Jännitteen tiputus 10.8 voltista 9.6v

Tuikkasin akun suoraan autoon ja muutaman ajokerran kesti ja sit hajosi piirilevyltä yksi transistori. Löysin romukopasta uuden aivan samanlaisen osan ja vaihdoin sen. Kokeilin 9v paristolla ja toimi, mutta ei tietenkään jaksanut liikkua. Vääntimen akusta en viitsi kennoja rupee repimään koska sen jälkeen väännin on käyttökelvoton eikä laturikaan varmaan enää kävisi sille. Auton oma laturi on hukkunut jo ajat sitten.

Diodit pudottaa jännitettä pienellä virralla vähän eli tuon 0.6V ja kun virta nousee niin jännitehäviö käy suureksi, jopa kaksinkertaiseksi (1,2V). Tämä on ainakin halvoilla diodeilla näin. Ennen kuin mietit minkä jänniteregulaattorin laitat väliin niin mittaa sen auton ottama suurin virta kuormitettuna. Palataan sitten siihen regulaattorin valintaan uudelleen.

Elekroonikko kirjoitti:

Diodit pudottaa jännitettä pienellä virralla vähän eli tuon 0.6V ja kun virta nousee niin jännitehäviö käy suureksi, jopa kaksinkertaiseksi (1,2V). Tämä on ainakin halvoilla diodeilla näin. Ennen kuin mietit minkä jänniteregulaattorin laitat väliin niin mittaa sen auton ottama suurin virta kuormitettuna. Palataan sitten siihen regulaattorin valintaan uudelleen.

Lue lisää

Jos pystyisin ton mittaamaan niin sillonhan mulla pitäs olla siihen käypä akku ja koo kysely olisi turha. Paristo ei riitä mittaukseen. Pystyisikö tehon määrittelemään siitä että alkuperäinen akku oli 650mAh ja se kesti n. 15 min.

Python4 kirjoitti:

Jos pystyisin ton mittaamaan niin sillonhan mulla pitäs olla siihen käypä akku ja koo kysely olisi turha. Paristo ei riitä mittaukseen. Pystyisikö tehon määrittelemään siitä että alkuperäinen akku oli 650mAh ja se kesti n. 15 min.

Lue lisää

Vähän kesy tuo akku ja selittää oikeastaan tuon säätimen palamisen. AA kennot antavat virtaa lepposasti C kennoihin verrattuna joita akkukoneissa käytetään. Pieni jännitteen korotus ja reipas virranantokyky on syynä säädin transistorin palamiseen. Se voi kärytä myös oikean jännitteisellä akulla isompien ajovirtojen vuoksi. Aloitat joko RC harrastamisen tällä nikkoautolla ja hommaat kunnon laturin (esim Imax6B) ja akun tai polttelet palan kerrallaan vahvistellessa aina osa aluetta ja turhaudut koko hommaan. Meinaan että säädintä voi tietenkin vahvistaa, mutta sitten menee moottori, vetorattaat jne. Nikkolla voi aloittaa. Tulee tuo ajosuunnan hahmotus tarttumaan "selkärankaan" valmiiksi kun siirtyy oikeisiin RC autoihin.

Napie kirjoitti:

Vähän kesy tuo akku ja selittää oikeastaan tuon säätimen palamisen. AA kennot antavat virtaa lepposasti C kennoihin verrattuna joita akkukoneissa käytetään. Pieni jännitteen korotus ja reipas virranantokyky on syynä säädin transistorin palamiseen. Se voi kärytä myös oikean jännitteisellä akulla isompien ajovirtojen vuoksi. Aloitat joko RC harrastamisen tällä nikkoautolla ja hommaat kunnon laturin (esim Imax6B) ja akun tai polttelet palan kerrallaan vahvistellessa aina osa aluetta ja turhaudut koko hommaan. Meinaan että säädintä voi tietenkin vahvistaa, mutta sitten menee moottori, vetorattaat jne. Nikkolla voi aloittaa. Tulee tuo ajosuunnan hahmotus tarttumaan "selkärankaan" valmiiksi kun siirtyy oikeisiin RC autoihin.

Lue lisää

Pikkuisen luvin tuon alun huonosti ja varmistetaan akkujen tyypit (siis koot ja NiCd/NiMH).

