Isäni kuoli heinäkuun lopulla ja siitä saakka olen elänyt unessa. En muista kuluneesta puolesta vuodesta mitään ja ennen joulua koulukin alkoi kärsiä unettomuuden, stressin, ahdistuksen, motivaationpuutteen ja jatkuvan päänsäryn vuoksi. Nämä oireet pahentuneet nimenomaan muutaman viimeisen kuukauden aikana. Päätä särkee lähes päivittäin, stressaan _kaikesta_, itken joka ilta ja saatan olla itkuinen koko päivän ilman syytä, tuntuu turhalta käydä koulua kun ajatukset on kaikkialla muualla kuin lukion käymisessä ja tuntuu lähes koko ajan, että kaikki on unta. Toivon herääväni painajaisesta, mutta tämä ei ole pelkkää suremista. Minulle tulee monta kertaa viikossa tilanne, jossa mietin onko jotain tapahtunut oikeasti vai olenko nähnyt sen unessa enkä oikeasti osaa itse vastata, mikä pelottaa. Lähes päivittäin oikeastaan. Välillä en ole edes varma onko isäni todella kuollut, onko joku sanonut tai tehnyt jotakin joskus, olenko minä tehnyt vai onko tämä unta.
Kertokaa jotain mikä mulla voisi olla. En ole puhunut näistä tai isäni kuolemastakaan kenenkään kanssa, enkä halua. En vaan pysty. Älkää edes ehdottako.
Voin täsmentää tai vastailla kysymyksiin mikäli sellaisia herää...
Kertokaa jotain mikä mulla voisi olla. En ole puhunut näistä tai isäni kuolemastakaan kenenkään kanssa, enkä halua. En vaan pysty. Älkää edes ehdottako.
Voin täsmentää tai vastailla kysymyksiin mikäli sellaisia herää...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.