Pelkään korkeita paikkoja

Sama juttu paitsi pelkään sekä putoamista että hyppäämistä. Lapsena kiipeilin ja en osannut pelätä. Nyt aikuisena pystyn juuri ja juuri tuolille nousemaan jos pitää jotain korkealta kaapista ottaa. Saattaa tulla pelkotila päälle jos vaikka näen kuvan jostain korkealta tai tv:ssä näytetään maisemaa ylhäältä. En oikein osaa muuta neuvoa antaa kuin että vältä niitä korkeita paikkoja. Jos tulee joku tilanne että pitää mennä vaikka sairaalaan tai hotelliin niin pyydä huone mahdollisimman alhaalta ja sano että pelkäät korkeita paikkoja. Sairaaloissa on kyllä yleensä parvekkeet lukossa ja ikkunoita ei saa kokonaan auki että siinä mielessä sitä ei kannata pelätä että joutuu sairaalaan ja ylempiin kerroksiin. Luota itseesi ja ajattele että et halua hypätä vaan että se on vain ajatus jota pelkäät. Itselläni korkean paikan kammo on niin voimakas että vältän aina menemästä mihinkään korkealle ja silloin ei ole vaaraakaan. Kyllähän se rajoittaa jonkun verran elämää mutta sen uhrauksen olen valmis tekemään mielenrauhani vuoksi.

Niin tuttu pelko.

Tästä on yllättävän vähän keskustelua enkä tiedä kuinka pelon saisi hallintaan.

Tuonne kirjoitin kolmisen vuotta samoisa asioista:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/6392944/pakkoajatus-vai-pakkohalu

Minulle korkeat paikat ovat aivan kauheita jos niistä voi jotenkin hypätä. Jos ei, ei korkeus haittaa yhtään.
Lasiseinä, kalterit tai jotakin vastaavaa eikä mitään ongelmia.

Sitten taas tavallinen ylikulkusilta on usein ylittämätön este.