Napie kirjoitti:

Pikkuisen luvin tuon alun huonosti ja varmistetaan akkujen tyypit (siis koot ja NiCd/NiMH).

alkuperäinen akku oli 9,6V 650mAh ja NiMH. Vääntimen akku on 10.8V 1000mAh Li-ion eli uudenaikanen lithium. Tänään kokeilin piruuttani tota edellä ehdotettua diodi hommaa. Ainut vaan, että sieltä romukopasta ei löytynyt kuin 1 A diodeja. En tiedä vaikuttaako mitään, mutta laitoin niitä kaksi rinnakkain. Tein sellasia paketteja kaksi ja laitoin ne peräkkäin. Jännite tippui sen n. 1 V. Ilmeisesti rajoittavat virtaa koska auto kyllä liikkui ja toimi muuten, mutta vain noin puoliteholla. Myös radiosingnaalin vastaanottokyky oli tosi heikko. Kantama vain n. 5m. Noin auto teki aikoinaan sillon, kun akku oli aivan finaalissa. Ilmeisesti vastaanotin on tarkka jännitteestä tai sitten piirilevyltä on hajonnut myös jotakin muutakin, kuin se pelkkä transistori, joku häiriönpoistaja tms.

Tämmöstä tää on amatöörillä. Mut jostainhan se on tääkin räpeltely alotettava.

Python4 kirjoitti:

alkuperäinen akku oli 9,6V 650mAh ja NiMH. Vääntimen akku on 10.8V 1000mAh Li-ion eli uudenaikanen lithium. Tänään kokeilin piruuttani tota edellä ehdotettua diodi hommaa. Ainut vaan, että sieltä romukopasta ei löytynyt kuin 1 A diodeja. En tiedä vaikuttaako mitään, mutta laitoin niitä kaksi rinnakkain. Tein sellasia paketteja kaksi ja laitoin ne peräkkäin. Jännite tippui sen n. 1 V. Ilmeisesti rajoittavat virtaa koska auto kyllä liikkui ja toimi muuten, mutta vain noin puoliteholla. Myös radiosingnaalin vastaanottokyky oli tosi heikko. Kantama vain n. 5m. Noin auto teki aikoinaan sillon, kun akku oli aivan finaalissa. Ilmeisesti vastaanotin on tarkka jännitteestä tai sitten piirilevyltä on hajonnut myös jotakin muutakin, kuin se pelkkä transistori, joku häiriönpoistaja tms.

Tämmöstä tää on amatöörillä. Mut jostainhan se on tääkin räpeltely alotettava.

Lue lisää

Sori. Siis alkuperäinen olikin NiCd. Muistin väärin.

Python4 kirjoitti:

Sori. Siis alkuperäinen olikin NiCd. Muistin väärin.

NiCd antaa paremmin sähkönsä kuin NiMH vaikka jälkimmäisen kapasiteetti on samassa kokoluokassa isompi. NiCd taas on jonkinäköinen "muisti" latauksista ja purkauksista joten ne pitäis ajaa ajoittain melko tyhjäksi, mutta ovat vastaavasti pitempi ikäisiä kun ovat hyvässä hoidossa verrattuna hypriidi kennoihin ja lisäksi toimivat paremmin pakkasessa.

Joo mutta asiaan. Korjaus ei tainnut ihan onnistua. Vois olla hyvä koota akkupaketti NiMH kennoista vaikka viestin alussa kerkisinkin haukkua ne sinne jonnekkin. Niin sille tarttis olla sitten se laturi myös. Sillä laturilla vois tietenkin yrittää elvyttää sitä vanhaa akkua.
Tuo vastaanottimen kuurous saattaa olla peräisin säätimestä joka on ilmeisimmin pulssittava joka syö jännitteen "ruvelle" noitten diodipakettien vuoksi. Vanhoissa nikkoissa (27MHz) ohjaus toimi itsenäisesti myös paikoillaan seisoessa jolloin yhteysväliä pystyi testaamaan ilman ajosäätimen toimintaa. Joku tuoreempi nikko oli sellainen jossa ohjaus toimi vain vetopäällä (pakki tai eteen). Nämä kokemukset ovat viimme vuosituhannelta joten ihan tuoretten nikkojen tilanteesta en tiedä. Jos ohjaus toimii myös paikallaan seisoessa voi sillä testata ja jos tulos on yhtä huono on vastaanotin tainnut saada kipeää.

Python4 kirjoitti:

Jos pystyisin ton mittaamaan niin sillonhan mulla pitäs olla siihen käypä akku ja koo kysely olisi turha. Paristo ei riitä mittaukseen. Pystyisikö tehon määrittelemään siitä että alkuperäinen akku oli 650mAh ja se kesti n. 15 min.

Lue lisää

No tuostahan tuo tulee: 4 x 0,65A = 2,5A on keskiarvo eli laita ensin kaksi 5A:n diodia sarjaan ja kokeile sillä ja jos vermeet kestää niin tiputa toinen diodi pois ja kokeile taas.

