Toisessa ketjussa sanottiin, että Päivämiehessä ei puhuta Stefanuksesta mitään. Tänä aamuna klo 7.00 Stefanus on paikalla:
---
Jeesuksen seuraajat todistavat uskosta
Äärimmäiset tunteet ovat hyvin voimakkaita tunteita. Ensimmäinen joulupäivä on täynnä uskon iloa, joka vaihtuu murheeksi toisena joulupäivänä, tapanina. Silloin muistelemme uskon tähden kuolleita marttyyreja.
Apostolien teot kertoo Stefanoksesta, ensimmäisestä marttyyrista. Elämän alku ja loppu ovat vastakohtia, mutta samalla ne kietoutuvat toisiinsa. Stefanos tunnusti rohkeasti uskonsa ja näki taivaat avoimena kuolinhetkenään. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. 11:1).
Maanpäällisen elämän loppu oli Stefanokselle ja kaikille uskossa poisnukkuneille pyhille taivaallisen elämän alku.
Odotettu pelastaja
Kristus todisti itse itsestään sanan voimalla. Vanhan liiton kilvoittelijat olivat odottaneet jo kauan Jumalan lupaamaa pelastusta. Kun odottaminen pitkästyttää pienissäkin asioissa, elämän suurimman tapahtuman, pelastuksen, odotus oli varmasti vaatinut uskolta usein kärsivällisyyttä. Monet ihmettelivät, onko Jeesus ”se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista” (Matt. 11:3).
Jumalan rakkaus on kärsivällinen ja lupauksiin voi luottaa, vaikka niitä joutuisi odottamaan. Vanhan testamentin pelastusennustukset sisälsivät paljon merkkejä ja näiden merkkien avulla täyttyivät lupaukset pelastusta odottavien sydämissä.
Lupausten perustana oli järkähtämätön Jumalan sana, jota Pyhä Henki avaa uskovaisille. On turvallista luottaa, että ”niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista” (Luuk. 24:46).
Kulmakivi vai loukkauskivi?
Parannussaarna sekä parantaa että pahentaa. Jumalan valtakunnan kulmakivestä on tullut monille loukkauskivi. (Luuk. 20:17–19.) Ajat eivät ole muuttuneet Jeesuksen ajoista. Jumalan sanaa vastustetaan.
Jeesus puhui paljon seuraajilleen ajoista, jolloin hän ei enää ole omiensa luona näkyvässä muodossa. Puheiden tarkoituksena oli rohkaista opetuslapsia, ”ettei uskonne koetuksissa sortuisi” (Joh. 16:1). Uskon heikentyessä on hyvä muistaa Jeesuksen opetuksia ja palata voimaa antavan armoalttarin luo. Pyhä Henki kutsuu ja kokoaa pyhän yhteisen seurakunnan kuulemaan evankeliumia.
Syyttömänä ristinkuolemaan
Todistaminen liittyy oikeudenkäyntiin. Todistajia kuullaan tapahtuneesta ja heidän avullaan selvitetään tapahtumien todellinen kulku. Kristuksen todistajat olivat nähneet oikeudenkäynnin, jota käytiin Jeesusta vastaan. Hänet tuomittiin syyttömänä ristinkuolemaan.
Hyvin nopeasti tuon oikeudenkäynnin ratkaisu, syyttömän rangaistus, tuli kristillisen uskon ydinsanomaksi. Jeesuksen seuraajat uskalsivat tunnustaa uskonsa, jopa kuolemanuhkaa vastaan. Tunnustukseen pakottivat Jeesuksen omat sanat: ”sen on Ihmisen Poika tunnustava omakseen Jumalan enkelien edessä”. Uskonsa kieltävä menettää Jumalan lapsen oikeudet, ja hänen osansa ikuiseen elämään katkeaa.
Jumalan rakkaus kutsuu
Raamattu nimittää lopunaikoja luopumisen ajoiksi (2. Tess. 2:3). Jeesuksen opetukset päivän evankeliumissa päättyvät siihen, että Pyhä Henki puhuu hänen omiensa kautta. Luopumista ja vääryyttä vastaan voi taistella Jumalan sanan totuuden ja armon voimin.
Uskosta luopuneita kutsutaan takaisin ja katuvalle annetaan Jumalan valtakunnasta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kutsu ei ole vaatimusta eikä pakottamista, vaan rakkautta syntistä kohtaan. Pyhä Henki avaa ymmärryksen Pietarin tavoin: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” (Joh. 6:68.)
