hieman Hakalat, mutta oikein säädettynä sopivalla nopeudella toimivat.
Lihava akkakin toimii, kun siirtyy sopivasti puolelta toiselle, kumoten aallon liikkeen :D
Aktiivisiin vakaajaeviin liittyy aina teknisen vian riski. Ne toimivat hyvinkin tiuhaan tahtiin ja nopeasti joten vikoja niihn tulee. Jos evä jumittuu väärässä tilanteessa ääriasentoon voi siitä olla seurauksena veneen kaatuminen.
Gyro on muuten ok paitsi sen hinta ja käyttövoima. Pelkkä päämoottorin generaattori tuskin riittää gyron pyörittämiseen ja laitteen käyttö edellyttää apumoottoria käyttämään generaattoria.
Onhan noita muitakin stabilointikonsteja kuten vakautus tankit ja amerikkalaisten käyttämät paravaanit.
Miten syväys vaikuttaa?
Jotkut kehua retostavat, että 80cm syväyksellä oleva fiskari on merikelpoinen. Toiset kehuvat taas 1,3m hollantilaisia
KOKONAISUUS vaikutta, ei yksittäiset parametrit. Ja merikelpoisuus ja vakaus ovat eriasioita toisaalta tekemisissä myös toistensa kanssa.
Periaatteessa suuremmalla syväyksellä oleva kulkee mukavammin isossa aallossa, mutta ei välttämättä, esim joutsenet tai lokit pärjäävät hienosti isossakin aallokossa, eivät kaadu tai ole moksiskaan. Huomaa verrata venettä ja linnun kokoa suhteessa aaltoon.
Minkäkokoinen olisi aallon oltava Meriläiselle, jos vertaa lokkiin joka uiskentelee 1,5-2metrisessä aallossa? Siinä on metasentteri ja g pisteet kohdillaan, saati GZ-käyrä!
Mutta linnussa on evä ja gyrovakautussysteemit.
Gyron hyväksyn, mutta evää aloin pohtia, enneminkin tupla propulsio :D
No joulun kunniaksi en vänkää....