Kahdeksan Surmanluotia.

Monessa myös pääroolin, surmanluotien lisäksi, Syksyllä on kaikki toisin ja Pulakapina ainakin sekä tv-elokuva Omat koirat purivat

TOTTA. kolmas versio...huh huh. Mut tuo 8 surmanluotia on huikea.

Kyllä. Tuota elokuvan loppukohtausta eli surmanluotien ampumista ja sitä edeltäviä päiviä kuvattaessa Niskanen valvoi vuorokausitolkulla, ei syönyt mitään mutta joi sitäkin enemmän viinaa juuri oikeaan fiilikseen päästäkseen. Hän alkoi olla jo juoppohulluuden rajamailla ja muut näyttelijät tunsivat olonsa jopa pikkuisen pelokkaaksi Niskasen heiluessa milloin kirves ja milloin ladattu kivääri kädessä kuvauspaikalla koko ajan viinaa kiskoen.

Paavo Pentikäinen, elokuvan "Reiska", kertoi myöhemmin että kun oli otettu purkkiin se kohtaus missä Niskasen esittämä "Pasi" ajaa viimeistä kertaa perheensä pakosalle, he koettivat Tarja-Tuulikki Tarsalan kanssa saada Mikko nukkumaan. Mikko ja TTT olivat kai avopari tuohon aikaan, ja lopulta TTT onnistuikin puhumaan Mikon nukkumaan. Niskanen meni vuoteelle, jossa hän elokuvassakin nukkui humalaansa pois muutamaan kertaan, puristaen kivääriä kädessään ja Pentikäinen kertoi että hän yritti ottaa vaivihkaa kiväärin pois. Niskanen ei kuitenkaan ollut vielä unessa, tai sitten heräsi jonkinlaisesta horroksesta kun huomasi että joku käsittelee kivääriä, avasi silmänsä ja painoi liipasinta. Ladattu kivääri laukesi ja luoti osui oven yläpuolella olleeseen ikkunaan. Ulkona oli kuvausryhmä ja joku oli kuvannut ovea juuri sillä hetkellä kun luoti rikkoi ikkunan, ja niin tuo kohtaus lisättiin elokuvaan vaikkei sitä alunperin käsikirjoituksessa ollut.

Niskanen itse, TTT ja Paavo Pentikäinen kertoivat että kuvaustauoilla miehet ammuskelivat pilkkaan ajankulukseen. Ja kun Niskanen fiilikseen päästäkseen joi viinaa loppukohtausta varten, hän ammuskeli myös humalassa ja näyttelijät kertoivat että siinä missä Niskanen selvinpäin ammuskeli vähän mihin sattuu, humalassa käsi ei tärissyt vaan hän ampui paljon tarkemmin kuin selvänä.

Elokuvassahan keitettiin aitoa pontikkaa ja siinä hommassa Sulo Hokkanen eli "Sulo Kokki" oli ihan pistämätön neuvomaan elokuvantekijöitä.

Myös se kohtaus, jossa Tarja-Tuulikki Tarsala kehottaa jotain herraa viemään "Helsingin herroille semmoset terveiset että juokoot vaikka kusensa, kyllä tää touhu kohta täältä loppuu" ei ilmeisesti alkuperäiseen käsikirjoitukseen kuulunut, vaan tapahtui juuri kuten elokuvassakin eli maitoauto ei päässyt jäisellä tiellä liikkeelle vaan rupesi sutimaan, paikalle tullut henkilöauto ei päässyt ohi ja siitä oli noussut joku hieno herra sättimään maitoauton kuljettajaa. Siitä sitten oli keksitty lisätä kohtaukseen TTT:lle kyseinen kommentti.

En tiedä, oliko maailman paras näyttelijä/ ohjaaja, mutta aika lähellä sitä.
Ihan huippuleffoja kaikki.

Hiukan kiusallinen päähenkilö kun moni ei voinut aikanaan sietää että seinähullulle poliisien tappajalle löytyi sitten muka ymmärrystä elokuvan tekijältä.Pointtina ehkä kotiseuturakkaus ja metsästys kun tuolloinkaan ei enään muutamalla lehmällä enään tullut toimeen ja pellot myyntiin ja Ruotsiin töihin.

tgjgöoyöi kirjoitti:

Hiukan kiusallinen päähenkilö kun moni ei voinut aikanaan sietää että seinähullulle poliisien tappajalle löytyi sitten muka ymmärrystä elokuvan tekijältä.Pointtina ehkä kotiseuturakkaus ja metsästys kun tuolloinkaan ei enään muutamalla lehmällä enään tullut toimeen ja pellot myyntiin ja Ruotsiin töihin.

Kyllä mä muistan kuinka esim. "Poliisi kertoo"-kirjassa joku komisario paheksui elokuvaa jossa "poliisien tappajasta tehdään muka sankari".

asioistatietävätaho kirjoitti:

Kyllä mä muistan kuinka esim. "Poliisi kertoo"-kirjassa joku komisario paheksui elokuvaa jossa "poliisien tappajasta tehdään muka sankari".

Eihän se Pasi sankariksi asti yltänyt. Välillä vähän yritti, mutta kouluttamaton miesparka ankeassa ympäristössä aina epäonnistui. Kun ei ole pohjaa mistä ponnistaisi, yritys ylöspäin upottaa vain syvemmälle suohon.

Niskanen oli nähnyt kylliksi tätä elämää ymmärtääkseen syyt ja seuraukset, kuten elokuvan alkuteksteissä sanotaan. Samanlaisia pieneläjiä on kuvannut Kalle Päätalokin, mutta vielä 30-luvulla ongelmat voitiin ratkaista tekemällä ahkerasti ruumiillista työtä. Pihtiputaalta olivat sellaiset työt katoamassa 60-luvulla.