---
Jeesuksen seuraajat todistavat uskosta
Äärimmäiset tunteet ovat hyvin voimakkaita tunteita. Ensimmäinen joulupäivä on täynnä uskon iloa, joka vaihtuu murheeksi toisena joulupäivänä, tapanina. Silloin muistelemme uskon tähden kuolleita marttyyreja.
Apostolien teot kertoo Stefanoksesta, ensimmäisestä marttyyrista. Elämän alku ja loppu ovat vastakohtia, mutta samalla ne kietoutuvat toisiinsa. Stefanos tunnusti rohkeasti uskonsa ja näki taivaat avoimena kuolinhetkenään. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. 11:1).
Maanpäällisen elämän loppu oli Stefanokselle ja kaikille uskossa poisnukkuneille pyhille taivaallisen elämän alku.
Odotettu pelastaja
Kristus todisti itse itsestään sanan voimalla. Vanhan liiton kilvoittelijat olivat odottaneet jo kauan Jumalan lupaamaa pelastusta. Kun odottaminen pitkästyttää pienissäkin asioissa, elämän suurimman tapahtuman, pelastuksen, odotus oli varmasti vaatinut uskolta usein kärsivällisyyttä. Monet ihmettelivät, onko Jeesus ”se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista” (Matt. 11:3).
Jumalan rakkaus on kärsivällinen ja lupauksiin voi luottaa, vaikka niitä joutuisi odottamaan. Vanhan testamentin pelastusennustukset sisälsivät paljon merkkejä ja näiden merkkien avulla täyttyivät lupaukset pelastusta odottavien sydämissä.
Lupausten perustana oli järkähtämätön Jumalan sana, jota Pyhä Henki avaa uskovaisille. On turvallista luottaa, että ”niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista” (Luuk. 24:46).
Kulmakivi vai loukkauskivi?
Parannussaarna sekä parantaa että pahentaa. Jumalan valtakunnan kulmakivestä on tullut monille loukkauskivi. (Luuk. 20:17–19.) Ajat eivät ole muuttuneet Jeesuksen ajoista. Jumalan sanaa vastustetaan.
Jeesus puhui paljon seuraajilleen ajoista, jolloin hän ei enää ole omiensa luona näkyvässä muodossa. Puheiden tarkoituksena oli rohkaista opetuslapsia, ”ettei uskonne koetuksissa sortuisi” (Joh. 16:1). Uskon heikentyessä on hyvä muistaa Jeesuksen opetuksia ja palata voimaa antavan armoalttarin luo. Pyhä Henki kutsuu ja kokoaa pyhän yhteisen seurakunnan kuulemaan evankeliumia.
Syyttömänä ristinkuolemaan
Todistaminen liittyy oikeudenkäyntiin. Todistajia kuullaan tapahtuneesta ja heidän avullaan selvitetään tapahtumien todellinen kulku. Kristuksen todistajat olivat nähneet oikeudenkäynnin, jota käytiin Jeesusta vastaan. Hänet tuomittiin syyttömänä ristinkuolemaan.
Hyvin nopeasti tuon oikeudenkäynnin ratkaisu, syyttömän rangaistus, tuli kristillisen uskon ydinsanomaksi. Jeesuksen seuraajat uskalsivat tunnustaa uskonsa, jopa kuolemanuhkaa vastaan. Tunnustukseen pakottivat Jeesuksen omat sanat: ”sen on Ihmisen Poika tunnustava omakseen Jumalan enkelien edessä”. Uskonsa kieltävä menettää Jumalan lapsen oikeudet, ja hänen osansa ikuiseen elämään katkeaa.
Jumalan rakkaus kutsuu
Raamattu nimittää lopunaikoja luopumisen ajoiksi (2. Tess. 2:3). Jeesuksen opetukset päivän evankeliumissa päättyvät siihen, että Pyhä Henki puhuu hänen omiensa kautta. Luopumista ja vääryyttä vastaan voi taistella Jumalan sanan totuuden ja armon voimin.
Uskosta luopuneita kutsutaan takaisin ja katuvalle annetaan Jumalan valtakunnasta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kutsu ei ole vaatimusta eikä pakottamista, vaan rakkautta syntistä kohtaan. Pyhä Henki avaa ymmärryksen Pietarin tavoin: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” (Joh. 6:68.)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.