Joulunjälkeisiä tunnelmia

Ei ole tarvetta muuttaa traditioitamme.

"On aika syntyä uuden vuoden
jatkua vanhan rakkauden.

Aika kasvaa uskon toivon
vahvistua lemmen-valojen.

Taakse haihtuvat taiat vanhat
Uuden alun keralla syntyvät paremmat."


H.

Uudistuminen on elämän ehto.
Katso video, ei se maailmaasi kaada, mutta antaa ehkä uuden kuvakulman joulun ja uudenvuoden traditioihin "jossain muualla" jonne et näe parvekkeeltasi.

Hollannissa joka keväinen kukkakarnevaali on vastaava show. Kulkue on kilometrien pituinen ja kulkuneuvot on päällystetty kukkakoristein. Orkestereita ja tanssioita, joten tuttua juttua ainakin minulle. No pääsen ehkä salsa-tunnelmiin ensi keväänä, katsotaan mitä kaikkea matkamme tuo tullessaan.

Nii kun olis joulu ainainen.
Ha ha hahhaa ha.

Haukotus. Johan tämä oli jo ainakin yli puolisadas joulu joka tuli ja meni. ilman mitään uusia mullistavia yllätyksiä. Keväälläkään e ole tulossa mitään erityisempää, samanlainen taitaa tulla kuin aiempinakin vuosina, jos ei mitään ylläripylläreitä tule puun takaa.

Olen ajatellut joulunaikaan poisnukkuneita.
Äiti lähti luotamme äskettäin.
Äiti oli "prinsessa", erilainen äiti, mutta meidän ainoa äitimme ja oli rakas. Voin hyvin kuvitella hänet näytelmän äidiksi.
Mitenkähän sattuikin kuvaus tästä näytelmästä silmiini.
Se kosketti kovasti, ei ehkä muita samalla lailla, minulle asia on niin lähellä. Äiti oli niin kaunis maatessaan valkeassa puvussa kukkia rinnallaan.

"A. Järnefeltin näytelmä Kuolema. Äiti makaa sairasvuoteella alkovissa taustalla. Hän kertoo pojalleen että ei uskalla nukahtaa kun kun on nähnyt pelottavan unen. Hän on nuori ja menossa tanssiaisiin, joissa sitten soitto lakkaa, nuoret häipyvät ja hän jää yksin keskelle tanssisalia.
Silloin hän yhtäkkiä näkee kuoleman.
Poika rauhoittaa häntä ja lupaa olla vierellä koko yön.
Poika vetää alkoviverhot eteen ja käy lattialle sängyn viereen.
Alkaa hämärtyä ja hiljainen musiikki Valse triste alkaa soida. Alkoviverhot avautuvat, äiti astuu tanssiaispuvussa nuorena esiin. Nuoria pareja tulee ja hän osallistuu. Se on hyvin kaunista. Soitto loppuu äkkiä, hän jää yksin. Näemme kuoleman tulevan valkopukuisena viikate mukanaan. Yhdessä he poistuvat.
Poika herää, näkee äitinsä nukkuvan. Hän vetää kaihtimen ylös ja poistaa liinan lintuhäkin päältä.Kananrialinnut alkavat riemukkaasti viserrellä. Poika näkee että äiti on kuollut."