Jos viettäisimme päivän yhdessä,

Mahdollisesti.

Voisin jatkaa kirjoitustasi niin, että kuitenkaan emme voisi päästää toistemme käsistä irti. Kertoisin, etten halua päästää siitä irti enää koskaan. Yhdessä voittaisimme ne kaikki vaikeudet, tiedän sen. Ja meistä tulisi onnellisia, yhdessä.

Tunne yrittää ohjata kaksi toisilleen kuuluvaa ihmistä yhteen? Koska nämä ihmiset ovat niin hönttejä nyt, etteivät sitä muuten tajua.

Näin voisi ehkä olla. Tunteet voivat kertoa kaikenlaista, minulla ei yksin ole vastauksia asioihin, mutta ehkä kaksin. Jos elämän realiteetit olisi erilaiset niin kaikki olisi helpompaa. Minua eniten huolettaa että toista sattuu koska tunteilla olisi liian kova hinta pettyessämme toisiimme.

Entä jos emme pettyisikään? Jos suojakuorten alta paljastuisikin kaksi toisilleen kuuluvaa ihmistä? Minusta se olisi liian kova hinta, ettei asiaan saisi vastausta. Niitä tunteita kun on jo niin paljon, ja katsomatta jättäminen sattuu kuitenkin myös.

En odota, että elämä hänen kanssaan olisi ruusun terälehtien sadetta. Kaipaan sitä ihanaa ihmistä vierelleni, ja hänen kanssaan roskien vieminen ja kaupassa käyminenkin olisi varmasti ihanaa. Hänhän on se, josta pidän. Auringonlaskut Aruballa voisivat olla ihan kivoja, mutta kuitenkin aivan toissijaisia asioita.

Eri asia tietenkin on, jos en ole hänelle riittävä. Mutta tuskin asia olisi niin päin, että joutuisin pettymään häneen. Perhepiirissäni on niin paljon pariskuntia, jotka ovat joutuneet kestämään kaikenlaisia elämän murheita, mutta joilla on se rakkain vierellä ja jotka rakastavat toisiaan, niin ehkä siksi luulen ymmärtäväni, mistä on kyse.

Enhaluamenettääsinua kirjoitti:

Entä jos emme pettyisikään? Jos suojakuorten alta paljastuisikin kaksi toisilleen kuuluvaa ihmistä? Minusta se olisi liian kova hinta, ettei asiaan saisi vastausta. Niitä tunteita kun on jo niin paljon, ja katsomatta jättäminen sattuu kuitenkin myös.

En odota, että elämä hänen kanssaan olisi ruusun terälehtien sadetta. Kaipaan sitä ihanaa ihmistä vierelleni, ja hänen kanssaan roskien vieminen ja kaupassa käyminenkin olisi varmasti ihanaa. Hänhän on se, josta pidän. Auringonlaskut Aruballa voisivat olla ihan kivoja, mutta kuitenkin aivan toissijaisia asioita.

Eri asia tietenkin on, jos en ole hänelle riittävä. Mutta tuskin asia olisi niin päin, että joutuisin pettymään häneen. Perhepiirissäni on niin paljon pariskuntia, jotka ovat joutuneet kestämään kaikenlaisia elämän murheita, mutta joilla on se rakkain vierellä ja jotka rakastavat toisiaan, niin ehkä siksi luulen ymmärtäväni, mistä on kyse.

En tiedä mitä ovat nämä ihmisten esteet ja vastustukset. Materia on materiaa ja rakkaudella voi voittaa.

Enhaluamenettääsinua kirjoitti:

Entä jos emme pettyisikään? Jos suojakuorten alta paljastuisikin kaksi toisilleen kuuluvaa ihmistä? Minusta se olisi liian kova hinta, ettei asiaan saisi vastausta. Niitä tunteita kun on jo niin paljon, ja katsomatta jättäminen sattuu kuitenkin myös.

En odota, että elämä hänen kanssaan olisi ruusun terälehtien sadetta. Kaipaan sitä ihanaa ihmistä vierelleni, ja hänen kanssaan roskien vieminen ja kaupassa käyminenkin olisi varmasti ihanaa. Hänhän on se, josta pidän. Auringonlaskut Aruballa voisivat olla ihan kivoja, mutta kuitenkin aivan toissijaisia asioita.

Eri asia tietenkin on, jos en ole hänelle riittävä. Mutta tuskin asia olisi niin päin, että joutuisin pettymään häneen. Perhepiirissäni on niin paljon pariskuntia, jotka ovat joutuneet kestämään kaikenlaisia elämän murheita, mutta joilla on se rakkain vierellä ja jotka rakastavat toisiaan, niin ehkä siksi luulen ymmärtäväni, mistä on kyse.

En edes odota tai kaipaa mitään auringonlaskuja Aruballa. Kaipaan häntä. Parasta olisi elämä hänen kanssaan, ja jos vielä saisin tehdä ja paneutua asioihin, jotka minua kiinnostavat, niin se olisi minulle unelmien täyttymys.

Enhaluamenettääsinua kirjoitti:

Entä jos emme pettyisikään? Jos suojakuorten alta paljastuisikin kaksi toisilleen kuuluvaa ihmistä? Minusta se olisi liian kova hinta, ettei asiaan saisi vastausta. Niitä tunteita kun on jo niin paljon, ja katsomatta jättäminen sattuu kuitenkin myös.