Joo zeneri on hyvä, ei vaan niin tarkka että mittavirtapiirissä kävisi. Kelasin normaalidiodia sen takia että jännitepudotus on pieni ja aloittaja ei tunne piirin virtaa niin helpommin kestää normaalit kun jaetaan teho useampaan komponenttiin, niitä sen romukopasta löytyykin todennäköisemmin.

Terve. Nöyrryin ja tilasin Suomen akuilta 9.6v 1400 mAh Nimh akun. Laturi olikin sit rikki ja siittä oli irronnut jo aikoja sitten se tarra missä oli sen specsit. Ei löytynyt muuta korviketta ku tollanen säädettävä muuntaja (3,6,9,12v). Tuikkasin akun siihen. Asetus 12v / 1A. Latasin noin tunnin seuraillen akkua. Tunnin jälkeen oli n. Käden lämpöinen. Otin pois ja testiin. Auto toimi muuten hyvin, mutta radion kantama on edelleen vain noin 5m.

Mistä tämä voi johtua ja minkä näköinen osa piirilevyllä on toi vastaanotin?

Jälkeenpäin luin että akkujen (NiMh,NiCd) lataustavoissa on eroja. Toinen ladataan vakiovirralla ja toinen vakiojännitteellä. Voinko jatkaa tuolla olemassa olevalla muuntajalla vai meneekö sekin vielä hankintaan...

Kyllähän NiCd- ja NiMH-akkujen lataus onnistuu myös vakiovirralla ilman "kyttäystä". Tosin silloin pitää käyttää varsin pientä virtaa ja lataus kestää esim. 15 tuntia.

Tuolla jo aiemminkin oli ihmetystä tuosta hajoamisesta, kun jännite ero tosiaan kuitenkin pienehkö ja yhdyn samaan ihmettelyyn eli olsikohan kuitenkin ihan muuten vaan muusta syystä hajonnut.

Tuo toiminta saadaan aikaiseksi tavallisella transistorilla, jota ohjataan esim opampilla ja jollain jännitereferenssillä.Tosin sen opampin täytyy olla "rails to rails"-tyyppiä.

Löytyyhän noita LDO-regulaattoreita, joissa jännite-eroksi riittää reilusti alle 1 V. Suurinta virtaa emme tiedä, mutta ainakin 7,5 A malleja on olemassa. 7,5 A ja 1,2 V on sitten jo 9 W eli kunnon jäähdytys on tarpeen. Täydellä akulla voi sitten olla yli tuplasti tuon, jos akkujännite ei notkahda.

Suuremmilla virroilla ei nykyään käytetätä lineaarisia regulaattoreita. Noin pienellä jännite-erolla tosin voisi olla vielä järkevä.

Turha arvailla diodin ominaisuuksia, kun netti on tietoakin pullollaan.
http://www.cliftonlaboratories.com/userimages/1n400x3.jpg
Tuon lähes ampeerin virralla diodi on jo niin kuuma, ettei normaali ympäristö siihen kynnykseen paljon vaikuta.

Joo näköjään yllättävän paljon elää tuo ylijäävä jännite, oon pitäny sitä 0.6-0.7 välisenä. Johtunee varmaan pitkälti siitä, että omissa kyhäelmissäni käytän mitoitusperiaatteena: ”Ihoa ei saa polttaa” ja lätkin siilejä ihan ulkonäön vuoksi, lopulliseen asennukseen vielä partcon komponentit että ei tarvitse muutaman euron takia alkaa repimään kojelautojen muoviklipsejä uudelleen auki.

No moikka taas.
Tulipa vielä mieleeni tämä kirjoitus ja että ehkä tuli selvitettyä pintapuolisesti. Siis, ihan sitä tarkoitin tuolla vahvistuksen pienenemisellä, jotta kun saadaan vahvistusta sopivasti taltutettua niin värähtelyhalut siinä samalla laimenevat. Muuten hyvä eli parempi tämä malli kuin pelkkä diodi, koska juuri tuon vahvistuskomponentin johdosta jäävät pitkät ja loivat työskentelyalueet lyhyemmiksi. Tuosta värähtelyn vaimennuksesta en ole nyt pitkään aikaan sitä työstämättömänä varma eli sitä pitänee vähän kokeilla jos sitä esiintyy - tuskin kuitenkaan esiintyy tuolla tavallisella tehotransistorilla, jonka vahvistus lienee vain muutamia kymmeniä. Kantavirtakin kuitenkin saattaa olla näillä transistoreilla varsin tukeva eli ei ihan pikkuista diodia sinnekään.