Tässä lyhyesti väitöskrjani esittely suomeksi; sama teksti on minulla myös her... korjaan hepreaksi ja enk... siis englanniksi:
"Tutkimuksen hypoteesina on, että vanhoillislestadiolaisuudessa on 1970-luvulla erotettavissa kaksi toisistaan niin paljon poikkeavaa vanhurskauttamiskäsitystä, että käsitysten on sanottava olevan erilaiset. Tutkimus on tämän hypoteesin testaamista. Tutkimustehtävänä on siis osoittaa, että vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyi 1970-luvulla kaksi vanhurskauttamiskäsitystä, ja että ne poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden ei voi katsoa esittävän samaa vanhurskauttamiskäsitystä. Menetelmänä on systemaattinen analyysi. Käsityksiä ei istuteta olemassa oleviin vanhurskauttamisopin malleihin vaan struktuurit nousevat lähteistä. Tutkimuksessa hypoteesin mukaisia käsityksiä nimitetään armolinjaksi ja pyhityslinjaksi. Linjat ovat tähän tutkimukseen luotuja käsitteitä, jotka kuvaavat lähteissä näkyviä ajattelurakenteita, eivät olemassa olleita rintamia. Lähteinä ovat SRK:n (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys) 1970-luvun julkaisut. Päälähteenä ovat saarna- ja hartauskirjat mutta myös muut painotuotteet, kuten viikkolehti Päivämies. Tutkimus osoittaa, että vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyi 1970-luvulla kaksi vanhurskauttamiskäsitystä ja että ne poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden ei voi katsoa esittävän samaa vanhurskauttamiskäsitystä. Teologian erot syntyvät jo vanhurskauttamisopin edellytyksissä, erityisesti käsityksessä synnistä, Kristuksen työstä ja ihmisen ratkaisuvallasta, ja ne näkyvät koko teologian läpi. Armolinjalla kristityn vanhurskaus on yhtäältä yhdistymistä Kristuksen kanssa niin, että ihminen pysyy kokonaan syntisenä mutta on Kristuksessa kokonaan vanhurskas. Tämä vanhurskaaksitekeminen ei ole kehittyvä prosessi. Kristuksen vanhurskaus säilyy koko ajan vieraana vanhurskautena, joka ei muuta kristityn substanssia ja jota hän ei saa hallintaansa, mutta joka toisaalta uskossa on kokonaan kristityn. Toisaalta kristityn vanhurskaus on Kristus-yhteyden vuoksi myös Jumalan kokoaikaisessa anteeksiantamuksessa ja suosiossa elämistä. Pyhityslinjalla näkyy Jumalan ja ihmisen yhteistyöhön perustuva käsitys, jossa Jumala lahjoittaa pelastuksen välineet mutta ihmiselle jää pääpaino sekä pelastuksen valitsemisessa että sen säilyttämisessä. Siten pyhityslinjalla vanhurskauttaminen kääntyy kristityn omassa varassa olevaksi "armon" käyttämiseksi eli itsensä pitämiseksi vanhurskaana anteeksiantamuksen avulla."
"Tutkimuksen hypoteesina on, että vanhoillislestadiolaisuudessa on 1970-luvulla erotettavissa kaksi toisistaan niin paljon poikkeavaa vanhurskauttamiskäsitystä, että käsitysten on sanottava olevan erilaiset. Tutkimus on tämän hypoteesin testaamista. Tutkimustehtävänä on siis osoittaa, että vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyi 1970-luvulla kaksi vanhurskauttamiskäsitystä, ja että ne poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden ei voi katsoa esittävän samaa vanhurskauttamiskäsitystä. Menetelmänä on systemaattinen analyysi. Käsityksiä ei istuteta olemassa oleviin vanhurskauttamisopin malleihin vaan struktuurit nousevat lähteistä. Tutkimuksessa hypoteesin mukaisia käsityksiä nimitetään armolinjaksi ja pyhityslinjaksi. Linjat ovat tähän tutkimukseen luotuja käsitteitä, jotka kuvaavat lähteissä näkyviä ajattelurakenteita, eivät olemassa olleita rintamia. Lähteinä