En odota, että elämä hänen kanssaan olisi ruusun terälehtien sadetta. Kaipaan sitä ihanaa ihmistä vierelleni, ja hänen kanssaan roskien vieminen ja kaupassa käyminenkin olisi varmasti ihanaa. Hänhän on se, josta pidän. Auringonlaskut Aruballa voisivat olla ihan kivoja, mutta kuitenkin aivan toissijaisia asioita.

Eri asia tietenkin on, jos en ole hänelle riittävä. Mutta tuskin asia olisi niin päin, että joutuisin pettymään häneen. Perhepiirissäni on niin paljon pariskuntia, jotka ovat joutuneet kestämään kaikenlaisia elämän murheita, mutta joilla on se rakkain vierellä ja jotka rakastavat toisiaan, niin ehkä siksi luulen ymmärtäväni, mistä on kyse.

Roskien vieminen kuulostaa kyllä ihanalta. En tiennyt että siihen tarvitaan kaksi ihmistä elleivät sitten halua erota edes siksi aikaa toisistaan.
Sanomasi on monella tavalla täydellistä siihen miten minä näen asiat ja melkein toivon että olisit tuo ihminen. Tiedän ettet varmaankaan tietenkään ole, mutta ehkä meistä jokainen tarvitsee jonkinlaisen toivon tunteen ainakin siitä että on toisia samalla tavoin ajattelevia tai toisia kaipaajia.

Aikavarma kirjoitti:

Roskien vieminen kuulostaa kyllä ihanalta. En tiennyt että siihen tarvitaan kaksi ihmistä elleivät sitten halua erota edes siksi aikaa toisistaan.
Sanomasi on monella tavalla täydellistä siihen miten minä näen asiat ja melkein toivon että olisit tuo ihminen. Tiedän ettet varmaankaan tietenkään ole, mutta ehkä meistä jokainen tarvitsee jonkinlaisen toivon tunteen ainakin siitä että on toisia samalla tavoin ajattelevia tai toisia kaipaajia.

Vien roskat useimmiten lähtiessäni kotoa jonnekin ja ajattelinkin, että kun yhdessä lähdemme jonnekin, niin viemme ne sitten samalla. :) Mutta se olikin vain esimerkki. Ymmärsitkin varmaan ajatuksen tuossa taustalla: sen, että hänen kanssaan tavalliset arkipäiväisetkin asiat olisivat mukavia. Hän, M, on se kaikista paras.

Aikavarma kirjoitti:

Roskien vieminen kuulostaa kyllä ihanalta. En tiennyt että siihen tarvitaan kaksi ihmistä elleivät sitten halua erota edes siksi aikaa toisistaan.
Sanomasi on monella tavalla täydellistä siihen miten minä näen asiat ja melkein toivon että olisit tuo ihminen. Tiedän ettet varmaankaan tietenkään ole, mutta ehkä meistä jokainen tarvitsee jonkinlaisen toivon tunteen ainakin siitä että on toisia samalla tavoin ajattelevia tai toisia kaipaajia.

Miten ihanasti sanottu, veisimme roskatkin yhdessä.

Enhaluamenettääsinua kirjoitti:

Vien roskat useimmiten lähtiessäni kotoa jonnekin ja ajattelinkin, että kun yhdessä lähdemme jonnekin, niin viemme ne sitten samalla. :) Mutta se olikin vain esimerkki. Ymmärsitkin varmaan ajatuksen tuossa taustalla: sen, että hänen kanssaan tavalliset arkipäiväisetkin asiat olisivat mukavia. Hän, M, on se kaikista paras.

Kyllä olen samaa mieltä täysin koska mullekkin on tärkeintä arkinen yhdessäolo. Tällä kertaa vain jos tuo M viittaa miehen nimeen ? niin ei valitettavasti ole minun nimeni alkukirjain (S).

Aikavarma kirjoitti:

Kyllä olen samaa mieltä täysin koska mullekkin on tärkeintä arkinen yhdessäolo. Tällä kertaa vain jos tuo M viittaa miehen nimeen ? niin ei valitettavasti ole minun nimeni alkukirjain (S).

Joo, ei valitettavasti ala S-kirjaimella hänen nimensä.

Halaaminen ja lähelläolo kuulostaa aika viattomalta. Jos haluat vain sitä, se on varmaan aika monen ihmisen mielestä ihan ok. :)

Oletko nyt varma että olen nainen?

Tuli itku.
Tämä

https://www.youtube.com/watch?v=C-BnRZ52jHs

Tää olotila on totta.

Tunnistan.Koen joka päivä.

Eipä niin.

Tätä komppaan. Siis, kun olisi edes se puheyhteys ja saisi edes aina välillä tietää toisen kuulumisia ja onko kaikki toisella hyvin. Kaikki muu olisi pelkkää plussaa.

Olen yrittänyt hakea yhteystietoja häneen.Turhaan.Miksi yrittäisin enää?Kirjoitin paljon kirjeitäkin parin vuoden ajan..Mitä helvetin hyötyä siitä oli?Sekö,että nyt muka kirjoitellaan täällä palstalla..
Jos olet oikea niin tiedät mitä olen kokenut välillämme..Vai ymmärrätkö loppujen loppuksi ollenkaan..ehkä et.

Heräsin tänään aikaisin muutaman yöunitunnin jälkeen. Sitten nukuin neljän tunnin päiväunet.