ovat SRK:n (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys) 1970-luvun julkaisut. Päälähteenä ovat saarna- ja hartauskirjat mutta myös muut painotuotteet, kuten viikkolehti Päivämies. Tutkimus osoittaa, että vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyi 1970-luvulla kaksi vanhurskauttamiskäsitystä ja että ne poikkeavat toisistaan niin paljon, että niiden ei voi katsoa esittävän samaa vanhurskauttamiskäsitystä. Teologian erot syntyvät jo vanhurskauttamisopin edellytyksissä, erityisesti käsityksessä synnistä, Kristuksen työstä ja ihmisen ratkaisuvallasta, ja ne näkyvät koko teologian läpi. Armolinjalla kristityn vanhurskaus on yhtäältä yhdistymistä Kristuksen kanssa niin, että ihminen pysyy kokonaan syntisenä mutta on Kristuksessa kokonaan vanhurskas. Tämä vanhurskaaksitekeminen ei ole kehittyvä prosessi. Kristuksen vanhurskaus säilyy koko ajan vieraana vanhurskautena, joka ei muuta kristityn substanssia ja jota hän ei saa hallintaansa, mutta joka toisaalta uskossa on kokonaan kristityn. Toisaalta kristityn vanhurskaus on Kristus-yhteyden vuoksi myös Jumalan kokoaikaisessa anteeksiantamuksessa ja suosiossa elämistä. Pyhityslinjalla näkyy Jumalan ja ihmisen yhteistyöhön perustuva käsitys, jossa Jumala lahjoittaa pelastuksen välineet mutta ihmiselle jää pääpaino sekä pelastuksen valitsemisessa että sen säilyttämisessä. Siten pyhityslinjalla vanhurskauttaminen kääntyy kristityn omassa varassa olevaksi "armon" käyttämiseksi eli itsensä pitämiseksi vanhurskaana anteeksiantamuksen avulla."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä ystäväni Jussi on turhan vaatimaton. Autan häntä laittamalla hepreankielisen tekstin palvellakseni palstan hepreankielisiä lukijoita:
"השערת המחקר היא כי הזרם הקונסרבטיבי Laestadianism 1970 אפשר להבחין בינו לבין השניים זה מזה כל כך הרבה שונה vanhurskauttamiskäsitystä התפיסה כי הוא אמר להיות שונה. המחקר היא לבחון השערה זו. המשימה המחקר היא ובכך להראות כי השמרנים Laestadianism הופיע בשנות ה -1970, שני vanhurskauttamiskäsitystä, וכי הם שונים זה מזה עד כדי כך שהם לא ניתן לומר לייצג אותו vanhurskauttamiskäsitystä. השיטה היא ניתוח שיטתי. תפיסות לא ניטעו קיימים אמיתות של מודלי הדוקטרינה אבל המבנים להתקומם מקורות. מושגי המחקר בהתאם להשערה המכונית החסד של שושלת pyhityslinjaksi. הקווים נוצרים מושגים במחקר זה המתארים את המקורות גלויים מבנים לחשוב אינם קיימים כי היו מקורות חזיתות הם SRK. 1970 מהדורות של (האגודה המרכזית של אגודות פיני שלום) הן המקור העיקרי עבור הטפת ספרים דתיים אלא גם ודברי דפוס אחרים, כגון אדם יום שבועי .. מחקרים מראים כי השמרנים Laestadianism הופיע בשנות ה -1970, שני vanhurskauttamiskäsitystä ושהם נבדלים זה מזה עד כדי כך שהם לא ניתן לומר לייצג אותו vanhurskauttamiskäsitystä. הבדלים תאולוגיים לנבוע תנאי אמיתות של הדוקטרינה, במיוחד התפיסה של חטא, פתרון העבודה ואדם כוח של ישו, והם גלויים בתוך חלל התיאולוגיה. השורה לחסדים בצדקת הנוצריה היא על איחוד יד אחת עם משיח כדי שהאדם נשאר לגמרי חוטא אבל הוא צדיקים גמורים במשיח. vanhurskaaksitekeminen זו לא היוותה תהליך מתפתח. את צדקת המשיח נשמרה לאורך התקופה של צדקנות אורח, אשר אינו משנה את מהותו של כריסטיאן ושהוא לא יכול לשלוט, אבל על האמונה מצד השנייה היא לגמרי נוצרית. מצד השני בצדקת הנוצריה של המשיח היא חיבור בשל פרנסת הסליחה בעד במשרה מלאה של אלוהים. Pyhityslinjalla מופיע תפיסה המבוססת על שיתוף פעולה של אלוהים ואדם שבו אלוהים תורמת אמצעי הישועה אבל העם נשאר המוקד העיקרי, כמו גם את הבחירה של ישועת אחסון. לפיכך, הצדקת pyhityslinjalla פונה נוצרי כתלוי בכוחות עצמם באמצעות "החסד", כלומר, כדי לשמור על עצמו כאמצעי צדיק סליחה. "